"Olimme innoissamme, kun pääsimme maailmannäyttelyyn lukioikäisinä" – Nuoret suomalaiset yrittäjät tarjoavat mustikkalimua Kazakstanissa

Keski-Aasian markkinat houkuttelevat suomalaisfirmoja alueen huonosta maineesta huolimatta.

Kazakstan
Helmi Nurkkala ja Ida Salo kertovat maailmannäyttelyllä myös nuorten yrittäjyyskoulutksesta.
Helmi Nurkkala ja Ida Salo kertovat maailmannäyttelyssä myös nuorten yrittäjyyskoulutuksesta.Kerstin Kronvall / Yle

ASTANA Astanan maailmannäyttelyssä vain yhden suomalaisyrityksen edustaja otti itse yhteyttä Ylen kirjeenvaihtajaan ja ehdotti haastattelua. Sen teki toimitusjohtaja Ida Salo mustikkalimufirmasta I’m Blue.

Salo ja yrityksen kolme muuta omistajaa ovat kaikki tämän kevään ylioppilaita Etelä-Tapiolan lukiosta Espoosta. He perustivat yrityksensä osana Nuori yrittäjä -koulutusta. Nyt nuoret tarjoavat mustikkalimua maailmannäyttelyn vieraille.

– Pääsimme tarjoamaan sitä myös presidentti Sauli Niinistölle, Salo kertoo.

Suomen paviljonkin tunnelmaa.
Suomen paviljonki Astanassa.Kerstin Kronvall / Yle

Arvojen erilaisuus puhuttaa

Ennen Astanaan tuloa nuoret yrittäjät eivät pohtineet Kazakstanin ihmisoikeuskysymyksiä eivätkä sitä, että maassa ei ole demokratiaa.

– Oikeasti olimme niin innoissamme pääsystä maailmannäyttelyyn lukioikäisinä, ettei sellaista tullut mieleen, Salo sanoo.

Suuryritysten toimitusjohtajat ovat hyvinkin tietoisia Kazakstanin ongelmista. Heidän yleinen käsityksensä kuitenkin on, että toimimalla länsimaisin arvoin, Kazakstanin tilanteeseen pystyy vaikuttamaan myönteisesti.

Tikkurila ja Isku ovat Suomen pääyhteistyökumppaneita Astanan maailmannäyttelyssä. Tikkurilla on pieni tuotantoyksikkö Kazakstanissa ja se haluaa kasvattaa läsnäoloaan maassa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen pitää tärkeänä, että yrityksessä toimitaan suomalaisten arvojen mukaisesti myös suhteessa paikallisiin työntekijöihin.

– Yksi vientiartikkelimme on myös länsimainen johtajuus, Järvinen sanoo.

Maailmannäyttelyn vierasmäärä on tähän mennessä jäänyt odotettua pienemmäksi.
Maailmannäyttelyn vierasmäärä on tähän mennessä jäänyt odotettua pienemmäksi.Kerstin Kronvall / Yle

Yritykset: Eristäminen ei kannata

Yritysmaailman edustajien yhteinen näkemys vaikuttaa olevan, että Kazakstania ei kannata eristää, vaikka ei hyväksy maassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia ja laajaa korruptiota. Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen pitää Kazakstanin varjopuolia harmillisina.

– Ne eivät sovi siihen maailmaan, jossa me elämme, mutta eivät estä kauppaa.

Isku on aloittanut neuvottelut koulukalusteiden ja sairaalasisustusten toimittamisesta Kazakstaniin, jossa valtio panostaa koulutuksen ja terveydenhoidon kehittämiseen.

Isku on yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittänyt uusia antimikrobisia tuotteita. Ne perustuvat hopean ja kuparin bakteereja eliminoiviin ominaisuuksiin ja niiden avulla voi torjua sairaalabakteereja.

– Kazakstan on alue, jolle haluamme vahvasti tulla, Tiitinen sanoo.

Suomesta Kazakstanin maailmannäyttelyyn osallistuu 72 yritystä. Vielä osallistumisen lopullinen budjetti ei ole selvä, mutta summa nousee noin kolmeen miljoonaan euroon. Valtio maksaa siitä 75 prosenttia ja yritykset itse loput.

Lue lisää Kazakstanin maailmanäyttelystä: Onnea tuova kultainen kädenjälki on osa Kazakstanin presidenttikulttia

Astana Expon arkkitehtuuri on mykistävä
Astana Expon arkkitehtuuri on mykistävä.Kerstin Kronvall / Yle