Jari Korkki: Hyvää juhannusta... nyt kun se vihdoin on oikealla paikallaan!

Vapaat kädet saattoivat tulla puskasta, mutta nyt voi sitten hallituspuolueessakin halutessaan äänestää viinejä maitokauppaan, pohtii Jari Korkki blogissaan.

Yle Blogit
Jari Korkki.
Jari Korkki.Lassi Seppälä / Yle

Ettei kukaan vain vahingossa luulisi, että juhannuspolitiikassa tärkeintä on alkoholi, aloitetaan kalenteriasioilla.

Vuonna 1954 – siis aivan äskettäin – juhannus siirrettiin viekkaudella ja vääryydellä oikealta paikaltaan eli kesäkuun 24. päivältä lähituntumassa olevaan lauantaihin. Sen jälkeen juhannus on osunut oikealle kohdalle vain satunnaisesti.

Tänä vuonna asiat ovat pitkästä aikaa niin onnellisesti, että oikeaa juhannusta ei ole pakko lähteä etsimään esimerkiksi Virosta, jossa tämmöisiä hassuja juhlapyhien siirtoja ei harrasteta.

Näinä dramaattisina aikoina hallituksella olisi nyt oiva tilaisuus edistää vakautta ja pysäyttää jatkuva kalenteriveivaus.

Carpe diem, Sipilä. Jäädytettäköön juhannus oikealle paikalleen!

(Ei sisällä vihjauksia säätilaan, toim.huom.)

*Seuraavaksi asiaa alkoholista. *Kuten kaikki tietävät, pääsivät hallitusryhmät sopuun alkoholilain kokonaisuudistuksesta heti, kun muinoin salmiakkikossun kieltänyt ex-ministeri Toimi Kankaanniemi (ps.) heivattiin neuvotteluista ja vaihdettiin Uuteen vaihtoehtoon, tarkemmin sanottuna ryhmänjohtaja Simon Eloon.

Jonka viiteryhmäksi on vaihtumassa Sininen tulevaisuus, mihin sopii hyvin se, että pian kajastaa jo ruokakaupan hyllylläkin Lahden Sinisen kaverina Sininen enkeli.

Ihan kaikki eivät ole vielä huomanneet, että vapaat kädet voivat venyä myös toiseen suuntaan.

Osa keskustan eduskuntaryhmästä taisteli Pekka Puskan johdolla hallituspuolueiden kansanedustajille niin sanotut vapaat kädet äänestää lakiesityksen sisällöstä päätettäessä omantunnon mukaan. Oletettavasti Puska ja jotkut muut aikovatkin syksyn eduskuntakäsittelyssä äänestää sen puolesta, että kaupan hyllyillä alkoholiprosentti säilyisi nykyisellään eli 4,7 prosentissa.

Ihan kaikki eivät ole vielä huomanneet, että vapaat kädet voivat venyä myös toiseen suuntaan.

*Paavo Väyrysen paluuta *jännittävä Mikko Kärnä (kesk.) ilmoitti jo kannattavansa uudeksi prosenttirajaksi viittätoista, mikä tietysti toisi viinitkin maitokauppoihin. Kokoomuksessa ainakin Sinuhe Wallinheimo ja Jaana Pelkonen ovat liputtaneet viinikaupan puolesta. Ja perussuomalaisten ryhmä oli ennen hajoamistaan 8,5 prosentin kannalla.

Ja nyt puhutaan siis vasta hallituspuolueista. Oppositiossa SDP on vähän kuin viran puolesta mekastanut alkoholiuudistusta vastaan, muuten on ollut kovin hiljaista.

Vihreät, vasemmistoliitto? Anyone?

*Kristillisdemokraattien kannattaa *totisesti toivoa, ettei jano yllätä juhannuksen seutuvilla kovin montaa kansanedustajaa. Muutenhan ne herra paratkoon äänestävät vielä prosenttirajaksi jonkun 38.

Kelpaa siinä sitten ensi juhannuksena kärrätä kokolle kossua marketista.

Sitten asiaa perustuslaista.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajottua on aika monella suulla julistettu, ettei kaikilla edustajilla tai ryhmittymillä ole enää tukenaan kansan antamaa valtakirjaa, hienommin sanottuna _mandaattia. _

Tämä tarkoittaa sitä, ettei äänestäjällä ole minkäänlaista sananvaltaa edustajansa vaalien jälkeen tekemiin ratkaisuihin.

Varsinkin juristien suusta kuultuna väite kuulostaa tarkoitushakuiselta politikoinnilta, koska jo koulutuksen perusteella heidän on pakko tietää, että Suomen perustuslaissa on niin sanottu imperatiivisen mandaatin kielto.

Eli lakikielellä "kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Tämä tarkoittaa sitä, ettei äänestäjällä ole minkäänlaista sananvaltaa edustajansa vaalien jälkeen tekemiin ratkaisuihin. Edustaja voi siis vapaasti vaihtaa mielipidettään ja sovittaa toimintansa kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen oman arvionsa mukaan.

Kuvitellaanpa nyt vaikka kansanedustaja Urho Kekkosta (maal.) arvioimassa toisen maailmansodan lopputulosta Stalingradin taistelun jälkeen talvella 1943.

*Imperatiivisen mandaatin kiellolla *estetään myös kuvitteellisia tahoja – sanokaamme nyt vaikkapa kehittyvien maakuntien Suomea – tilaamasta edustajilta itselleen suopeita päätöksiä.

Suomen perustuslaissa puolueet mainitaan tasan kahdesti. Niillä on oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleihin ja – jos niiden ehdokaslistalta on edellisissä vaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja – myös presidentinvaaleissa.

Mutta hallituksen muodostamisen, sen on perustuslain säätäjä suuressa viisaudessaan katsonut kuuluvaksi eduskuntaryhmille.

Kohtuullista juhannusta!

kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja