Konekivääri lauloi Salpalinjalla, vaikkei siellä koskaan taisteltukaan – nälkäiset saksalaisjääkärit avasivat tulen lammaskatraaseen

Kuusamoon on rakennettu sotahistoriallinen luontopolku, joka noudattelee tarkasti Salpalinjan linnoitustyönohjesääntöä vuodelta 1940.

Suomi 100
Salpalinjan entisöintiä Kuusamossa. Arto Kajava ja Tapio Heiskanen.
Rakennusmestari Arto Kajava (vas.) ja suunnittelija, yliluutnantti Tapio Heiskanen arvelevat, että Salpalinjan entisöidystä kohteesta tulee yleisömenestys.Ensio Karjalainen / Yle

Salpalinjalla ei taisteltu sodan aikana ihmistä vastaan kertaakaan. Lahtelan Salpalinjan linnoitusalue Kuusamossa on sikäli poikkeuksellinen, että jatkosodan loppuvaiheessa kuultiin konekivääritulen sarjoja. Kahinoinnin syynä olivat lampaat.

Syksyllä 1944 Saksan 18. vuoristoarmeija vetäytyi Kiestingistä länteen kohti Kuusamoa pysähtyen Salpalinjalle Kuusamon Lahtelaan.

Nälkä riivasi nuoria vuoristojääkäreitä, jotka Salpalinjan linnoitusalueella avasivat konekivääritulen Vanttajankankaalle evakuoimatta jäänyttä lammaskatrasta kohden. Ruokaa piti saada.

Entisöityä Salpalinjaa Kuusamossa. Panssarikivieste.
Kuusamon Lahtelan linnoitusalueelle on pystytetty kaksirivinen panssarikivieste.Ensio Karjalainen / Yle

– Joidenkin tietojen mukaan eräs sotilaista olisi heittänyt lammaskatraaseen käsikranaatinkin. Tämä jäi ainoaksi kunnon tulenavaukseksi alueella, toteaa Salpalinjan entisöinnin suunnittelija, yliluutnantti Tapio Heiskanen.

Heiskanen sanoo kuulleensa tarinan Kuusamossa vuosituhannen alkupuolella vierailleelta saksalaiselta sotaveteraanilta.

Sotahistoriallista luontopolkua kilometreittäin

Kuusamossa on entisöity sodanaikaista Salpalinjaa Vanttajankankaan maastossa Lahtelassa viime syksystä lähtien. Lännelle kohoavaan maastoon on rakennettu taisteluhautaa konekivääriasemineen 137 metriä. Maisemassa alempana törröttävät järkälemäiset kivenlohkareet, panssarikiviesteet. Entisöityä kaksirivistä panssariestettä on rakennettu maastoon satakunta metriä.

– Alueelle on rakennettu myös sotahistoriallinen luontopolku, jonka mitta on 4,5 kilometriä. Se kiertelee Kuusamojärven ja Vanttajajärven välissä, toteaa Tapio Heiskanen.

Puuta parkattiin iso läjä

Rakennustyötä johtanut rakennusmestari Arto Kajava kuvailee työprosessia poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi.

– Puuta parkattiin juoksuhautoja varten yhdeksän kilometriä. Hieman piti aluksi pohtia, että miten taisteluhaudoissa saadaan kulmat kohdalleen, mutta melko pian työmiehet oppivat tekniikan, Kajava kertoo.

Salpalinjan entisöinnissä tehtiin pikkutarkkaa työtä.

Rakennusmestari Arto Kajava (vas.) ja suunnittelija, yliluutnantti Tapio Heiskanen konekiväärikorsussa Salpalinjalla Kuusamossa.
Rakennusmestari Arto Kajava (vas.) ja suunnittelija, yliluutnantti Tapio Heiskanen tarkastelevat näkymiä konekiväärikorsusta.Ensio Karjalainen / Yle

– Entisöity taisteluhauta ja katetut konekivääriasemat on rakennettu tarkalleen niille paikoille, mihin ne rakennettiin 1940–1941. Linnoitustyön entisöinnissä on käytetty linnoitustyön ohjesääntöä vuodelta 1940, ja pikkutarkasti, Tapio Heiskanen sanoo.

Heiskasen mukaan aluetta kiertelemällä ja gps-kartoituksen avulla sodanaikaiset paikat löytyivät tarkasti.

Kenttärata halkoo aluetta  

Linnoitusalueelta voi löytää myös myös Saksan Lapin armeijan rakentaman Kenttäradan jäänteitä. Saksalaiset rakensivat radan vuosina 1942–1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon. Sen tehtävänä oli parantaa saksalaisten joukkojen huoltokuljetuksia Kiestingin suunnalle.

Entisöityä taisteluhautaa Salpalinjalla Kuusamossa 2017.
Kuusamossa on entisöity Salpalinjan taisteluhautaa 137 metriä. Ensio Karjalainen / Yle

Salpalinjaa Kuusamossa oli rakentamassa 1940–1941 noin tuhat miestä, suurin osa asevelvollisia.

Salpalinjan entisöinti on osa Suomi 100 vuotta –juhlavuoden tapahtumia. Lahtelan linnoitusalue avataan virallisesti elokuussa 2017.