Koe uusi yle.fi

80 yritystä innostui esittelemään toimintaansa – Järjestäjä: Kiinnostus lopahti, kun kyseessä olivatkin romaninuoret

Ovi työelämään pysyy edelleen usein kiinni romanin edessä. Yritysten palkkaushaluttomuuden taustalla ovat usein pinttyneet ennakkoluulot – myös asiakkaiden reaktioita pelätään.

romanit
Romanimies töissä
Yle

Hortto Kaalon Miksi ovet ei aukene meille soi 1970-luvulla ahkerasti radiossa. Laulussa tivattiin, onko rotu syynä siihen, että ovet eivät aukene.

Levy teki Hortto Kaalosta joksikin aikaa suositun, mutta ovia se ei ole romaneille juuri aukonut – eikä tilanne ei ole noista ajoista kovinkaan paljon muuttunut.

Siinä vaiheessa, kun romaninuorella on edessään työelämä, moni ovi pysyy kiinni. Siitäkin huolimatta, vaikka koulutaival olisi edennyt mallikkaasti.

Tämä huomattiin viimeksi keväällä, kun Jyväskylässä järjestettiin romaninuorille työllistämis- ja koulutusmessut.

Valoa huomiseen -toiminnan ohjaajat Tenho Roth ja Samuel Florin ottivat yhteyttä noin 80 yritykseen ja pyysivät näitä esittelemään toimintaansa nuorille aikuisille. Tenho Rothin mukaan suurin osa yrityksistä kiinnostui tapahtumasta – kunnes kuuli, että kohderyhmänä olivat romaninuoret.

– Mukaan tuli lopulta kaksi puhelinmyyntiyritystä ja muutama järjestö ja säätiö, ohjaaja Tenho Roth summaa rekrytointimessujen saldoa.

– Eikä yrityksiltä edes odotettu tai toivottu mitään muuta kuin että ne olisivat tulleet paikalle ja esimerkiksi kertoneet nuorille, millaista koulutusta he odottavat työntekijöiltään, Samuel Florin tähdentää.

On näitä yleisimpiä stereotypioita, että mustalaiset varastaa ja niillä on puukot ja mersut ja näin edelleen.

Samuel Florin

Florin harmittelee, että yrityksiltä puuttuu edelleen rohkeutta palkata romaneja.

Haluttomuutta voidaan perustella asiakkailla – yritykset pelkäävät, että asiakkaat kaikkoavat, jos työntekijänä onkin romani. Taustalla on myös ennakkoluuloja, jotka Florinin mielestä johtuvat lähinnä tiedon puutteesta.

– On näitä yleisimpiä stereotypioita, että mustalaiset varastaa ja niillä on puukot ja mersut ja näin edelleen.

Valoa huomiseen -toiminta pyrkii tukemaan 16–29 -vuotiaiden romaninuorten elämäntaivalta Jyväskylän seudulla. Nykyisin jo yli 80 prosenttia romaninuorista saa peruskoulun päätökseen.

Vaikka määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, edelleen silti lähes viidennes romaninuorten ikäluokasta jää vaille päättötodistusta. Koko maan ikäluokassa luku on vain parin prosentin luokkaa.

Romanikulttuuri ei estä hoitotyötä.

Samuel Florin

Roth ja Florin ovat itsekin omissa opinnoissaan ja töissään törmänneet yleisimpiin ennakkoluuloihin.

Florinille tosin selvisi vasta jälkikäteen, että kun hän kouluttautui nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi, opistotovereita oli epäilyttänyt romanipojan asuminen samassa opiskelija-asuntolassa.

– He olivat ajatelleet, että kohta asuntolassa alkaa suku pyöriä ja puukot heilua.

Florinin ensimmäisessä työpaikassa vammaispalveluissa oli mietitty, voiko romanimies esimerkiksi vaihtaa asiakkaan vaippoja tai käyttää näitä suihkussa.

– Romanikulttuuri ei estä hoitotyötä, Florin vakuuttaa.

Antaisivat yritykset nuorten osoittaa, että pystyvät hoitamaan homman.

Tenho Roth

Tenho Roth on työskennellyt muun muassa ravintola- ja kuljetusalalla, ja romaniperinteiden mukaan hänellä on kokemusta myös yritystoiminnasta esimerkiksi auto- ja huonekalukaupan alalla.

Romani tietokoneen ääressä.
Yle

Roth on hakeutunut aina koulutukseen ja töihin kiinnostuksensa mukaan, ja sinnikkyys on yleensä tuottanut tulosta.

Hyväksytyksi tuleminen teettää yleensä kuitenkin työtä, ja hyväksynnän voi joutua hakemaan kerta toisensa jälkeen.

Muistissa on alku yhdessä uudessa firmassa, jossa työkaverit pitivät mykkäkoulua tulokasta kohtaan. Toisella työviikolla Rothille alettiin jo puhua, kun muut työntekijät huomasivat, että mies osaa hommansa.

Roth toivoisikin, että kaikille työtä haluaville nuorille annettaisiin mahdollisuus edes yrittää.

– Antaisivat yritykset nuorten osoittaa, että pystyvät hoitamaan homman, Roth toivoo.

Hän ei puhunut minulle mitään, vaan lukitsi aina tavaransa kaappiin ja katseli minua epäillen.

Tino Lindgren

Jyväskylän Romaninuorten puheenjohtaja Tino Lindgren työskenteli usean vuoden ajan kouluavustajana. Kun koululle tuli uusi työharjoittelija, tätä silmin nähden pelotti työskennellä Tinon kanssa.

– Hän ei puhunut minulle mitään, vaan lukitsi aina tavaransa kaappiin ja katseli minua epäillen. Juttelin sitten hänelle suoraan ja sanoin että ota rauhallisesti.

Hämmennystä herätti myös se työjakso, jolloin Tinon tehtävänä oli rauhoittaa ja turvata ekaluokkalaisten levottomaksi käynyttä koulumatkaa "ovelta ovelle" -palvelulla.

Ohiajavien päät kääntyivät ja muutama pysähtyi tiedustelemaan, mistä on kysymys, kun romanimies käveli tien viertä pienten koululaisten kanssa.

Roth ja Florin sanovat kokeneensa, että romani saa tehdä monin verroin enemmän ja paremmin työtä, että hän todistaisi kelvollisuutensa valtaväestölle.

Kuvittelin, että ne haastattelut menivät hyvin, ja aina sanottiin että "otetaan yhteyttä", mutta ei ne ikinä ottaneet.

Leevi Långström

Tenho Roth myöntää, että aina kyse ei ole työnantajan vaatimuksista vaan omasta halusta näyttää, että pystyy vähintäänkin samaan kuin valtaväestön edustajat.

– Olen työpaikoilla ajatellut, että haluan tehdä työn niin hyvin, että työnantaja haluaa antaa työpaikan myös toiselle romanille.

Kaksi romaninaista tietokoneen äärellä.
Yle

Tällainen ajattelutapa on yleinen työssä käyvien romanien joukossa. Asiakashankintaa jyväskyläläisyrityksessä tekevä 19-vuotias Leif "Leevi" Långströmkin katsoo oman menestymisensä työelämässä hyödyttävän kaikkia romaneja.

– Kun pääsee yksi töihin, niin pystyy näyttämään, että kyllä meistäkin on työntekoon.

Oppisopimuksella myyjäksi valmistunut Leevi on saanut itse kokea, että työpaikan saaminen vaatii työtä. Armeijan jälkeen nuorukainen haki ahkerasti töitä, mutta lupaavalta vaikuttaneet tilaisuudet tyssäsivät aina viimeistään työpaikkahaastatteluun.

– Kuvittelin, että ne haastattelut menivät hyvin, ja aina sanottiin että "otetaan yhteyttä", mutta ei ne ikinä ottaneet.

Aina ensin pitäisi katsoa ihmistä. Etninen tausta tai kuuluminen johonkin vähemmistöön ei varmasti ole este rekrytoinnille.

Toimitusjohtaja Susanna Piilonen

Vuoden verran kestänyt työpaikanmetsästys päättyi vihdoin onnellisesti, kun Leevi pääsi kokeilujaksolle jyväskyläläiseen Myyntisaagaan. Hänen isänsä oli pestattu firmaan jo aiemmin, ja Leeviä työpaikan saannissa auttoivat Sovatekin Töihin! -palvelu ja Valoa huomiseen -ohjelma.

Leevi oli suorittanut myyjän oppisopimuskoulutuksensa Sovatekin palveluksessa, joten sieltä uskallettiin suositella nuorta miestä työnantajille.

Hyvät suositukset painoivatkin puntarissa, kun toimitusjohtaja Susanna Piilonen teki rekrytointipäätöksen.

Toimitusjohtaja sanoo, että päätöstä ei ole tarvinnut katua.

– Lähinnä sellaisia kommentteja olen kuullut, että jos jotakin ennakkoluuloja on ollut niin ne on hälventyneet, Piilonen sanoo ja kehuu sekä isää että poikaa ahkeruudesta ja hyvästä työmoraalista.

Piilonen kannustaa muitakin työnantajia ennakkoluulottomaan rekrytointiin.

– Aina ensin pitäisi katsoa ihmistä. Etninen tausta tai kuuluminen johonkin vähemmistöön ei varmasti ole este rekrytoinnille.

Minun mielestäni pukeutuminen on enemmän järjestelykysymys kuin varsinainen työllistymisen este.

Samuel Florin

Romanien työllistyminen ei aina törmää vain ennakkoluuloihin. Kynnystä kasvattaa usein myös edelleen alhainen tai puutteellinen koulutus, ja työn saanti voi vaikeutua myös kulttuurisista syistä.

Yksi ongelma voi olla pukeutuminen. Esimerkiksi naisten on pidettävä romanipukua aina silloin, kun paikalla on vanhempia romaneja, sillä puvulla osoitetaan kunnioitusta. Tämä voi hankaloittaa työnsaantia esimerkiksi palvelu- tai hoitoalalla, jossa vaaditaan työasuun pukeutumista.

Kuvassa lähikuva romaninaisesta.
Sini Salmirinne / Yle

– Minun mielestäni pukeutuminen on enemmän järjestelykysymys kuin varsinainen työllistymisen este, sanoo Samuel Florin, joka itse haluaa kaikissa tilanteissa pukeutua romanikulttuurin edellyttämällä tavalla siisteihin vaatteisiin – ja aina suoriin housuihin.

– Minä olen kyllä joustavampi pukeutumisasioissa, ja vedän päälle verkkarit silloin, jos tilanne ja työllistyminen sitä vaatii, Tenho Roth tuumii.

Hän sanoi että "Mitä sä poika kouluja käyt, et sinä töitä saa kuitenkaan".

Tenho Roth

Yhtenä esteenä työpolulla voi olla myös perheen tuen puute. Hankeohjaajat näkevätkin yhdeksi tehtäväkseen romanivanhempien asenteiden päivittämisen.

– Monilla on itsellään lyhyt koulutushistoria. He tarvitsevat muutosta asenteisiin ja tietoa koulutuksesta, Florin muistuttaa.

Tenho Rothin vanhemmat osasivat jo arvostaa koulutusta ja ammattia, mutta mummo ei ymmärtänyt pojan opintohaluja.

– Hän sanoi: "Mitä sä poika kouluja käyt, et sinä töitä saa kuitenkaan".

Vaikka nuorempien romanisukupolvien asenne koulutukseen on jo kannustavampi, Valoa huomiseen -toiminta panostaa ensi syksynä perhetyöhön. Tavoitteena on käydä jokaisen nuoren kotona ja saada vanhemmat mukaan toimintaan.

Ei saa kuunnella ketään, joka sanoo, että romanit ei saa töitä. Täytyy yrittää vaan täysillä niin kauan että pääsee läpi.

Leevi Långström

Kotoa moni nuori saa kannustusta yrittäjyyteen, sillä romaneille itsensä työllistäminen on edelleen luonteva tapa hankkia elanto. Hevos- ja autokauppaa käydään edelleen, ja romanit tunnetaan myös musiikkimaailmassa.

Sosiaalisuus onkin Tenho Rothin ja Samuel Florinin mielestä romanien parhaita valtteja työelämässä, ja erityisesti siitä on hyötyä myyntityössä.

Leevi Långström tiesi jo pienenä poikana haluavansa myyntialalle. Työpaikalla tunne on vain vahvistunut, ja Leevi kannustaa muitakin sinnikkyyteen.

– Ei saa kuunnella ketään, joka sanoo, että romanit ei saa töitä. Täytyy yrittää vaan täysillä niin kauan että pääsee läpi. Periksi ei saa antaa.

_Klo 11:53 Otsikko on muutettu muotoon: 80 yritystä innostui esittelemään toimintaansa – Järjestäjä: Kiinnostus lopahti, kun kyseessä olivatkin romaninuoret. Alkuperäinen otsikko oli: 80 yritystä lupasi esitellä toimintaansa – lähes kaikki peruivat, kun kyseessä olivatkin romaninuoret._