Pitkänlinjan kirpputoriyrittäjä: Seuraava trendi on ostaa myös juhlavaatteet käytettynä

Kolmekymmentä vuotta sitten Kauniaisiin avattiin käytettyjen lastenvaatteiden liike Lafkan. Tuolloin sen liikeidea oli uutta suomalaisille. Vuosien saatossa siitä on tullut valtavirtaa.

Kirpputorit ja myyjäiset
Kirpputoriyrittäjiä
Vuonna 1978 perustettua Lafkania pyörittävät yrittäjäsiskokset Annika (vas.) ja Lena Hedström. Markku Pitkänen / Yle

Vuonna 1984 Kauniaisissa sijaitsevaan keltaiseen taloon muuttivat vuokralaiset, jotka ovat pysyneet asukkaina siitä lähtien. Tuolloin Marja Hedström siirsi sinne ystäviensä kanssa vuonna 1978 perustetun käytettyjen lastenvaatteiden kaupan, Lafkanin.

Yritysidea Hedströmille oli tullut hänen perheensä asuessa Ruotsissa. Kodin lähellä sijaitsi kauppa, josta hän löysi neljälle lapselleen vaatetta ja urheiluvälineitä. Onpa käytännöllistä ja viisasta, hän ajatteli. Syntyi Lafkanin liikeidea, joka on pysynyt kaikki vuodet samana: myyjä tuo liikkeeseen käytetyn vaatteen ja sille määritellään hinta. Myydyistä vaatteista liike saa provision.

Nyt reilu kolmekymmentä vuotta myöhemmin Lafkania pyörittävät Hedströmin tyttäret Lena ja Annika Hedström. Sukupolvenvaihdos toteutettiin vuonna 2002. Liike on ollut osa heidän elämäänsä jo tätä ennen. Siskokset osaavatkin kertoa miten suomalaisten asenteet käytettyjä vaatteita kohtaan ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa.

Ennen kelpasi ehjä ja siisti. Nyt vaatteen täytyy olla muodikas.

Annika Hedström

Liikkeen alkutaipaleella nykyisen kaltaisesta vaatekauppavalikoimasta pystyi vain unelmoimaan. Etenkään tarjontaa lapsille ei ollut paljoa. Lapsia ei puettu prinsessoiksi, eniten mietittiin vaatteen käytännöllisyyttä.

– Nykyään ollaan hyvin muotitietoisia. Jos vaatetta ei koeta muodikkaaksi, sitä ei haluta käyttää. Ennen kelpasi ehjä ja siisti, Annika Hedström sanoo.

Ihmiset osasivat ommella: vaatteita korjattiin ja paikattiin paljon. Silloin myyntiin saatettiin ottaa haalari, jossa oli polvipaikat. Nyt tällaista ei edes harkittaisi. Hedströmit muistelevat kaiholla vaatteiden hyvää laatua, jota nykyvaatteista saa hakemalla hakea.

– Merkki voi olla kallis, mutta vaatteen laatu ei silti ole hyvä. Välillä joku vaate tulee meille uudestaan myyntiin. Se on laatua, Annika Hedström sanoo.

Talo
Lafkanin liiketilalla on oma mielenkiintoinen historia. 1900-luvun alussa rakennettu talo on toiminut aikoinaan nimismiehen virastona. Muistona näistä ajoista on tiloissa oleva putka. Markku Pitkänen / Yle

Pelkona köyhän leima

Voiko vaatteista tarttua tuberkuloosi? Ajattelevatko muut minun olevan köyhä, jos käytän toisen vanhaa? Tällaisia mietittiin1980-luvun lopun Suomessa kirpputorikaupoilla. Suomalaisten suhtautumisen muuttumista kirpputorivaatteisiin on tutkinut käsityönopettajaksi valmistunut Kaisa Vilhunen Helsingin yliopistossa gradussaan kolme vuotta sitten. Hän tutki aineistossaan käsityksiä vuodelta 1989 ja vuodelta 2014.

Kirpputoreja on pidetty Suomessa jo 1950-luvulla. Monta vuosikymmentä ne olivat kuitenkin leimallisesti hyväntekeväisyystapahtumia, esimerkiksi seurakunnan tai koulun järjestämiä. 1980-luvulle tultaessa kirpputorit alkoivat olla suosittuja – vuonna 1989 niiden sanottiin jo olevan muodissa.

Nykyaikaa vasten peilattuna ihmisten ajatukset ovat huvittavia: he mainitsivat erikseen, jos olivat nähneet kirpputorilla julkisuuden henkilön, poliitikon tai paikkakunnan lääkärin. Kirpputorit miellettiin vielä köyhien ihmisten vaatteiden hankkimispaikoiksi, josta kerrottiin hankittavan kotivaatteita ja etenkin tavaraa. Maakunnissa kirpputorille lähdettiin naapuripaikkakunnalle, jottei vain omassa kotikaupungissa olisi huomattu, että on ostanut toisen vanhoja vaatteita.

Taloudellisesta pakosta omaksi valinnaksi

Seuraavalla vuosikymmenellä Lafkanissakin näkyi suuri yhteiskunnallinen muutos: 1990-luvulla Lafkania käytettiin taloudellisista syistä. Tuolloin alalle tuli kilpailijoita. Isoja kirpputoritapahtumia järjestettiin esimerkiksi jäähalleissa. Vaatteita tuli myytäväksi vähemmän.

– Aina silloin, kun taloudessa menee hyvin, tavaraa tulee myyntiin paljon, Lena Hedström sanoo.

Kirpputori
Nykyään liikkeen valikoimiin kuuluvat myös naistenvaatteet, laukut ja kengät. Markku Pitkänen / Yle

Uuden vuosituhannen ja internetin käytetyn tavaran kauppapaikkojen myötä Lafkan on joutunut etsimään omaa paikkaansa. Esimerkiksi 2000-luvulla Facebook-kirpputorien myötä lasten ulkohaalarit vähenivät myyntirekeissä.

Muodin kierto on nopeutunut koko ajan, vaate laitetaan ripeästi eteenpäin. Kaikkea tarjottua ei voida ottaa vastaan, muuten tila loppuisi. Joka viikko hyväntekeväisyyteen viedään kymmenen jätesäkillistä vaatetta, joka ei ole mennyt ja jota myyjä ei ole halunnut takaisin.

Muutama vuosi sitten Hedströmit panivat merkille, ettei enää haluta kuluttaa niin paljon. Muutos näkyy etenkin nuorissa. Kierrättäminen on heille itsestään selvää, he ostavat mieluummin yhden hyvän vaatteen kuin monta huonompilaatuista.

– Kymmenen vuotta sitten joku saattoi ostaa lapselleen viisi erilaista takkia, koska käytettynä sai edullisesti. Nyt ostetaan se yksi hyvä takki, Annika Hedström sanoo.

Nyt ostetaan se yksi hyvä takki.

Annika Hedström

Yhä useampi Lafkanin asiakas kertoo tärkeää olevan, että vaate menee kiertoon. Tämä syy onkin yksi merkittävimmistä käyttää kirpputoreja juuri nyt. Taloudellisuuden lisäksi, käytetyn ostaminen mielletään ekologiseksi ja eettisemmäksi. Tämän on huomannut myös netin vertaisverkkokauppaa kaksi vuotta sitten tutkinut palvelun ja kaupan professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta.

– Kirpputoreilta ostaminen voidaan nykyään nähdä valistuneen kuluttajan merkkinä. Symbolinen uhraus on muuttunut symboliseksi hyödyksi.

Hän sanoo, että kuluttajat liittävät nykyään käytetyn tavaran ostamiseen erilaisia merkityksiä, kuten esimerkiksi ympäristötietoisuuden, järkevän ostamisen, yhteisöllisyyden, tarinallisuuden, vastuullisuuden ja kokevat, että näitä asioita ei uutta tavaraa ostamalla ja kuluttamalla voi samalla tavalla kokea.

– Kirpputorit ja vertaisverkkokaupat voivatkin kehittyä sellaisiksi moderneiksi kulutuskokemuksellisiksi keitaiksi, joihin perinteinen kauppa ei omalla tarjonnallaan yllä.

Vilhusen aineistosta ilmeni monen suosivan nykyään käytettyä siksi, että vaatteen valmistuksessa käytetyt kemikaalit ovat huuhtoutuneet pois ja vaatteen laadukkuus paljastunut, jos se on kestänyt jo monta pesua.

Lasten vaatteita.
Lafkanissa tilaa myytäville vaatteille on otettu huone kerrallaan talon alakerrassa. Markku Pitkänen / Yle

Seuraavaksi juhlavaatteetkin käytettynä

Hedströmit näkevät, että yksi vahvistuva trendi on vastata kiireisten ihmisten tarpeisiin vielä nykyistäkin enemmän. Tulevaisuudessa helppoutta arvostetaan yhä enemmän, siksi välikädelle joka myy tuotteen, on kysyntää.

Seuraava isompi kirpputoritrendi on ostaa myös juhlavaatteet käytettynä. Kolme vuotta sitten Lafkaniin alkoi tulla myyntiin poikien pukuja. Nyt niitä jo kysytäänkin erikseen. Tällä hetkellä vanhojentanssiasut ostetaan vielä uutena, mutta Lena Hedström sanoo huomanneensa merkkejä, että tämä olisi muuttumassa.

– Hetken päästä niitäkin ostetaan varmasti käytettynä.

Tämä muutos näkyy myös Vilhusen tutkimuksessa. Vielä ajatellaan, että juhliin on arvokasta ostaa uusi vaate kaupasta, mutta toisaalta morsiuspuku saatetaan hankkia jo käytettynä.

Moni asia vuosikymmenien saatossa on muuttunut, mutta Annika Hedström osaa sanoa yhden asian, joka oli ennen ja nyt sama. Sama ajatus näkyy Kaisa Vilhusen aineistossa molempina tutkimusajankohtina.

– On ihmisiä, jotka eivät voi kuvitellakaan käyttävänsä vieraan ihmisen käytettyjä vaatteita.