yle.fi-etusivu

Pieni keskipohjalaiskylä onnistui siinä, mistä monet muut vain haaveilevat

400 asukkaan Eskolassa on koulu, päiväkoti, lounasruokailu, kotipalvelu, kesäteatteri ja kyläpalvelukeskus. Miten he sen tekivät?

kylät
Näkymä Eskolan raitilta.
Petra Haavisto / Yle

Kannuksen Eskola valittiin eilen vuoden kyläksi jo toista kertaa. Eskolassa kyläläiset ovat onnistuneet säilyttämään peruspalvelut järjestämällä ne itse. Ideana on se, että vanha kyläkoulu on kaiken keskus.

– Meillä on täällä koulun lisäksi yleinen lounasruokala. Siellä voi käydä syömässä kuka vain. Kotipalvelu vie ruoka-annokset niille kyläläisille, jotka eivät pääse tänne. He tekevät tarvittaessa kotisiivouksia, saunottavat ja auttavat asioinnissa. Koulu on myös juhlapaikka ja pitopalvelupaikka. Lisäksi täällä toimii parinkymmenen lapsen päiväkoti, jolle keittiö tekee ruoat, Eskolan Kyläpalvelu Oy:n hallituksen jäsen Jaakko Hautamäki listaa.

Eskolassa muutos alkoi vuonna 2013, kun Kannus ilmoitti sulkevansa kyläkoulun ja päiväkodin.

– Piti muuttaa tapaa ajatella, ottaa oma elämä hallintaan ja ruveta tekemään niitä asioita, jotka koetaan tärkeiksi. Jos julkinen hallinto ei hoida meille palveluita, perustetaan yritys, joka hoitaa. Pohjana meillä oli kyläsuunnitelma. Mietittiin, mitä palveluita meillä on, mitä tarvitaan, mitä tiloja on ja kuka palvelut tuottaa. Siinä syntyi ajatus, että koulu voisi olla muutakin kuin koulu, Jaakko Hautamäki kertoo.

Ihmisiä syömässä.
Kalle Niskala / Yle

Eskolan mallissa olennaista on joustavuus ja ketteryys.

– Pitää pystyä tarvittaessa sijaistamaan toista. Hyvä esimerkki on meidän kotipalvelun työntekijämme. Hän aloitti päiväkodista, oli siellä ammattilainen, kouluttautui kotipalveluun ja on tarvittaessa keittiöllä. Kaikki käy.

Kylän talkootoiminta muuttui bisnekseksi

Eskolassa toiminta pyörii osakeyhtiön kautta. Vuosibudjetti on runsaat 250 000 euroa. Työntekijöitä on kuusi. Raha tulee monesta pienestä lähteestä: osakeannista, päivähoitomaksuista, lounaista, kotipalvelusta, kioskista, kotiin myytävistä sämpylöistä, vuokratuloista.

– Mikään näistä palveluista ei olisi yksinään kannattavaa, mutta kun laitetaan kaikki yhteen, saadaan etua, monipuolisuutta ja päällekkäiset toiminnat karsiutuvat. Esimerkiksi kiinteistökuluille on monta maksajaa.

Eskolassa toiminta on muutamassa vuodessa laajentunut niin paljon, että palveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii kokopäiväisen työntekijän.

– Työlästä on ollut. Toiminta on kuitenkin kasvanut pikkuhiljaa, samalla talkootyö on vähentynyt. Liiketoiminta hoidetaan nykyisin pääosin palkatulla työvoimalla, Jaakko Hautamäki kertoo.

Vain mielikuvitus rajana

Eskolan kylä ei jää paikoillleen. Tänä syksynä alkoi kouluyhteistyö uusmaalaisen Lapinjärven Porlammin kylän kanssa. Kokeilussa Lapinjärven kunnan on tarkoitus ottaa opetusvastuu Eskolan oppilaista. Tällöin vanhempien ei enää tarvitsisi kerätä opettajan palkkarahoja tai opetusmateriaalirahoja talkoilla.

Eskolan koulu.
Petra Haavisto / Yle

Suunnitelmissa on myös myydä osaamista muualle.

– Meillä käy paljon vierailijoita kylistä ja hankkeista. Olemme myös itse käyneet puhumassa mallistamme. Tarkoitus on perustaa kylätominnan opastuskeskus, jossa kerrotaan Eskolan tarinaa. Sen avulla voimme markkinoida onnistuneita malleja myös muille. Tärkeätä on myös kehittää olemassa olevia palveluita ja kuulostella koko ajan, mitä kyläläiset tarvitsevat, hanketyöntekijä Miia Tiilikainen suunnittelee.

Eskolassa on jo kokeiltu ruoka-kesäteatteripakettia, espanjan ja englannin kielen kielikylpyä koululaisille ja päiväkotilapsille Erasmus-hankkeen vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Mitä he vielä keksivätkään?