"Kuivahukkuminen" pelottaa nettikeskusteluissa – Asiantuntija: "Kuivalla ei voi hukkua"

Keskustelupalstoilla on alettu puhua kuivahukkumisesta, viivästyneestä hukkumisesta ja sekundaarisesta hukkumisesta. Suomalaiset asiantuntijat kumoavat väitteen.

hukkuminen
Lapsi uimarannalla
Asiantuntijat muistuttavat, että tärkeintä lasten vesileikeissä on aikuisen valvonta. Olga Pihlman / Yle

Tilanne on monelle pikkulapsen vanhemmalle tuttu. Lapsi leikkii vedessä ja yhtäkkiä hän hörppää vettä ja yskii voimallisesti. Vanhempi miettii menikö lapselle vaarallisen paljon vettä henkeen? Vanhempien keskustelupalstoilla asiaa pohditaan näin kesän kynnyksellä, kun on taas aika viettää aikaa pihauima-altaissa, mökkirannoilla ja maauimaloissa.

Keskusteluihin on kuitenkin noussut uusi teema. Vanhemmat pohtivat voiko lapsi hukkua jälkikäteen, jos uppeluksissa on käyty tai vettä hörpätty runsaanpuoleisesti. Pelkoon liittyen puhutaan usein sekundaarisesta hukkumisesta, kuivahukkumisesta tai viivästyneestä hukkumisesta. Usein keskustelussa linkataan ulkomaisiin verkkosivuihin, jotka kertovat näin tapahtuneen jollekin lapselle, joka on tapahtuman jälkeen vaikuttanut normaalivointiselta.

Ensihoidon linjahoidon ylilääkäri Markku Kuismalle HUS:sta käsitteet ovat tuntemattomia.

– Ihminen joko hukkuu tai sitten ei huku, hän sanoo.

Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry:n koulutussuunnittelija Anne Hiltunen muistaa, että sanapareja alkoi vilahdella parisen vuotta sitten yhdysvaltalaisilla verkkosivuilla.

– Kuivalla ei voi hukkua. Tällaisia termejä ei pitäisi käyttää, koska se aiheuttaa vanhemmissa vain turhaa pelkotilaa.

Kesäkuun puolivälissä yhdysvaltalainen verkkosivusto Emergency Medicine News (siirryt toiseen palveluun) julkaisi jutun, jossa se kehotti välttämään mainittuja käsitteitä ja kertoi, ettei lääketieteellinen kirjallisuus tunne yhtään tapausta, jossa hukkumiselta pelastettu potilas, jolla ei ollut varhaisia oireita, olisi myöhemmin heikentynyt ja menehtynyt.

Lääkäriin jos oireita ilmenee

Usein jutun alun kuvauksen kaltaisissa tilanteissa käy hyvin ja lapsen omat refleksit toimivat, ylilääkäri Kuisma sanoo. Kun henkitorveen menee vettä, ärsytys on voimakasta ja ihminen alkaa yskiä rajusti. On hyvä merkki, jos tilanteen jälkeen pysyy lisäksi tajuissaan, voi seistä, eikä lyyhisty voimattomana maahan. Jos myöhemmin tulee hengitysvaikeuksia tai kuume nousee, pitää lääkäriin luonnollisesti hakeutua.

Tilanne on toinen, jos lapsi on ollut pinnan alla, keuhkoihin menee paljon vettä ja lapsi pitää pelastaa vedestä. Silloin on syytä soittaa hälytyskeskukseen, jonka jälkeen ammattilaiset arvioivat hoidon tarpeen. Vettä keuhkoihin saaneelle voi kehittyä esimerkiksi keuhkokuume. Se on kuitenkin ylilääkäri Kuisman mukaan äärimmäisen harvinaista.

Molemmat asiantuntijat myös muistuttavat lasten valvonnan tärkeydestä.

– Lapsen tulee olla käden mitan päässä aikuisesta, Hiltunen sanoo.

Hän ehdottaa, että valvonnan lisäksi nyt juhannuksena kesämökkirannalla lapselle kannattaa pukea laiturilla tai rannan läheisyydessä oleskelun ajaksi pelastusliivit, joista hänet on mahdollista noukkia helposti ylös, jos hän joutuu veden varaan.