Viljelijöitä pidetään ruodussa pelolla, sillä työajasta suuri osa on pelkkää paperisotaa: "Kuinka moni jaksaa tulevaisuudessa tämmöistä?"

Maatilojen valvontaa on nyt selvitetty ensimmäistä kertaa. Raportissa tuli ilmi 60 ongelmakohta. Pahinta on järjestelmän pelotevaikutus ja siihen liittyvä stressi.

maanviljelijät
Siikalatvalaisen Koskinivan tilan isäntä Jukka Ojantakanen tilan navetassa 21.6.2017.
Isäntä Jukka Ojantakanen nauttii käytännön työstä. Byrokratia sen sijaan stressaa.Risto Degerman / Yle

Siikalatva–Tämä on maailman paras työ, kun tähän vain saisi keskittyä, sanoo pohjoispohjalaisen Koskinivan tilan isäntä Jukka Ojantakanen.

Rantsilassa Siikalatvalla toimiva maitotila on uudistunut viime vuosina. Uusi navetta on rakennettu muutama vuosi sitten ja muitakin maatalousrakennuksia on suunnitelmissa. Ojantakanen hoitaa itse noin 130 eläimen navettaa, mutta suuri osa esimerkiksi 300 hehtaarin nurmialan hoidosta on ulkoistettu.

Rankimmin työllistävät ja stressaavat erilaiset tuet, sillä käytännössä jokaista tukimuotoa varten on erilaiset kriteerit. Tiloilta kootaan usein moneen kertaan samoja tietoja, eikä eri viranomaisten keskinäinen tiedonvaihto toimi.

– Siinä ei enää inhimilliset resurssit tahdo riittää, kun ohjeita on satoja sivuja. Omaksuttavan tiedon määrä on aivan käsittämätön, Jukka Ojantakanen sanoo.

Ohjeita on satoja sivuja. Omaksuttavan tiedon määrä on aivan käsittämätön.

Jukka Ojantakanen

Hän laskeskelee, että viikon mittaan päivittäisen normaalin työpäivän jälkeen tehtävät raportointiin ja seurantatietojen täydentämiseen kuluu yhteensä vielä kokonaisen työpäivän verran aikaa.

– Se on sitten poissa varsinaisesta tilan töistä.

Puolet ajasta paperitöitä

Haapavetisellä Mehtälän tilalla, jossa karjaa on hiukan vajaat tuhat päätä ja viljeltyä maata noin 600 hehtaaria, aikaa paperitöihin kuluu vielä enemmän. Isäntä Timo Mehtälä laskee, että häneltä menee erilaisen byrokratian pyörittämiseen noin 30 – 50 prosenttia työajasta. Tilan töiden hoidosta vastaavatkin käytännössä pitkälle Mehtälän viljelijäpojat.

Byrokratian viidakoissa kulkemisen tukena Timo Mehtälällä on oma avustava tiimi, joka varmistelee sitä, että kaikki tarvittavat luvat ja selvitykset tulevat hoidetuiksi.

– Tiimin asiantuntijat antavat tiedon, mitä pitää eri asioiden eteen tehdä, mutta vastuu on kuitenkin aina viime kädessä isännällä, joka nimensä eri papereihin allekirjoittaa.

Maanviljelijä Jukka Ojantakanen navetassa Siikalatvan Rantsilassa 21.6.2017
Säätelyn määrä vaihtelee tilojen suuntauksen mukaan. Karja- ja luomutiloilla valvontaa on enemmän kuin viljatiloilla, vaikka myös niiden tuotanto vaatii tarkkaa kirjanpitoa ja raportointia.Risto Degerman / Yle

Timo Mehtälän mukaan tilanne ei pienemmillä tiloilla ole juuri sen parempi. Siellä vain yleensä on niin, ettei ole työvoimaa, jolle tehtäviä voi jakaa vaan viljelijä joutuu yksin tekemään sekä tilan työt että hoitamaan byrokratian.

– Kyllä alkaa olla mielenkiintoista, että kuinka moni jaksaa tulevaisuudessa tämmöistä, pohdiskelee Timo Mehtälä.

Valvonnassa riittää korjattavaa

Raportointi, erilaisten selvitysten teko ja valvonta työllistävät edelleen rankasti suomalaista viljelijää. Tuoreessa maa- ja metsätalousministeriön raportissa on ensi kertaa selvitetty maatilojen valvontaa ja sen määrää kokonaisuudessaan. Ja korjattavaa löytyi. Työryhmä löysi peräti 60 erilaista kohtaa, joilla valvonnan aiheuttamia ongelmia voitaisiin helpottaa. Tilakäyntejä vaatii myös Euroopan unioni.

Suurin parannus olisi tietojen kokoaminen digitaalisesti paperilomakkeiden sijasta. Samalla yhden virkamiehen jo kertaalleen kokoamia tietoja voitaisiin avata myös muille viranomaisille eikä jokaisen valvojan tarvitsisi perätä tiloilta samoja tietoja.

Kuinka moni jaksaa tulevaisuudessa tämmöistä.

Timo Mehtälä

Maatalouden valvontaa perustellaan hyvillä asioilla kuten kansanterveydellä, eläinten hyvinvoinnilla ja kasvitautien torjunnalla. Tämän myöntää viljelijäkin, mutta ongelmana on systeemien monimutkaisuus.

EU-tukien maksatus edellyttää tilakäyntejä, mutta myös Suomen oma tukijärjestelmäkin on sen verran mutkikas, että se työllistää niin valvojia kuin viljelijöitä.

Myös virkamies puistelee päätään

Yksi maa- ja metsätalousministeriön selvityksen tekijöistä on Pohjois-Pohjanmaan maaseutuyksikön päällikkö Timo Lehtiniemi. Ennen virkamiesuraansa hän toimi vuosia maatalouden edusvalvontatyössä ja tuntee tilojen arjen.

Lehtiniemen mukaan yksi ongelma on EU-valvontaan ja -seurantaan sisään leivottu ajatus sanktioiden pelotevaikutuksesta, mikä ei oikein istu suomalaiseen toimintakulttuuriin.

Esimerkiksi EU-tukien maksatuksessa lähtökohtana on pakottaa viljelijä tekemään ilmoituksensa oikein uhkaamalla virheiden tekijää tukien menetyksellä. Käytännössä se estää myös yksittäisten inhimillisten virheiden korjaamisen.

Inhimillisistäkin virheistä rokotetaan tuhansia euroja

Seuraamukset virheistä ovat tuhansissa euroissa, jopa kymmenissä tuhansissa euroissa. Niinpä monimutkaisten ja paljon yksityiskohtia sisältävien raporttien täyttäminen tuo mukanaan muutakin stressiä kuin vain työajan kuluttamista paperitöissä

– Pahinta onkin se järjestelmään liittyvä pelotevaikutus ja stressi siitä, että onko kaikki varmasti oikein, kertoo Jukka Ojantakanen.

– Tämän takia pitää olla koko ajan hiipisillään siitä, että oletko sinä ihan kaikki tukeen liittyvät velvoitteet täyttänyt. Olet koko ajan semmoisen henkisen paineen alla ja sen takia minullakin on tuo oma tiimi, joka seuraa mitä kaikkea pitää tehdä, kertoo Timo Mehtälä.

Pahinta onkin se järjestelmään liittyvä pelotevaikutus.

Jukka Ojantakanen

Timo Lehtinimen mukaan kaikki ongelmat eivät kuitenkaan ole ratkaistavissa Suomen omilla päätöksillä. Esimerkiksi tukihakemusten seurannassa sattuvan inhimillisen näppäilyvirheen korjaaminen omatoimisesti vaatisi EU-tason määräysten muuttamista.

– Tämä esitys lähtee varmasti tämä esitys piakkoin tuonne Euroopan unioniin, että omaehtoiset virheenkorjaukset hyväksyttäisiin.

"Maaseudulle tarvitaan jo työrauha"

Selvitys lupaa helpotusta, mutta käytännössä vie vuosia ennen kuin muutoksia saadaan vietyä käytäntöön.

– Kyllä se tämän vanhan pohjan mukaan mennään, vaikka vähitellen näitä uudistuksia saadaan käyttöön. Jotta nuo 60 esitystä saadaan toteutettua, niin käytännössä siihen menee vielä useita vuosia.

Lypsykarjaa rantsilalaisella maitotilalla.
Valvonnan kääntöpuoli on tietysti myös laadun seuranta. Tarkalla seurannalla varmistetaan niin elintarviketurvallisuutta kuin eläinten hyvinvointiakin.Risto Degerman / Yle

– Me olemme kyllä kuin tuuliajolla. Kaikki nämä säädökset tulevat ylhäältä, emmekä me mahda niille mitään. Kun on vielä nöyrän kansan luonne, niiin me pyrimme parhaamme mukaan työt tekemään ja hoitamaan. Sitten uuvutaan tämän byrokratian työtaakan alle, Jukka Ojantakanen sanoo.

– Käytännön työtä ja harmeja me kyllä kestämme, vaikka kuinka paljon. Mehän olemme juuri käytännön työn tekijöitä. Virastoissa pitäisi saada asiat toimimaan, ja meille pitäisi saada työrauha tänne maaseudulle.