Pohjavesialueen jätteet olivatkin raaka-ainetta – Kromipinta oy:n syytteet nurin

Toimitusjohtaja ja tehdaspäällikkö vapautuivat syytteistä, sillä näyttöä ympäristövahingoista ei ollut.

syytteet
Pohjavesialueen kyltti Viherkummun siirtolapuutarha-alueen reunalla Vantaalla 17. heinäkuuta 2014.
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Neljä vuotta sitten konkurssiin menneen Kromipinta oy:n toimitusjohtajaa ja tehdaspäällikköä vastaan nostettu syyte on hylätty.

Syytteen mukaan toimitusjohtaja ja tehdaspäällikkö olivat säilyttäneet ja jättäneet kiinteistölle hallitsemattomasti yhtiön toiminnassa käytettyjä kemikaaleja ja toiminnasta syntyneitä jätteitä vastoin ympäristölainsäädännön määräyksiä. Orimattilassa toiminut Kromipinta sijaitsi pohjavesialueella.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsoi toisin kuin syytteessä väitettiin, että kiinteistöllä olleet nestemäiset kemikaalit eivät ole olleet syytteen tekoaikana vaarallista jätettä vaan yhtiölle käyttökelpoista raaka-ainetta.

Kiinteistöllä on kuitenkin ollut myös kiinteää vaaralista jätettä. Käräjäoikeuden mukaan raaka-aineiden ja jätteiden säilyttäminen ei ole ollut vastoin määräyksiä eikä ole aiheuttanut vaaraa, vaikka yksittäisiä lupamääräyksiä onkin rikottu.

Syytteistä vapautuneiden ei myöskään näytetty jättäneen kemikaaleja kiinteistölle hallitsemattomasti, kun yhtiön toiminta keskeytetttiin viranomaisten määräyksestä. Käräjäoikeuden mukaan ei ole näyttöä siitä, että yhtiö olisi aiheuttanut vahinkoa ympäristölle.

Asia on ratkaistu kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Ympäristöviranomaiset tekivät yhtiöön vuosina 2009–2013 kaikkiaan kahdeksan tarkastus- ja valvontakäyntiä ja yhtiötä muistutettiin lupaehtojen noudattamisesta. Kuitenkin jo vuonna 2010 suuria määriä kemikaaleja ja ongelmajätteitä oli varastoituina ympäristölupamääräysten vastaisesti.

Koska huomautukset ja kehotukset eivät tuottaneet tulosta, Tukes päätti keskeyttää pintakäsittelytoiminnan syksyllä 2013. Pian päätöksen jälkeen Kromipinta Oy hakeutui konkurssiin. Konkurssin takia jätteiden pois vienti jäi valtion maksettavaksi. Kuluja kertyi noin 220 000 euroa.