yle.fi-etusivu

Euroopan puolustuksen yhteishankkeet nytkähtivät eteenpäin Brysselissä

Suomi hakee yhteistyökumppania Ranskasta. Pääministeri Sipilä haluaa järjestää tapaamisen presidentti Macronin kanssa.

Euroopan unioni
Pääministeri Juha Sipilä, Belgian pääministeri Charles Michel ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ennen EU-huippukokouksen alkua.
Pääministeri Juha Sipilä, Belgian pääministeri Charles Michel ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ennen EU-huippukokouksen alkua Brysselissä torstaina.Christophe Licoppe / AFP

BRYSSEL EU-maiden johtajat ovat päättäneet viedä eteenpäin unionin puolustusyhteistyön hankkeita. Brysselissä koolla oleva huippukokous totesi jäsenmaiden vievän eteenpäin ns. pysyvää rakenteellista yhteistyötä, jonka avulla ne voivat käynnistää puolustusalan yhteisprojekteja.

Jäsenmailta odotetaan listoja perustettavista hankkeista kolmen kuukauden kuluessa. Yhteistyön käynnistäminen vaatii vielä erillisen päätöksen loppuvuodesta.

– Olen todella tyytyväinen että näille päätelmille tuli täysi tuki kaikilta ja päästään eteenpäin, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Sipilä sopi kokouksessa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa, että Suomi ja Ranska ryhtyvät yhdessä valmistelemaan konkreettisia esityksiä puolustusyhteistyön alalla. Suomi hakee yhteistyökumppania myös Saksasta.

Sipilä ja Macron pyrkivät tapaamaan mahdollisimman pian puolustushankkeiden edistämiseksi. Pääministeri ei vielä osannut sanoa täsmällisemmin, millaisista hankkeista voisi olla kyse. Yhteistyömahdollisuuksia ranskalaisten kanssa voi tarjoutua ainakin suomalaisille puolustusalan yrityksille.

– Vuosien ja vuosien ajan EU-puolustuksessa ei edetty. Nyt on edetty, Macron sanoi omassa lehdistötilaisuudessaan.

– Korvaako se Ranskan kaltaisten isojen maiden kansallisia toimia? Ei. Mutta se on silti edistysaskel, Macron sanoi.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on menettely, jossa joukko jäsenmaita perustaa yhteishankkeita tietyillä aloilla. Suomi on kiinnostunut esimerkiksi tietoverkkopuolustuksesta, satelliitteihin liittyvästä yhteistyöstä ja meriyhteyksien turvaamisesta.

Huippukokous päätti myös muuttaa EU:n nopean toiminnan joukkojen rahoitusta siten, että nykyistä suurempi osa niiden kustannuksista maksetaan yhdessä. Tämän tarkoitus on madaltaa käyttökynnystä joukoille, joita ei ole toistaiseksi käytetty tositoimissa vielä kertaakaan.