Syyrialaisen Fatiman, 9, uusi koti on pienessä Rautjärven kunnassa – isä haluaisi muuttaa Helsinkiin

Suomesta turvapaikan saanut Fatima on tallentanut pakolaisuuden vaiheita piirtämällä. Nyt tyttö piirtelee uudessa kodissaan Rautjärven pikkukunnassa.

pakolaiset
Fatiman piirrustus matkalta Eurooppaan.
Yhdeksänvuotiaan Fatiman piirutus kuvaa meren yli pyrkiviä pakolaisia kumilautoissa.

RautjärviYhdeksänvuotiaan Fatiman sängyn yläpuolelle on ripustettu piirustuksia ja askartelutöitä. Sänky sijaitsee Fatiman perheen uudessa kodissa, kerrostaloasunnossa Rautjärven kuntakeskuksessa Simpeleellä. Ikkunalaudalta Fatima nostaa näytille muovailumassasta tekemänsä otuksen.

– Kiitos paljon! Fatima väläyttää leveän hymyn, kun hän saa kehuja hienoista töistään.

Ennen tätä kotia Fatiman perhe on ollut pakomatkalla vajaat kaksi vuotta. Edellisen kerran perheellä oli oma koti Syyrian Palmyrassa.

Fatima esittelee perheestään tekemäänsä piirosta.
Fatiman Suomea kuvaavissa piirroksissa esiintyy usein lumiukko. Hiuskoristeena Fatimalla on itse askartelemansa pupunkorvat.Kari Kosonen/Yle

Fatiman äiti Almohamad Lama kertoo perheen pakolaisuudesta kyynelet silmissä. Tarina olisi varmasti pitkä, mutta hän tiivistää. Oli hengenvaarallinen vaellus vaikeassa maastossa kohti Turkkia. Ammutuksi tulemisen uhka koko ajan läsnä. Hengenvaara jatkui kumilautassa Välimerellä.

Seuraavaksi hirveät kuukaudet Kreikan ja Makedonia rajalla sijaitsevassa Idomenin alkeellisessa pakolaisleirissä. Ei ruokaa, ei vaatteita. Sitten Suomi, paikka vastaanottokeskuksessa Lappeenrannassa, myönteinen turvapaikkapäätös ja nyt toukokuussa tämä koti Rautjärvellä.

Asad Alkhatebin perhe kodissaan Rautjärvellä.
Asad Alkhatebin perhe uudessa kodissaan Rautjärvellä, Etelä-Karjalassa. Äiti Lama, isä Hussein sekä lapset Fatima 9 vuotta, Doha 17, Mohamad 14 ja Sham 18.Kari Kosonen/Yle

Uuden kodin seinälle on kiinnitetty Fatiman piirustuksista vain sellaisia, joissa ollaan jo Suomessa. Niissä on iloinen tunnelma, lapset leikkivät tai syövät jäätelöä, Suomen lippu liehuu ja lumihiutaleet leijailevat.

Fatima ei ole kovin puhelias mutta leveän hymyn saa esiin helposti. Esimerkiksi kyselemällä lumesta ja lumiukoista. Lumiukkojen tekemisestä hän pitää!

Taiteilija ja taiteilijan lapset

Fatiman isä Asad Alkhateb Hassan tuo näytille paksun nipun muitakin Fatiman tekemiä töitä. Osa niistä kertoo hurjista tapahtumista perheen kotimaassa Syyriassa tai pakolaisten matkalta kohti Eurooppaa.

– Fatima piirtää missä vain, pöydän ääressä tai polvillaan lattialla, kertoo 18-vuotias isosisko Sham.

Matkalla Suomeen
Isä Hassan näyttää kännykästään kuvaa perheen kuopuksesta Fatimasta. Kuva on otettu noin vuosi sitten paljon julkisuutta saaneelta Idomenin pakolaisleiriltä Kreikan ja Makedonian rajalla.Asad Alkhateb Hassan

Muutkin Fatiman perheessä tekevät taidetta. Molemmat isommat siskot Sham ja 17-vuotias Doha ovat koristelleet huonettaan itse tehdyillä pikkuesineillä. 14-vuotias veli Mohamad kertoo olevansa kiinnostunut valokuvauksesta.

Isä Hassanille taiteilijuus on ammatti. Hän opiskeli alaa Palmyran yliopistossa 1980-luvulla ja on sen jälkeen työskennellyt kotimaassaan sekä taiteilijana että taideaineiden yliopistonopettajana.

Tärkeimpiä teoksiaan Hassan pakkasi mukaan, kun perheen pakomatka Palmyrassa alkoi.

– Emme voineet ottaa mukaan vaatteita tai paljon muutakaan kodistamme Syyriasta. Mutta mieheni teokset onnistuimme kuljettamaan koko matkan, meren ylikin, Lama sanoo.

Opiskelupaikat ja työmahdollisuudet Helsingissä

Asad Alkhatebin perheen isä Hassan vaikuttaa kunnianhimoiselta mieheltä. Hänelle on tärkeää, että lapset saavat mahdollisuuden opiskella. Hänelle on myös tärkeää löytää itselleen toimeentulo Suomessa. Hassan kertoo hioneensa työllistymissuunnitelmaansa jo pitkälle, mutta ei ole vielä valmis paljastamaan, millainen se on. Liian moni asia on vielä epävarma. Vielä puuttuu sopivia yhteistyötahoja.

Uudesta asuinkunnastaan Etelä-Karjalan Rautjärvestä Hassan on kiitollinen.

– Suomi on kaunis maa, hän ääntää huolellisesti suomeksi.

Asad Alkhateb Hassan esittelee
Syyriassa tekemäänsä taulua.
Asad Alkhatebin perheen isä Hassan työskenteli Syyriassa kuvataiteilijana ja opettajana. Sekatekniikalla toteuttamassaan teoksessa Hassan kuvaa Unescon maailmanperintökohteeksi luokitellun Palmyran kaupungin muistomerkkejä. Kari Kosonen/Yle

Mutta on Rautjärvessä asuinkuntana Hassanille monta ongelmaakin.

– Meidän on päästävä Helsinkiin, Hassan vastaa epäröimättä, kun häneltä kysyy lähivuosien suunnitelmista.

Helsinkiin muutto olisi tärkeää ensinnäkin lasten korkeakouluopintojen vuoksi.

– Minun tulevaisuuteni on minun lasteni tulevaisuus, Hassan sanoo.

Lasten opiskelumahdollisuuksien lisäksi Helsinki voisi tarjota Rautjärveä enemmän kontakteja taiteilijoihin ja taidealojen työtä.

Joka aamu kielikouluun

Mutta ensin ollaan Rautjärvellä ja opiskellaan suomen kieltä. Koko perhe käy viitenä päivänä viikossa suomen tunneilla. Juuri tällä hetkellä opiskelu vaatii erityisiä ponnisteluja, sillä islaminuskoinen perhe viettää ramadan-paastokuukautta eikä siksi syö tai juo ennen auringon laskua.

– Meillä on noin kolme tuntia vuorokaudessa syömiseen, selittää tytär Doha. Alkuillasta hän yleensä nukkuu ja herää sitten puolenyön aikaan valvoakseen muutamat yön tunnit.

Mohamadilla päässään perinteinen päähine.
14-vuotias Mohamad kertoo olevansa kiinnostunut valokuvaajan ammatista.Kari Kosonen/Yle

Paastokuukausi on lopuillaan, sen päättävää juhlaa Asad Alkhatebin perhe suunnittelee viettävänsä yhdessä toisen Rautjärvelle muuttaneen syyrialaisperheen kanssa.

Kuntaan halutaan lisää lapsia

Rautjärven kuntakeskuksessa Simpeleellä on parituhatta asukasta. Kevään aikana itärajan tuntumassa sijaitsevalle paikkakunnalle muutti yhteensä 41 turvapaikan saanutta pakolaista. Heidän joukossaan Asad Alkhatebin perhe.

Osa Rautjärven pakolaisista tulee Syyriasta, osa on eritrealaisia. Heitä asuu muutamissa kerrostaloissa pienen paikkakunnan keskustassa.

Päätös pakolaisten ottamisesta Rautjärvelle taisi alunperin olla kunnanjohtajan idea.

– Kyllä se minä olin, joka sitä ehdotti, sanoo kunnanjohtaja Harri Anttila.

Hänen mukaansa kunnan johdossa on pitempään ollut tiedossa, että lapsiperheille suunnattuja palveluja tuotetaan yli tarpeen. Kun pienten lasten määrä kunnassa vähenee, syntyy palvelurakenteeseen tyhjää lapsiperheiden kohdalle.

– Pakolaisperheiden avulla voimme varmistaa kunnan nykyisen palvelurakenteen säilymisen, Anttila sanoo.

Harri Anttila työpöytänsä ääressä.
Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila suunnittelee yhteistä vastaanottoa kuntaan muuttaneelle 41 pakolaiselle.Kari Kosonen/Yle

Valtuusto keskusteli syksyllä 2015 pakolaisten muuttamisesta paikkakunnalle Anttilan mukaan myönteiseen sävyyn. Ainoa huolta aiheuttava kysymys oli pakolaisista aiheutuvat kustannukset.

Kunnanjohtaja Harri Anttilan karkean arvion mukaan pakolaisryhmän asuttaminen kuntaan maksaa nyt ensimmäisenä vuonna noin 30 000 - 50 000.

– Kunnan kotouttamistyöhön saama erityiskorvaus kattaa kustannukset melko tarkkaan. Loppukustannukseksi kunnalle tulee noin yhden henkilön palkka, Anttila summaa.

Kunnan palkkalistoilla olevien työntekijöiden, kuten koulun ja päiväkodin henkilökunnan lisäksi, pakolaisten kotouttamistyöstä Rautjärvellä on vastuussa Etelä-Karjalan sote-piirin maahanmuuttopalveluiden yksikkö. Yksikön palveluesimies Merja Heino-Kukkurainen kertoo, että Rautjärvelle on budjetoitu yhden kokonaisen ja yhden puolikkaan sosiaaliohjaajan työaika. Pakolaisten tueksi rakennettu kotouttamisohjelma kestää kolme vuotta.

Pärjääkö pakolainen pikkukunnassa?

– Pakolaisten joukossa on myöskin erittäin hyvin koulutettuja henkilöitä, jolloin he pystyisivät periaatteessa työllistymään vaativampiin palvelutehtäviin, esimerkiksi opetustehtäviin paikkakunnallamme, kunnanjohtaja Anttila sanoo.

Tulevana syksynä kunnanjohtajan on aikomus käynnistää yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa, jotta yrittäjät saadaan mukaan pohtimaan uusien kuntalaisten työllistymismahdollisuuksia.

– Mutta työn löytyminen ei ole ajankohtaista vielä vähään aikaan. Ensin he opiskelevat suomen kieltä, kunnanjohtaja sanoo.

Vuokko Karjalainen Simpeleen Tehtaanpuistossa.
SPR:n vapaaehtoistyöntekijä Vuokko Karjalainen on asunut Simpeleellä aina. Pakolaisten auttaminen on hänelle sydämen asia.Kari Kosonen/Yle

Pienellä paikkakunnalla pakolaisille on järjestetty ystäviä. Suomen Punaisen Ristin kouluttamassa ystäväryhmässä perheiden auttaminen koetaan todella tärkeänä, sydämen asiana.

Esimerkiksi koko ikänsä Rautjärven Simpeleellä asuneelle eläkeläiselle Vuokko Karjalaiselle pakolaisperheiden muutto paikkakunnalle on tuonut vipinää viikkoihin. Yhdessä työparin kanssa vapaaehtoiset vierailevat neuvomassa tulokkaita arkisissa kysymyksissä.

– Lasten halaukset ja se silmien ilo, se että lapset sopeutuvat hyvin ja ovat mukana elämänmenossa, se tuntuu hirmu hyvältä ja turvalliselta, Karjalainen kertoo liikuttuneena.

Kunnanjohtajalta tiukka EI rasismille

Paikkakunnan palveluihin pakolaisten tulo on vaikuttanut. Esimerkiksi kirjastosta pystyy lainaamaan materiaalia arabian kielellä ja K-marketin kauppiaalla on valmius hankkia myyntiin halal-teurastettua lihaa.

– Ongelmana on tilauksen suuri koko, liha tulee vain 30 kilon erissä, sanoo kauppias Petri Soikkeli.

– Toistaiseksi emme ole sitä vielä täällä myyneet mutta ollaan yritetty välittää viestiä pakolaisperheisiin, että tekisivät tarvittaessa yhteistilauksen useamman perheen kesken, Soikkeli kertoo.

Fatiman tekemä piirros kotimaastaan.
Fatiman piirustus kotimaastaan Syyriasta.Kari Kosonen/Yle

Rasististen yhteenottojen tai hyökkäysten uhkaan Rautjärvellä suhtaudutaan Anttilan mukaan rauhallisesti. Mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei ole pakolaisten saapumisen jälkeen ilmennyt.

– Tosin, minä en seuraa sosiaalista mediaa ollenkaan. En lue mitään siellä liikkuvia kirjoituksia, Anttila sanoo. Kunnanjohtajan tehtävien jälkeen Anttila kokee ylimääräisen ajan jäävän vähiin, nettikirjoitusten lukemiseen se ei riittäisi.

Mutta on Anttila silti maahanmuuton vastustajien mielipiteitä kuunnellut.

– Kukaan ei ole tullut sanomaan, että muuttaa pois Rautjärveltä tämän pakolaispäätöksen vuoksi. Sen sijaan sellaisia yhteydenottoja entisiltä rautjärveläisiltä on tullut, että aikovat muuttaa tänne takaisin suojellakseen kuntalaisia, Anttila sanoo.

– Heille olen sanonut, että ei tarvi tulla. Heidän suojeluaan ei täällä kukaan kaipaa.

Anttila pitää maahanmuutokysymyksessä ohjenuoranaan tasapuolisuutta ja sitä, että valheisiin perustuvaan tietoon vastataan oikealla tiedolla.

– Meidän pitää käsitellä kaikkia kuntalaisia samalla tavalla, täsmälleen samalla tavalla, kunnanjohtaja Anttila linjaa.

– Silloin se koskee näitä ääriryhmiä kuin pakolaisiakin.