Saamelaisten ja valtion välistä historiaa selvittelevän totuuskomission perustaminen etenee

Suomen saamelaiskäräjät on antanut saamelaiskäräjien hallitukselle valtuuden edistää totuus- ja sovintokomissioprosessia. Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kertoo, että seuraavaksi keskustellaan komission mandaatista valtion kanssa.

politiikka
Sámediggi 21.06.2016
Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso (kuvassa keskellä). Ville Fofonoff / Yle

Totuuskomissioasia oli lähetekeskustelussa Saamelaiskäräjien täysistunnossa maanantaina 19.6. Seuraavaksi käräjien hallituksen on tarkoitus keskustella asiasta valtion kanssa.

Totuuskomissiossa tarkoitus on selvittää ja tuoda esiin saamelaisten historiassa kokemaa syrjintää – ja näiden tietojen pohjalta kehittää saamelaisten ja valtion välisiä suhteita.

– Täysistunto päätti antaa valtuudet hallitukselle edistää asiaa. Seuraava askel on neuvotella mandaatista, kertoo Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Esimerkiksi Kanadassa totuus- ja sovintokomiteatyö on ollut hedelmällistä ja ihmiset ovat saaneet korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Vuonna 2008 perustettu komitea selvitti, mitä 150 000 alkuperäiskansalasta ovat asuntolakouluissa joutuneet kokemaan ja teki konkreettisia parannusehdotuksia maan alkuperäiskansojen tilanteeseen.

"Komission toimittava itsenäisesti"

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sopi toukokuussa saamelaiskäräjien kanssa totuus- ja sovitteluprosessin aloittamisesta pääministerin ja saamelaiskäräjien yhteisessä tapaamisessa.

Stáhtaminister Juha Sipilä ja Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio 5.5.2017.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio pääministerin ja saamelaiskäräjien yhteisessä tapaamisessa toukokuussa.Valtioneuvosto

Komissiolle on oltava selkeä mandaatti, jolla se toimii. Tästä mandaatista keskustellaan seuraavaksi Saamelaiskäräjien ja valtion kesken.

Juuso kertoo, että täysistunnossa heräsi paljon erilaisia näkemyksiä ja ajatuksiakomission toimintavallasta. Juuson mukaan on tärkeää, ettei komissio ole politisoitu, vaan on poliittisesti itsenäinen. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että komission toimesta huolehtivilla jäsenillä on erilaista tietotaitoa.

– Tietysti tämän komission mandaatin osalta yksi tärkeimmistä lähtökohdista on sen toimiminen itsenäisesti. Se ei ole politisoitu, ja se on poliittisesti itsenäinen, ja että siellä on se taito, Juuso sanoo.

– Taitoa niin oikeuskysymyksistä, historiallisista kysymyksistä, kuten myös yhteisöön liittyvissä kysymyksissä.

“Valtioiden sitouduttava”

Totuus- ja sovittelukomiteatyöstä on keskusteltu myös Ruotsissa ja Norjassa.

Saamelaiskäräjien täysistunnossa pohdittiinkin, tulisiko totuus- ja sovintokomission olla suuri yhtenäinen prosessi sekä Suomen, Norjan että Ruotsin kesken, sillä saamelaisiin kohdistuva syrjintä on vaikuttanut saamelaisiin rajojen molemmin puolin.

Juuson mukaan asioita on kuitenkin parempi alkaa edistämään ensin joka valtiossa erinäisillä komissioilla.

– Minä uskon niin, että komissiot tulevat toimimaan yksittäisessä maassa näin aluksi, mutta mahdollisesti nämä nyt asetetut komissiot voivat keskustella toimista paljonkin keskenään, Juuso toteaa.

Hän myös muistuttaa, että juuri nyt olisi tärkeää, että saamelaiset yli valtiorajojen sekä joka maan saamelaiskäräjät olisivat tiukasti yhteydessä.

– Meidän saamelaisten ja saamelaiskäräjien on nyt keskenämme keskusteltava siitä, että minkälaiset toimeenpanot on otettava huomioon ja mitä asioita on otettava huomioon mandaattien rakentamisessa ja neuvottelemisessa. Nyt on sen aika, että meidän on lujasti keskusteltava.

Juuso uskookin, että mikäli komissiot ovat kussakin maassa itsenäiset, olisi valtioiden sitouduttava niihin paremmin.

Hän toteaa, että valtiot sitoutuvat todennäköisesti onnistuneemmin, mikäli jokaisessa valtiossa on oma komissionsa. Totuus- ja sovintokomission toiminnassa saamelaiset haluavatkin toimia myös valtion kanssa, jolloin valtiolta vaaditaan sitoutumista.

Saamelaiskäräjien ei tule rajoittaa komission työtä

Suomessa useat Saamelaiskäräjien jäsenet haluaisivat rajata jollain tapaa sen ajan, koska saamelaisten kokemia vääryyksiä tutkittaisiin. Jotkut halusivat varmistaa, että historjaa tulisi tutkia tarpeeksi pitkälle menneisyyteen, jotta kaikki asiat tulisivat tietoon.

Osa jäsenistä oli kuitenkin huolissaan siitä, että elossa olevat ja heidän kokemuksensa eivät tule tarpeeksi huomioon, jos katsotaan vain kaukaista historiaa. Juuso sanookin, että komissiossa on selvitettävä, miten laajalti historiaa on tutkittava. Hänen mielestään Saamelaiskäräjien ei tule rajoittaa komission työtä.

– Minä uskon, kuten täysistunnossakin sanottiin, että itse prosessi löytää aikamääreet ja haastateltavat, prosessissa mukana olevat henkilöt kertovat asiat kuten ovat ne kokeneet, nähneet ja kuulleet, Juuso pohtii.

Norjassa hyväksyttiin tällä viikolla

Norjan Suurkäräjät päätti omasta totuuskomissiostaan tiistaina. Suurkäräjät hyväksyivät ehdotuksen totuuskomission perustamisesta.

Totuuskomission työnä Norjassa on selvittää norjalaistamispolitiikkaa ja vääryyksiä, joita saamelaisille ja kveeneille on tapahtunut. Vain kaksi hallituspuoluetta vastusti komission aloittamista.

Ensimmäiseksi Norjan valtio perustaa yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää komission toimivaltaa ja kehittää sille nimi.