Keskuskauppakamari: Suomen pitää tehdä aloite ja tönäistä oma palikkansa yhteisöveron dominopelissä

Ruotsin ja Britannian suunnitelmat laskea yhteisöveroa luovat painetta yritysverokilpaan. Kilpa muistuttaa dominopeliä.

talous
Dominopalikkarivistö kaatumassa.
Rex / AOP

Yritysten maksamista yhteisöveroista käytävä kansainvälinen dominopeli on taas käynnissä.

Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson ja varavaltiovarainministeri Per Bolund esittivät aiemmin tällä viikolla (siirryt toiseen palveluun), että maa voisi laskea omaa yhteisöveroaan 22 prosentista 20 prosenttiin eli Suomen tasolle. Tällä Ruotsi haluaa houkutella ulkomaalaisia sijoituksia – vaikka tarkoitus on samalla rajoittaa lainakorkojen vähennysmahdollisuuksia, eli yritysten kokonaisverotus ei kevenisi.

Dominopeliä pelataan koko Euroopan tai ainakin EU:n kokoisella laudalla, ja ulkojäsenenä mukana on myös Yhdysvallat. Britannia ilmoitti jo aiemmin halusta laskea omaa yhteisöveroaan 17 prosenttiin. Kun maa tai kaksi tönäisee oman palikkansa nurin eli alentaa omaa veroastettaan, myös muut maat reagoivat herkästi omilla palikoillaan.

Pelissä on mukana myös Suomi. Nyt Keskuskauppakamari vaatii Suomelta oman palikan tönäisemistä eli yhteisöveroa alas.

– Kyllä meidän kantamme on, että yhteisöveroa tulee alentaa. Yhteisövero on ihan keskeinen kilpailutekijä, kun yrityksen verotuksesta puhutaan. Britannian tyyppistä suunnitelmaa tulisi tehdä aktiivisesti myös Suomessa, sanoo Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell.

VM ei heti lämpene alennukselle

Suomessa yhteisöveroa laskettiin vuonna 2014 kerralla peräti neljä ja puoli prosenttiyksikköä. Kahdenkymmenen prosentin verolla Suomi on EU-keskitason matalampaa päätä ja Pohjoismaiden halvin yhteisöverokeidas.

Valtiovarainministeriön (VM) asiantuntijatyöryhmä esitti helmikuussa (siirryt toiseen palveluun), että Suomen yritysverotus on kilpailukykyinen eikä yhteisöverokantaa ole syytä muuttaa. Linja on ainakin toistaiseksi sama.

– Kyllähän näillä toki on taipumus niin mennä, että jos jossakin alkaa muutoksia tapahtua niin toisetkin maat siihen reagoivat. Mutta mihinkään paniikkireaktioon tässä ei ole tarvetta. Täytyy analysoida tilannetta ja katsoa mitä muutoksia verotukseen joudutaan muuten tekemään, VM:n vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare sanoo.

Pitäisi puhua muustakin kuin yhteisöverosta

Keskustelu on pyörinyt sitkeästi lähinnä yhteisöverossa, vaikka yritykset maksavat myös muita veroja – kuten vaikka arvonlisäveroa. Käytännössä arvonlisäveron maksaa kuluttaja, ja yritys toimii veronkantajana. Yhteisöverosta on vain tullut helppo kansainvälinen mittari.

Niin VM, Keskuskauppakamari kuin monet muutkin osapuolet haluaisivat laajentaa yritysverokeskustelua kattamaan koko keinovalikoiman.

– Yritykset tilittävät valtion ja kuntien kassaan huomattavasti paljon enemmän muita veroja kuin yhteisöveroja. Pitäisi miettiä, onko tehokasta käyttää näin paljon resursseja tällaiseen veroon, joka on loppujen lopuksi suhteellisen pieni, Keskuskauppakamarin Kemell tiivistää.

Aihe pysyy kuitenkin takuuvarmasti pinnalla läpi kesäisten uintikelien. Myös Keskuskauppakamari on tuomassa uusia ajatuksiaan aiheesta pöytään heti kesälomien jälkeen elokuussa.

Tässä vielä grafiikkamuistutus, millä tasolla Suomi on muihin maihin verrattuna.

Infografiikka

Juttua täsmennetty 23.6. kello 10.11. Tarkennettu, että arvonlisäveron maksaa käytännössä kuluttaja ei yritys.