Ajokorttiuudistus loppusuoralle – Autoliitto tylynä: Suomessa ajokortin saavat rehelliset ja rikolliset

Ajokorttiuudistus poistaisi kolmivaiheisen ajokortin ja alentaisi kuljettajakoulutuksen kustannuksia. Ja sehän ei kaikille käy.

ajokortit
Oppilas ja opettaja autokoulun ajotunnilla.
Liikenneturva kannattaa B-luokan opetusluvalla ajamisen aloittamista jo 16-vuotiaana.Yle

Lausuntokierros eli mahdollisuus kommentoida kuljettajakoulutuksen uudistamisen lakiluonnosta päättyy torstaina. Kuten aina lakiuudistuksissa, myös ajokorttilakiin ehdotetut muutokset ovat joillekin liikenteen toimijoille joko aivan liian suuria tai vastaavasti ihan liian vähäisiä.

Jos hallituksen norminpurun kärkihankkeeksi nimetty uudistus menee tällaisenaan läpi, saisi ajotaitoja opetella nykyistä rennommin. Esimerkiksi teoriaopetuksen menetelmät voisi valita vapaasti, ajamistakin voisi harjoitella vapaammalla aikataululla, eikä opetusluvalla ajavan autossa tarvittaisi enää edes jarrupoljinta pelkääjän paikalla.

Vapaampi ajankäyttö ilman nykyistä opetussuunnitelmaan tarkasti sidottua ajokorttiopetusta ei miellytä poliisia.

”Mikäli siirrytään enemmän tutkintopainotteiseen osaamisen tason mittaamiseen, voisi olla järkevää, ettei siirryttäisi suoraan ääripäästä toiseen, vaan edelleen edellytettäisiin myös opetusta koulutuksen osana”, Poliisihallitus kirjoittaa Liikenne- ja viestintäministeriölle.

Liikennevakuutuskeskus ei lakipakettia tällaisenaan hyväksy ja uskoo, että näin suurin muutoksin ajokorttilakia ei edes saada voimaan ensi vuoden heinäkuussa.

”LVK korostaa, että siirtyminen koulutuspainotteisesta järjestelmästä suoraan toiseen ääripäähän eli tutkintopainotteiseen järjestelmään on radikaali muutos.”

Autoliitto: Osaaminen mitataan kokeessa

Autoilijoiden etujärjestö Autoliitto lähetti LVM:lle lausunnon, jossa päättäjät saavat kyytiä.

”Ajo-opetuksen kehittäminen on perustunut tutkimustyöhön, jota alan toimijat suoraan tai välillisesti ovat olleet rahoittamassa. Kun tutkimusta tekevät tutkijat, joiden oma työ ja toimeentulo ovat alan rahoituksesta riippuvaisia, ei ole ihme, että lopputuloksena uudistuksissa on ollut aina autokouluopetuksen määrän tai opetusvaiheiden lisääminen.”

Autoliitto haluaa lainsäätäjiin vauhtia tekemällä selväksi, että ajokorttikokelaan tulisi maksaa vain siitä opetuksesta, mitä hän oikeasti tarvitsee. Osaaminen mittaisiin sitten kokeessa.

”Suomessa ajokortin saa lähes jokainen, jolle on myönnetty ajokorttilupa. Tähän joukkoon mahtuu varsin erilaisilla kyvyillä, taidoilla ja asenteilla toimivia henkilöitä, nuoria ja vanhoja, terveitä ja sairaita sekä rehellisiä ja rikollisia. Nykyinen kuljettajakoulutusjärjestelmä, jossa kaikille tarjotaan vähintään sama määrä kaikenlaista opetusta, ei ole enää tästä ajasta.”

Kevarikortti samaan rahaan ja oikea auto mopoauton sijaan?

Liikenteen kanssa tekemissä olevat osapuolet lobbaavat tietysti lausuntokierroksella LVM:n virkamiehiä minkä suinkin pystyvät ja kehtaavat.

Intressit ovat suuret, sillä yli 60 000 suomalaista suorittaa vuosittain henkilöauton B-kortin, 20 000 mopon tai kevyen nelipyörän ajo-oikeuden ja noin 17 000 moottoripyöräkortin. Kuorma- ja linja-autokortit eivät ole lakiuudistuksessa mukana.

Niinpä esimerkiksi moottoripyörien myyntiä edistävä Teknisen Kaupan Liitto esittää, että ”B-kortin hankkineille kuljettajille myönnetään käsittelykokeen jälkeen lupa ajaa 125cc:n kevytmoottoripyörää, kuten monessa muussa Euroopan maassa.”

Autoteollisuuden suulla lausuva Autotuojat ja Autoalan Keskusliitto pitävät puolestaan tärkeänä, että ” liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta ja kustannusten säästämiseksi mopoautojen tilalle tulisi sallia ajo teholtaan ja nopeudeltaan rajoitetulla henkilöautolla.”

Autoammattilaisia edustava Autoliikenteen Työnantajaliitto puolestaan esittää, että ”ammatillisessa kuljetusalan tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva voisi saada B-luokan ajokortin 17-vuotiaana.”

Ja autokouluihin opettajia kouluttava Jyväskylän liikenneopettajaopisto kirjoitti LVM:lle oman selkeän viestinsä turvallisuuteen upotettuna.

”Yksilön etu, tässä tapauksessa edullinen ajokortin hinta, ohjaa yllättävän paljon viranomaisten osalta lain valmistelua, sekä yleistä keskustelua asian ympärillä. Liikenneturvallisuuden merkitys on jäänyt taka-alalle, ja siltä osin nykyinen kehitys on mielestämme huolestuttavaa.”

16 vuotta ja auton rattiin?

Liikenneturva hyväksyy pitkin hampain sen, että apukuskin apujarrupolkimesta luovuttaisiin, vaikka ”on todennäköistä, että vahingot lisääntyvät.”

Sen sijaan B-luokan opetusluvalla ajamisen aloittamisen jo 16-vuotiaana on Liikenneturvan mukaan kannatettavaa.

”Se mahdollistaa pitkän oppimisajan ja uuden kuljettajan pitkäkestoisen kasvun uuteen rooliin vähitellen aikuisen ohjauksessa. Ajamisella on mahdollisuus rutinoitua, taitojen kehittyä ja asenteiden muokkautua, jos opetusta on riittävästi pitkällä aikavälillä. Autokoulussa tapahtuvan kuljettajakoulutuksen kannalta 16 vuoden aloittamisikä ei tuo olennaista parannusta”, Liikenneturva kirjoittaa lausuntoonsa.

Autoliitto on samaa mieltä ja perustelee väitteensä provosoivaan tyyliinsä.

”Nuorten, kuten kaikkien muidenkin kuljettajien liikenneturvallisuus on parantunut viime vuosina, mikä on pyritty selittämään ajo-opetuksen tehokkuudella. Tosiasia on kuitenkin se, että nuorempi sukupolvi käyttäytyy kaikin tavoin paremmin ja on fiksumpaa kuin edelliset sukupolvet, vaikka sitä ei haluttaisikaan yleisesti myöntää.”

Poliisi on ajo-oikeuksien iän madaltamisen suhteen nihkeämpi. Usko nuorten riittävään fiksuuntumiseen ei ole kiirinyt vielä Poliisihallitukseen saakka.

”Liikenneonnettomuuksissa nuoret kuljettajat ovat yliedustettuina. Näin ollen on suhteellisen selvää, että nykyistä nuorempien kuljettajien itsenäinen liikkuminen liikenteessä sekä nuorten kuljettajien määrän kasvu heikentäisivät liikenneturvallisuutta.”