Tässä Asta-, Tapani- ja Hannu -myrskyjen hintalappu – Jopa 30 euroa kuukaudessa, vaikka käyttö olisi 0 kWh

Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden verkkoyhtiöt ovat korottaneet sähkölaskun kiinteitä maksuja kymmeniä prosentteja uuden sähkömarkkinalain aikana.

energia-ala
Asta-myrskyn kaatamia puita mökkitiellä
Asta-myrskyn tuhojaSanna Niskanen / Yle

Moni kesämökkeilijä on hieraissut silmiään saatuaan alkuvuoden sähkölaskun. Sähkön siirtomaksu, joka muodostaa jopa kaksi kolmasosaa sähkölaskusta, paisuu kuin pullataikina. Kiinteä taksa pysyy samana, vaikka ei käyttäisi sähköä edes kahvinkeittiminen vertaa.

Taustalla on verkkoyhtiöiden poikkeuksellisen raju investointitahti erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yhtiöt ovat joutuneet purkamaan jopa käyttökelpoista verkkoa täyttääkseen vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain vaatiman toimitusvarmuuden. Maakaapelointi maksatetaan siirtohintoja korottamalla. Siirtohinta on noussut monissa yhtiöissä 50 prosenttia vuodesta 2010 lähtien.

Siirtohintaa on hilannut ylöspäin myös sähkövero, joka on noussut reilusta sentistä lähes kolmeen senttiin kilowattitunnilta. Asiakas maksaa sähköstä itse valitsemalleen myyjälle itse energiasta sekä siirrosta verkkoyhtiölle, joka on monopoliasemassa.

Yksi siirtohintaa nostaneista yhtiöistä on eteläsavolainen Järvi-Suomen Energia Oy, Suur-Savon Sähkö -konserniin kuuluva verkkoyhtiö. Sillä on reilut 100 000 asiakasta, joista 40 000 asuu taajamissa, 20 000 haja-asutusalueella vakituisesti ja 40 000 vapaa-ajanasunnoillaan.

Toimitusjohtaja Arto Pajusen mukaan voimassa olevassa laissa on eräänlainen valuvika, johon harvaan asuttujen alueiden verkkoyhtiöt haluavat korjausta. Ainankin kolme yhtiötä on hakenut Energiavirastolta jatkoaikaa kauimpana olevien asumusten ja mökkien säävarmuuden

parantamiseen.

– Lakia tehtäessä katsottiin keskiarvoja, jotka näyttivät sinänsä hyviltä. Mutta se ei ota riittävästi huomioon ääripäitä. Meidän kaltaisessa yhtiössä, jossa on paljon verkkoa asiakasta kohti, investointipaine tulee turhan kovaksi. Joudutaan purkamaan vielä käyttökelpoista verkkoa, Arto Pajunen arvelee.

Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen.
Arto PajunenEsa Huuhko / Yle

Asiakkaiden eriarvoisuus kasvaa

Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Lapissa joudutaan purkamaan useiden miljoonien eurojen arvosta käyttökelpoista siirtolinjaa, mikäli lain vaatimuksen verkon säävarmuudesta pitää olla valmis vuoden 2028 loppuun mennessä.

Vapaa-ajanasunnot olisi pitänyt jättää toimitusvarmuuskriteereiden ulkopuolelle tai laittaa niille löysemmät kriteerit

Matti Ryhänen

– Lain vaatimukset ovat tiukat, mutta hyväksyttävissä. Aikataulu vain on kohtuuton monille maaseutupainotteisille verkkoyhtiöille kuten meille. Mielestäni myös sellaiset kohteet, missä sähkön saannissa voi olla keskeytyksiä, kuten vapaa-ajan asunnot, olisi pitänyt jättää toimitusvarmuuskriteereiden ulkopuolelle tai laittaa niille löysemmät kriteerit, Savon Voiman verkkoyhtiön toimitusjohtaja Matti Ryhänen sanoo

– Minun suurin huoli on hintojen kova nousu ja maaseutuyhtiöiden hintojen raju eriytyminen puhtaiden kaupunkiyhtiöiden hinnoista, Ryhänen pohtii.

Korotukset ovat kuitenkin kohtuullisen maltillisia, sillä investoinnit verkkoon ovat kolminkertaisia

Tapio Jalonen

Savon Voiman verkon keskellä operoivan Kuopion Energian siirron perusmaksu on vain viidennes (5 e/kk) Savon Voiman perimästä perusmaksusta (26,95 e/kk). Järvi-Suomen Energia perii 28 euron kuukausimaksua, mutta alueen sisällä, Mikkelin keskustan alueella, operoiva ESE vain 8 euroa kuukaudessa.

Pidemmästä siirtymajasta etua

Rovaniemen, Kittilän ja Sodankylän verkkoyhtiön Rovakairan toimitusjohtaja Tapio Jalonen arvioi, että asiakkaan siirtolasku on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2010 lähtien.

– Korotukset ovat kuitenkin kohtuullisen maltillisia, sillä investoinnit verkkoon ovat kolminkertaisia 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna, Tapio Jalonen arvioi.

Siirtohintojen ja verkkoinvestointien välistä tasapainoilua tehdään myös Pohjois-Karjalassa. PKS Verkko Oy:n toimitusjohtaja Arto Gylén muistuttaa, että pidempi siirtymäaika toisi säästöjen lisäksi mahdollisuuden varautua paremmin tulevaisuuden haasteisiin.

– Kun siirtymäaika on riittävän pitkä, nähdään myös maaseudun muuttoliikkeen vaikutukset paremmin, jolloin ei uusita tarpeettomasti sähköverkkoa autioituviin kohteisiin. Myös uudet tekniset ratkaisut pientuotantoon ehtivät tulla markkinoille, jolloin osa vapaa-ajan asunnoista mahdollisesti ei tarvitsekaan enää sähköverkkopalveluita, Gylén muistuttaa.

Lakiin tulossa helpotuksia?

Sähköyhtiöiden toive pidemmästä siirtymäajasta säävarmaan verkkoon saattaa toteutua jopa odotettua nopeammin. Eduskunta käsittelee parhaillaan lainmuutosta, joka antaisi Energiavirastolle selkeämmät valtuudet myöntää jatkoaikaa säävarman verkon investointeihin.

– Me olimme tiistaina valiokunnassa yksimielisiä, joten uskon, että se menee suuressa salissa selvästi läpi. Toivottavasti jo ennen kesälomia, jolloin se voisi tulla voimaan jo heinäkuun alussa, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (Uusi vaihtoehto) arvioi.

Kun taajamien maakaapelointi on saatu tehtyä, voimme mahdollisesti myös alentaa tariffeja

Arto Pajunen

Valiokunta teki hallituksen esitykseen tarkennuksen, jonka mukaan jatkoaikaa voitaisiin myöntää yhtiöille, joilla on verkkoa yli 200 metriä asiakasta kohti.

Kaj Turunen muistuttaa, että korkeat siirtohinnat ovat kansalaisten kannalta vaikeasti ymmärrettäviä.

Päijänteen ja Saimaan välissä operoivalla Järvi-Suomen Energialla on johtoa yli 270 metriä liittymää kohti. Jatkoajan toteutuminen ei näkyisi välttämättä asiakkaan sähkölaskussa.

– Tämä helpottaa meidän korotuspainetta, mutta korotusten perumista en uskalla luvata. Ehkä muutaman vuoden kuluttua, kun taajamien maakaapelointi on saatu tehtyä, voimme mahdollisesti myös alentaa tariffeja, Arto Pajunen sanoo.

Lain mahdollinen voimaantulo tuo kättä pidempää myös Energiavirastolle, jossa kolme jatkoaikaa koskevaa hakemusta odottaa käsittelyä.

Kansanedustaja Kaj Turunen.
Kaj Turunen.Esa Huuhko / Yle