Kesäloma voi olla monelle nuorelle armoton – auttavat palvelut ruuhkautuvat

Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin ruuhkautuu kesäisin. Mielen pahoinvointiin liittyvien yhteydenottojen määrä on tuplaantunut muutamassa vuodessa.

kesäloma
pojan siluetti
AOP

Vaikka Suomi on hiljentynyt loman viettoon etenkin heinäkuuksi, erilaiset kolmannen sektorin auttavat tahot eivät lomaile.

Monille lomailijoille kesä on ystävyyden ja juhlan aikaa, mutta myös yksinäisyyttä koetaan. Yksinäisyyden kokemus voi jopa korostua kesäisin, kun puistoissa ja lenkkipoluilla parveilee iloisia elämästään nauttivia, kesälaitumilla kirmailevia ihmisiä.

Lasten ja nuorten kesäloma ei täyty pelkästään mukavasta puuhailusta: vesileikeistä ja mökkireissuista. Osalla lapsista loma merkitsee ennakoimatonta arkea ja kenties yksinäisyyden sävyttämiä pitkiä iltoja.

Mannerheimin lastensuojeluliiton suunnittelija Heidi Holappa kertoo, että kesälomalla yhteydenottoja auttavaan puhelimeen tulee paljon, siinä missä pitkin vuottakin. Sosiaaliset ongelmat eivät lopu kesälomaan.

Kesä näyttäytyy perheissä hyvin erilaisena. Lapselle loma voi olla rankkaa aikaa, jos turvallinen aikuinen puuttuu. Yksinäisyyden lisäksi kesää saattaa joillakin lapsilla ja nuorilla pahentaa vanhempien alkoholinkäytöstä koituva mielipaha.

– Koulussa käyminen saattaa olla tärkeä tukiverkko lapselle, sillä siellä voi tavata ihmisiä ja saada tukea samalla. Kun palvelut ovat kesällä kiinni, lapsi saattaa jäädä yksin omien ongelmiensa kanssa, Heidi Holappa kuvailee.

Kesällä monet ammattilaistukiverkot jäävät lomalle.

– Tämä saattaa tarkoittaa jollekin lapselle tai nuorelle kahden kuukauden taukoa esimerkiksi terapiasta tai koulukuraattorilla käynnistä, Holappa selittää.

Nuori nainen istuu yksin pöydän ääressä.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Lasten ja nuorten huolet todellisia myös kesällä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin (siirryt toiseen palveluun) päivystää läpi kesän nuorten huolia kuunnellen, tosin vain iltaisin. MLL:n kouluttamat, vapaaehtoiset päivystäjät käyvät noin 30 000 puhelin-, chat- tai nettikirjekeskustelua vuodessa.

Suunnittelija Heidi Holapan mukaan Mannerheimin lastensuojeluliitossa on läpi vuoden sama tilanne. Kaikkia puheluja ei pystytä vastaanottamaan.

– Kesällä puheluita tulee määrällisesti vähemmän, kun olemme auki vähemmän, mutta palvelut ovat kesälläkin ruuhkautuneita, Holappa kertoo.

Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa mistä tahansa aiheesta nimettömästi, luottamuksellisesti ja maksutta, vuoden jokaisena päivänä.

MLL pitää myös maanantaisin ja tiistaisin chat-palvelua, jossa voi keskustella kirjoittamalla ammattilaisen kanssa. Netissä kynnys omista huolista ja ongelmista kertomiseen on matalampi kuin puhelimessa.

Mielenterveyteen liittyvät yhteydenotot yli kaksinkertaistuneet

Holapan mukaan nettipalvelujen yhteydenotoissa esiin nousevat mielenterveyteen ja perheiden ihmissuhteiseen liittyvät kysymykset. Viidesosa kaikista nettiyhteydenotoista liittyy mielen pahoinvointiin, kuten masennukseen, ahdistukseen tai kaltoinkohteluun.

– Netissä kynnys ottaa yhteyttä on alhaisempi. Kotona voi olla ongelmia, kuten kaltoinkohtelua, tai sitten nuori ei koe saavansa sellaista tukea, mitä kaipaisi ja oma jaksaminen huolettaa, Holappa valistaa.

Holapan mukaan vuosina 2010–2017 MLL:n saapuvien mielen pahoinvointiin liittyvien yhteydenottojen määrät ovat yli kaksinkertaistuneet.

– Se on hyvin selkeä muutos.

Tästä voi päätellä sen, että nuorten pahoinvointi ei ole ainakaan vähentynyt.

Ensi- ja turvakodit eivät pidä kesälomia

Ensi- ja turvakotien liiton turvakodit eivät pidä kesäsapattia, vaan ovat auki läpi kesän ja kellon ympäri. Yhteyttä turvakotiin voi ottaa, jos tuntee olonsa kotona uhatuksi tai on kokenut väkivaltaa lähipiirissä.

– Turvakodissa voi olla kriisitilanteen vaatiman ajan, tavallisimmin muutamasta päivästä pariin kuukauteen. Ensisijaista on väkivallan kokijan ja lasten turvallisuus, sekä väkivallan loppuminen, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn asiantuntija Johanna Matikka Ensi- ja turvakotien liitosta kertoo.

Turvakodista eniten apua hakevat 25–40-vuotiaat äidit, joilla on leikki- tai alakouluikäisiä lapsia. Turvakoti auttaa esimerkiksi asuntoasioiden tai lähestymiskiellon järjestämisessä. Lähtökohtana on väkivallan todistajina tai kohteina olleiden lasten edun turvaaminen kaikissa olosuhteissa.

– Usein uhkaava henkilö on entinen tai nykyinen kumppani. Joskus perheväkivaltaa siedetään hyvinkin pitkään ennen avun hakemista, jopa useita vuosia. Perheen koossa pysyminen voidaan kokea niin tärkeäksi, että parisuhdetta yritetään jatkaa väkivallasta tai sen pelosta huolimatta, Matikka kertoo.

Elokoloissa voi kohdata ihmisiä

Ehkäisevää päihdetyötä tekevän EHYT ry:n ylläpitämät Elokolo-kohtaamispaikat pitävät ovensa auki turvaa tarjoten läpi kesän. Sisään voi tulla, kunhan ei tuo päihteitä paikalle, sillä yhdistys korostaa toiminnassaan terveitä elämäntapoja ja päihteettömyyttä.

– Kohtaamispaikkatoiminta antaa mahdollisuuden osallistua, olla osa yhteisöä ja tulla kohdatuksi ihmisenä toisten joukossa. Se myös ehkäisee elämän kriisejä, kuten päihdeongelmia, EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti kertoo.

Elokoloissa on tarjolla monenlaista touhua: keskusteluseuraa, päivän lehdet, pientä naposteltavaa, kahvia sekä verkkoyhteydellä varustettuja tietokoneita. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ongelmien ohella autetaan myös pelihelvetissä harhailleita.

Helsingissä kohtauspaikat sijaitsevat Kalliossa ja Kontulassa. Lisäksi Hyvinkäältä, Lahdesta, Tampereelta, Pirkkalasta ja Turusta löytyy Elokolo.

– Kaikki paikat ovat erilaisia, mutta samanlaisia siinä suhteessa, että niiden toiminnan tavoitteena on sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja arjen eri tilanteissa elämään oppiminen, Antti Hytti kertoo.