Suomalaiset pelkäävät Marjaana Toimisen mielestä vääriä asioita – Osaamattomuus on töissä robotteja suurempi uhka

Osaaminen jakaa nyt ihmisiä rajusti työmarkkinoilla. Asiaan pitää tarttua heti, sanoo Marjaana Toiminen.  

työelämä
Marjaana Toiminen
Ihmisten pitää olla itsekkäämpiä oman uransa suhteen ja pitää huolta ammattitaidostaan, patistaa Marjaana Toiminen. Markku Pitkänen / Yle

Työ katoaa. Tekoäly korvaa ihmisen. Robotit vievät työpaikat.

Keskustelua työn tulevaisuudesta ovat viime vuosina hallinneet paljolti uhkakuvat.

Työstä on tullut katoava luonnovara, jonka siunauksista vain harva saa jatkossa nauttia. Digimurrosta pidetään hallitsemattomana voimana, joka suistaa keskiluokan kurjuuteen ja kasaa vaurauden harvoille.

– Ei sen niin tarvitse olla. Me voimme vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, sanoo Marjaana Toiminen silmät salamoiden.

Juuri siksi Toiminen istuu nyt pienessä trendikkäässä neuvotteluhuoneessa. Pöydällä hänen edessään lepää tuore raportti (siirryt toiseen palveluun): Välähdyksiä tulevaisuudesta. Kymmenen teesiä uuden työn syntymisestä, yritysten muutoksesta ja yksilön mahdollisuuksista.

Raportin on kirjoittanut Marjaana Toiminen.

– Halusin tuoda keskusteluun lisää näkökulmia. Mitä jos kaikki työ ei katoakaan?

Keskustelun yksipuolisuus ärsytti Toimista niin paljon, että hän päätyi vaahtoamaan asiasta lounaspöydässä Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimekselle. Aikansa Toimista kuunneltuaan Siimes totesi, että työelämän tulevaisuus kiinnostaa kyllä eläkeyhtiöitäkin.

Kun myös Sitra innostui aiheesta, työn murrosta jo elävällä itsensätyöllistäjällä oli taas yksi toimeksianto lisää.

Ammatit säilyvät, työtehtävät häviävät

Synkkyys on kuitenkin Suomea laajempi ilmiö.

Google-haku Robots will take our jobs (robotit vievät työpaikat) tuottaa 71 miljoonaa osumaa. Robots will not replace human (robotit eivät syrjäytä ihmistä) tuo vain 21 miljoonaa osumaa.

Syy mollivoittoiseen keskusteluun löytyy maineikkaasta brittiläisyliopistosta.

Vuonna 2013 kaksi Oxfordin tutkijaa julkaisi työpaperin, jossa he arvioivat, miten meneillään oleva automatisaation kolmas aalto vaikuttaa työmarkkinoihin. Lopputulos oli, että digitalisaatio ja robotisaatio voivat parissakymmenessä vuodessa hävittää jopa 43 prosenttia ammateista.

Suomessa 35 prosenttia ammateista oli vaarassa.

Pian samanlaisia laskelmia tehtiin ympäri maailmaa. Suomessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että noin 35 prosenttia ammateista oli vaarassa kadota.

Nyttemmin keskusteluun on tullut lisää sävyjä.

Moni on havahtunut siihen, että alkuperäinen työpaperi ei ollut vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus, vaan parin yksinkertaistavan oletuksen varaan rakennettu laskuharjoitus.

Kehittyneiden teollisuusmaiden järjestön OECD:n viime vuonna julkaisema tutkimus tarkastelikin ammattien sijaan työtehtävien häviämistä. Tulos oli, että Suomessa on vaarassa noin 7 prosenttia työpaikoista.

– Koneet vievät työtehtäviä, mutta koko ajan syntyy myös uutta työtä. Kysymys on siitä, miten suuri nettohävikki lopulta on.

Marjaana Toiminen
Marjaana Toiminen oli luomassa konseptia uudelle yhteisölliselle työtialle. It-tukihenkilö Juho Syrjänen lupaa auttaa Toimista kenkkuilevan printterin kanssa. Markku Pitkänen / Yle

Parempia hommia ihmiselle

Kato on viime vuosina vienyt työpaikkoja erityisesti keskiluokalta. Vaikka muutokseen liittyy uhkia, Toiminen haluaa puhua enemmän mahdollisuuksista.

Jos asiat menevät hyvin, koneet hoitavat pian lähes kaikki rutiinityöt ja auttavat ihmisiä analysoimalla valtavia tietomassoja. Ihmiselle jäävät aiempaa vaativammat mutta myös mielekkäämmät työt.

– Olen todella innostunut tekoälyn kyvystä ratkaista ihan uudenlaisia kysymyksiä. Tekniikka luo ihmisille aidosti enemmän mahdollisuuksia, enemmän toivoa ja enemmän kykyä toteuttaa itseään.

Digitaloudessa osaava ja rohkea voikin myydä ideoitaan vaikka koko maailmalle. Toimisen omassa työympäristössä, yhteisöllisessä MOW-työtilassa moni elää jo tässä uudessa maailmassa.

Yritysten omien pikkutoimistojen ja freelancer-tilojen lomassa on rentoja yhteistiloja, joiden seiniä peittävät värikkäät taulut ja lattioita upottavat ryijymatot. Lokoisan sohvaryhmän on vallannut eloisa lounasseurue.

Vieressä respan liitutaulu muistuttaa, että maanantaina tarjolle tulee hedelmiä ja torstaina tietotyöläiset voivat aloittaa aamunsa yhteisellä joogaharjoituksella.

Täällä työn murrokseen on helppo uskoa.

Muutos etenee ilman savua ja tulta

Moni asia näyttää kuitenkin pysyneen työmarkkinoilla ennallaan, vaikka työpaikkojen katoamisesta, pakkoyrittäjyydestä ja työn sirpaloitumisesta on puhuttu Suomessakin jo pitkään. Liki 80 prosenttia työssä käyvistä käy yhä perinteisissä palkkatöissä. Määräaikaisten työsuhteiden määrä on viime vuosina laskenut.

Miksi muutos olisi juuri nyt kiihtymässä?

Siksi, että tekoälyn arvioidaan kehittyvän lähivuosina isoin harppauksin. Kun koneista tulee vähitellen oppivia, niiden käyttömahdollisuudet laajenevat merkittävästi.

Merkkejä muutoksesta löytää, jos osaa etsiä.

– Muutos etenee, mutta ilman savua ja tulta. Työ muuttuu niin näkymättömästi ja vähitellen, ettei siihen välttämättä kiinnitä huomiota.

Merkkejä tulevasta löytää, jos niitä osaa etsiä. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun, vuokratyöt lisääntyvät ja erilaiset palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistelmät yleistyvät.

Yrityksille muutokseen sopeutuminen on keskeinen menestymisen ehto. Siksi Toiminen halusi kuulla myös yritysjohtajia.

– Mikään ei viitannut siihen, että yritykset olisivat laajasti luopumassa kuukausipalkkaisista työntekijöistä. Mutta selvää on, että työurat tulevat moninaistumaan.

MOW
Työpaikan olkkari. MOW:in tiloissa on kotoisa tunnelma. Markku Pitkänen / Yle

Työmarkkinoilta voi tipahtaa vahingossa

Toiminen valikoi sanansa tarkkaan puhuessaan tulevaisuudesta. Tuoreet opinnot Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen laitoksella ovat opettaneet, ettei kukaan osaa ennustaa tulevaisuutta. Viisaampaa on siis puhua erilaisista vaihtoehdoista.

Ja niin kehitysoptimisti kuin onkin, Toiminen on havahtunut raporttia kirjoittaessaan myös huoleen, josta meidän kaikkien pitäisi puhua paljon enemmän.

– Työmarkkinoilla on meneillään iso polarisaatio, joka tarkoittaa, että keskiluokkaista työtä häviää tosi paljon. Aika monella alalla ihmisten osaaminen vanhenee. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa siihen, että ihmiset ajautuvat vahingossa pois työmarkkinoilta.

Jotta näin ei kävisi, yhteiskunnan ja yritysten pitäisi tarttua asiaan pikimmiten.

– Nyt meillä on vielä hyvin aikaa varautua. Voimme miettiä, miten voimme parantaa ihmisten osaamista ja valmiuksia vaihtaa vaikka kokonaan alaa.

Jokainen on vastuussa osaamisestaan

Pitkien, vuosia kestävien koulutusohjelmien sijaan Toiminen kaipaisi lisää lyhyitä täydennyskoulutuskursseja ja ketteriä täsmäkoulutuksia, jotka helpottaisivat alan vaihtamista.

– Jotain kertoo se, että 9 000 tietotekniikka-alan osaajaa saisi heti töitä, jos yritykset löytäisivät sopivia tekijöitä. Ja vaikka meillä on paljon työttömyyttä, työvoimapulaa potevien alojen määrä on vuodessa kaksinkertaistunut.

Ajatus työuran ottamisesta omiin käsiin voi ahdistaa.

Myös yksilöiden pitäisi katsoa peiliin. Vastuu omasta omaamista kuuluu tulevaisuudessa jokaiselle.

– Ihmisten pitää vääjäämättä olla aktiivisempia oman työuransan suhteen ja vähän katsoa, mitä maailmassa ja omalla alalla tapahtuu. Elinikäinen oppiminen kuulostaa tosi tylsältä, mutta se on meillä kaikilla edessä ihan uudella tavalla.

Mallia tähän savottaan voisi ottaa vaikkapa Singaporesta, jossa valtio tarjoaa kaikille mahdollisuuden suorittaa vapaavalintaisia opintoja verkossa.

Ajatus työuran ottamisesta omiin käsiin voi myös ahdistaa. Hyviä esimerkkejä oman polkunsa löytäneistä on kuitenkin paljon.

Aktiivinen luo työpaikkansa itse

Tutkijana ja toimittajana työskennellyt Pauliina Seppälä näki internetin mahdollisuudet jo varhain. Nyt hän elättää itsensä verkkospesialistina.

Seppälä on perustanut Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun ja uutta, yhteisöllistä kaupunkikulttuuria luovan Yhteismaan, joka tunnetaan esimerkiksi Siivouspäivästä ja naapuriapua välittävästä Nappi Naapurista.

Oman onnensa seppänä voi nähdä myös työministeri Jari Lindströmin (uv). Voikkaan paperitehtaan entinen luottamusmies tippui tyhjän päälle vuonna 2006, kun metsäyhtiö UPM päätti lakkauttaa tehtaan. Työttömyys kouraisi, mutta ei lamauttanut.

Kun Lindström näki, ettei paperista enää irtoa vakituista leipää, hän lähti 22 vuoden työuran jälkeen opiskelemaan laborantiksi. Samalla alkoi syntyä kirjoituksia lehtien yleisönosastoihin.

Vuonna 2011 Lindström nousi eduskuntaan perussuomalaisten riveistä.

Ja onhan Toiminen itsekin uuden ajan airut.

Marjaana Toiminen
Ammattitaitoon liittyvät erot jakavat ihmisiä pian paljon pahemmin kuin tulot, sanoo Marjaana Toiminen. Markku Pitkänen / Yle

Kalenteri täynnä jouluun asti

Toiminen loikkasi yrittäjäksi pitkän päätoimittaja- ja johtajauran jälkeen syksyllä 2014.

Mediayhtiö Bonnier päätti tuolloin keskittyä Suomessa vain erikoisaikauslehtien kustantamiseen ja myi muut lehtensä Allerille. Bonnierin Suomen yhtiön aikoinaan perustanut Toiminen päätti, että oli aika etsiä uusia haasteita.

– Minulle tarjottiin erilaisia johtotehtäviä, mutta mikään ei oikein sytyttänyt. Innostuin vasta, kun ruotsalaiskollegani Sara Örhvall pyysi minua perustamaan kanssaan asiantuntijaverkostoa ja lupasi opettaa tulevaisuusskenaarioiden tekemistä.

Moni on ihmetellyt Toimisen ratkaisua.

Toimisen ensimmäinen asiakas oli kiinteistöyhtiö Sponda, joka halusi raportin toimistotyön muutoksesta.

Pian tuore yrittäjä oli jo mukana työryhmässä, joka suunnitteli Spondalle uuden ajan toimistokonseptia. Syntyi yhteisöllinen työtila MOW, jonka neloskerroksessa Toimisellakin on nyt oma pikkuruinen työhuone.

– Olen seurannut työn murrokseen liittyvää keskustelua siitä asti.

Töitä yrittäjällä on riittänyt enemmän kuin aikaa. Hänen kalenterinsa on täynnä jouluun asti. Moni on silti ihmetellyt Toimisen ratkaisua. Miksi joku luopuu toimitusjohtajan statuksesta vapaaehtoisesti, jotta voisi työntää kätensä kyynärpäitä myöten saveen?

Niin miksi?

– Elämme historiallisen mielenkiintoista aikaa. Haluan olla vaikuttamassa siihen konkreettisesti. Vaikeinta on valita kaikista tarjouksista ne kaikkein kiinnostavimmat työt!

Lähteet: http://www.tela.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/tela/embeds/telawwwstructure/21108_Valahdyksia_tulevaisuudesta.pdf