Meripelastajat: Veneilijöillä paikkatiedot harmittavan usein hukassa

Sijainti hukassa ja pelastusliivit penkin alla. Meripelastajat peräävät veneilijöiltä huolellisempaa keskittymistä ennakointiin.

meripelastus
Pelastusharjoitus Perämerellä 24.9.2015
Yle

Kun hätä on suuri, avun pitäisi olla lähellä.

Valitettavan usein kalliit ensi minuutit kuluvat kuitenkin avuntarpeessa olevien paikantamiseen, kertoo Rajavartiolaitoksen meripelastusjohtaja Jarmo Häkkinen.

– Paikkatieto saattaa heittää useita maileja ja vaatii hätätiedon käsittelijöiltä paljon.

Jos paikkatieto on epävarma ja pelastustehtävä kiireellinen, täytyy matkaan lähettää suurempi määrä yksiköitä.

– Olisi hyvä jo ennakkoon miettiä, että millä tavalla saa hätänsä ja sijaintinsa ilmaistua, kun hätä osuu kohdalle, meripelastusjohtaja Häkkinen lisää.

Tänä juhannuksena vakavilta onnettomuuksilta on toistaiseksi vältytty, vaikka vesillä on ollut kesäviikonloppujen tapaan vilkasta.

Paikkatieto saattaa heittää useita maileja ja vaatii hätätiedon käsittelijöiltä paljon.

meripelastusjohtaja Jarmo Häkkinen, Rajavartiolaitos

Lauantai-iltaan mennessä meripelastustehtäviä oli kertynyt valtakunnallisesti viitisenkymmentä ja ensihoidon tehtäviä saaristoalueella reilu parikymmentä.

Tyypilliset pelastustehtävät ovat melko vaarattomia ja johtuvat pääosin teknisistä murheista, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita.

– Lisäksi suoritetaan valvontaa merialueilla liittyen mm. alkoholinkäyttöön veneillessä ja kyllä se näyttää olevan osa juhannusta tänäkin vuonna.

Pelastusliivit penkin alla

Viranomaisten apuna pelastustehtävissä vesillä toimivat Meripelastusseuran vapaaehtoiset.

Valmiuspäällikkö Marko Stenbergin mukaan 60 asemalla on ollut yli 100 pelastustarkoitukseen rakennettua ja varustettua venettä lähtövalmiudessa.

– Juhannuksena pyritään olemaan enemmän varuillaan, siis silloin kun ihmisiä paljon vesillä liikkuu.

Meripelastusseuran juhannusoperaatio Meritähti käynnistyi jo torstaina. Lauantai-iltaan mennessä myös vapaaehtoiset olivat raportoineet yli viisikymmentä tehtävää. Stenberg arvioi luvun nousevan vielä parikymmentä prosenttia.

Osa tehtävistä on viranomaisten kanssa yhteisiä, osan he hoitavat itse.

– Vuositasolla hoidamme noin neljänneksen kaikista tehtävistä sekä sisävesillä että merialueilla, se on tärkeä lisäresurssi viranomaisille, Marko Stenberg sanoo.

Aika usein kuulee, että me laitetaan pelastusliivit päälle sitten kun niitä tarvitaan.

valmiuspäällikkö Marko Stenberg, Meripelastusseura

Tekniset viat, polttoaineen loppumiset ja veneiden huollonpuutteet ovat siis tuttu näky myös vapaaehtoisille meripelastajille.

Valmiuspäällikkö Marko Stenberg ei kuitenkaan halua sättiä veneilijöitä – vahinkoja, unohduksia ja virheitä sattuu.

Sen sijaan häntä turhauttaa, ettei vieläkään kaikkien veneilijöiden päällä ole pelastusliivejä. Veteen putoaminen tai veneen kaatuminen on aina yllättävä tapahtuma.

– Aika usein kuulee, että me laitetaan pelastusliivit päälle sitten kun niitä tarvitaan. Mutta kokemus on osoittanut, että se on liian myöhäistä siinä vaiheessa. Vesi on nyt kylmää ja kylmäshokki tulee helposti. Kun vetäisee vettä kylmää henkeen niin peli on sitten siinä.