1. yle.fi
  2. Uutiset

Kesällä voit oppia tehokkaammin – Professori: yksilöllistä, mutta vireystila kasvaa

Valoisa vuodenaika voi parantaa vireystilaa ja kaamosaika puolestaan aiheuttaa väsymystä. Mutta yksilölliset erot ovat isoja.

opiskelu
Kuvituskuva eri vuodenajoista ja opiskelijasta.
Valon määrä on yhteydessä vireystilaan, joka puolestaan vaikuttaa kykyyn oppia.Niko Mannonen / Yle

Kesän koittaessa koululaiset rientävät kesälaitumille ja opiskelijat usein kesätöihin. Valoa on enemmän kuin talvella ja osa ihmisistä tuntee, että virtaa riittää.

Voisiko energialatausta hyödyntää oppimiseen? Sen sijaan, että kirjahyllystä kaivetaan romaani, kannattaisiko opiskelijoiden napata käteen kesäkurssin tenttikirja?

Innostunut ja valpas mieli on oppimisen kannalta edullinen asia.

Mikael Sallinen

Helsingin yliopiston kasvatustieteiden professori Leena Krokfors sanoo, että valon määrä on yhteydessä vireystilaan. Tutkimusta vuodenaikojen vaikutuksesta oppimiseen ei kuitenkaan ole.

– Se tiedetään kyllä, että vuodenaika vaikuttaa ihmisen vireystilaan. Ja vireystila taas vaikuttaa kykyyn oppia. Eli hiukan kaarrellen: kyllä se vaikuttaa, Krokfors arvioi.

– Yksilöt kokevat vuodenajat eri tavalla, mutta yleisesti ottaen valoisat vuodenajat parantavat vireystilaa, Krokfors jatkaa.

Yksilölliset erot ovat isoja

Kaamosaikaan pimeys puolestaan voi aiheuttaa väsymystä ja masennusta. Nämä taas voivat heikentää tarmoa opiskella. Mieliala on yhteydessä oppimiseen.

– Yksi vuodenaikojen vaikutus oppimiseen tulee varmaankin siitä, että osalla on pimeän aikaan mieliala- ja unioireita. Tilanne voi edetä masennukseen asti, tosin harvoilla se menee siihen saakka, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mikael Sallinen.

– Innostunut ja valpas mieli on oppimisen kannalta edullinen asia.

Vireystiloihin liittyen kasvatustieteiden professori Leena Krokfors alleviivaa, että ihmiset ja myös vireystilat ovat erilaisia. Yksilölliset erot ovat jo perimän takia isoja. Osa haluaa paneutua opiskelemaan talvisin.

– Tunnen esimerkiksi ulkomaalaisia tutkijoita, jotka sanovat, että Suomeen on todella kiva tulla talvella, kun ei ole muuta tekemistä kuin opiskella tai tutkia, Krokfors sanoo.

Kesällä opiskelu voi nopeuttaa valmistumista.

Eija Heikkinen

Kesällä opintotukea nostavia oli viime kesänä noin 90 000. Moni kuitenkin suoritti työharjoittelua tai teki esimerkiksi päättötyötään. Kaikki eivät siis suorittaneet kursseja. Moni opiskelijoista voi kohdata myös ennakkoluuloja kesäopintojensa takia.

Kesällä opiskeleminen tarjoaa Kajaanin ammattikorkeakoulun kehitysjohtajan Eija Heikkisen mukaan joustavuutta.

– Kesällä opiskelu voi nopeuttaa valmistumista. Varsinkaan opintojen alkuvaiheessa ei välttämättä löydy työtä niin opiskelu on hyvä vaihtoehto, Heikkinen sanoo.

KAMK:n opiskelijoista 230 on ilmoittautunut kesäopintoihin, opiskelijoita on yhteensä noin 2 000.

Täytyy myös levätä

Yhteisö vaikuttaa aina paljon oppimiseen. Esimerkiksi Suomessa kesäisin on enemmän tapahtumia, jotka veisivät huomiota opiskeluista.

– Talvella, kun tulee pimeätä, niin iltapäivisin ihmiset vetäytyvät koteihinsa ja viettävät erilaista elämää kuin kesällä samaan aikaan. Oppiminen ja oppimisedellytykset ovat tietysti yksilöllisiä, sisäisiä, kehityksen ja perimän tuomia. Samalla kuitenkin yhä useammin ajatellaan myös, että oppiminen on sidoksissa ympäristöön, Leena Krokfors sanoo.

Ihmisen täytyy myös levätä, jotta jaksaa opiskella ja työskennellä. Palautuminen on tärkeää.

– Eilen juttelin opiskelijan kanssa, joka on koko talven ajan opiskellut hyvin ahkerasti ja käynyt samalla töissä. Hänestä tuntui, että on pakko saada loma nyt kesälle, Krokfros sanoo.

Hellehattu ja kirja nurmikolla.
Kesäopintojen ohella on myös muistettava levätä ja lomailla.Hanna Lumme / Yle

Samoilla linjoilla on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön psykologi Reetta Aalto-Setälä. On tärkeää, että opiskelijalla on lomaa.

– Valo toki parantaa mielialaa ja tätä kautta lisää opiskelutehoa, mutta jos kesällä ei pidä lomaa opinnoista ja työstä, siitä olisi todella tärkeä huolehtia jonain muuna vuodenaikana, Aalto-Setälä kertoo.

Krokfros myös muistuttaa, että on tärkeä rytmittää vuotta.

– Ihan sama kuin päivässäkin pitäisi olla lepoa ja työtä, opiskelua ja huvia. Monenlaista tekemistä rytmittämään omaa elämää, Krokfors sanoo.

Kesäopiskelija: valon määrä ei vaikuttanut

Sotkamolainen Eija Rantala-Sorsa suoritti viime kesänä jopa 27 opintopistettä. Hänen mielestä valon määrä ei vaikuttanut opiskeluun. Rantala-Sorsa valmistui tänä kesänä tradenomiksi Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

– Toisaalta kylläkin, ehkä kesällä on hieman vaikeampi opiskella, koska on niin paljon muitakin aktiviteetteja, joihin lasten kanssa on mukava osallistua, perheenäiti Rantala-Sorsa sanoo.

– Talvella on helpompi ehkä panostaa koneella työskentelyyn, kun ulkona on pimeää ja kylmää, hän jatkaa.

Talvella on helpompi ehkä panostaa koneella työskentelyyn, kun ulkona on pimeää ja kylmää.

Eija Rantala-Sorsa

Kesäopiskelu tarkoitti Kajaanin ammattikorkeakoulussa verkkokursseja. Tämä sopi Rantala-Sorsalle hyvin, koska hän on suorittanut verkkokursseja muutenkin paljon. Hän suoritti 3,5 vuoden opinnot vajaassa kahdessa vuodessa.

– Oli tavoite valmistua parissa vuodessa, niin siitä se lähti, että kesätkin pitää hyödyntää. Aikuisiällä opiskellessa ei ole niin monta vuotta aikaa opiskella, Rantala-Sorsa sanoo.

Lue seuraavaksi