1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. marjanviljely

Villimarja kesytettiin Kuopiossa: Mesimarjan viljelyn salat aukeamassa

Itä-Suomen yliopistossa on selvitetty mesimarjan salaisuuksia yli kahden vuosikymmenen ajan. Nyt kesytys on loppusuoralla.

marjanviljely
Tutkija kertoo mesimarjasta.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Harri Kokko.Toni Pitkänen / Yle

KuopioItä-Suomen yliopiston katolla ruukuissa kasvavat tornimesimarjat kukkivat parhaillaan. Satoa odotetaan reilun kuukauden kuluttua jopa pari kiloa kutakin ruukkua kohden.

Uusi sato antaa myös uutta tutkimustietoa. Tutkija Harri Kokko Itä-Suomen yliopistosta on selvittänyt mesimarjan salaisuuksia jo yli kahden vuosikymmenen ajan muutaman kollegansa kanssa. He etsivät uutta reittiä mesimarjan saamiseksi myös viljelymarjaksi.

Mesimarjaa ruukuissa.
Toni Pitkänen / Yle

– Paljon on menty eteenpäin. Olemme löytäneet uusia lehtihomeita kestäviä lajikkeita ja kyllä mesimarja näyttää soveltuvan astiaviljelyyn. Kolme, neljä vuotta tätä on nyt yritetty ja kyllä se onnistuu, sanoo tutkija Harri Kokko.

– Pitää muistaa kastella joka päivä ja pitää yllä tasaista kosteutta, Kokko huomauttaa.

Yliopiston tornikasvatuskokeessa on kaikkiaan seitsemän eri lajiketta. Niiden marjantuotantokykyä, kukintamäärää ja marjan kokoa arvioidaan lajikekohtaisesti syksyllä. Parhaiten menestyneitä lajikkeita jatkojalostetaan edelleen.

"Mesimarjaa pitää vielä harjoitella"

Tornikasvatus on jalkautettu myös muutamalle marjanviljelytilalle. Karttulalainen Seppo Helminen on viljellyt yli neljä vuosikymmentä mansikkaa, vadelmaa ja herukkaa ja nyt hänen tilallaan kasvaa toisena kesänä peräkkäin myös tornimesimarjaa.

– Nuo muut marjat ovat kyllä taipuneet kasvatettavaksi, mutta mesimarjaa pitää vielä harjoitella, Helminen nauraa.

– Pitää luottaa siihen, että viisasten kivi löytyy ja marjat alkavat tuottaa kunnolla satoa. Tätä tässä nyt eläkeukkona haetaan.

Helmisen tilalla kussakin torniruukussa on kuusi erilaista mesimarjalajiketta ristipölytyksen varmistamiseksi. Seppo Helminen on rakentanut marjoille myös kastelujärjestelmän.

Viljelijä tarhallaan.
Karttulalainen marjanviljelijä Seppo Helminen.Toni Pitkänen / Yle

– Tärkeää on, että ruukut olisivat melko märkiä, koska luontaisestikin mesimarja on kostean paikan kasvi. Samahan se pätee tässäkin.

Seppo Helminen kertoo, että yhdellä hänen viljrelijätuttavallaan tornimesimarjaa on laitettu kausihuoneeseen kasvamaan.

– Sen verran hyvissä puheväleissä olemme, että vaihdamme kokemuksia. Koskaan ei kannata viljelijöiden olla toisilleen kateellisia. Jos jotain keksii, se passaa sanoa myös kaverille, Helminen sanoo.

Menekkiä olisi teollisuudessa

Mesimarjaa on aiemmin viljelty peltokasvatuksena, mutta melko heikoin tuloksin. Koko maassa villjelyala on nykyisin ainoastaan muutamia hehtaareja.

Mesimarjalla olisi jo nyt kuitenkin rajaton menekki elintarviketeollisuudessa, ravintoloissa ja liköörinvalmistajien keskuudessa.

– Meilläkin on jouduttu karsimaan hillovalikoimaa ja alkoholivalikoimaa sen takia, että mesimarjan saanti on niin hankalaa, sanoo kuopiolaisen liköörivalmistaja Lignell&Piispasen toimitusjohtaja Harri Nylund.

Toimitusjohtaja tehtaalla.
Toni Pitkänen / Yle

– Saatavuus nykyisin on niin heikkoa, että ravintolat ympäri Suomen soittavat meille, kun tietävät, että olemme mesimarjan jalostaja. Jopa marjatukkurit ohjaavat ottamaan yhteyttä meiihin.

– Jatkossa villimarjan saanti on entistä vaikeampaa ja viljelymarjan tarve yhä kovempi, Nylund sanoo.

Lue seuraavaksi