Lässytätkö lapsellesi? Jatka vain, sillä hoivakieli on hyödyllistä – "Rikas tunneilmaisu opettaa kieltä paremmin"

Ilmeily, sanojen toisto ja voimakkaat intonaation muutokset ovat hyväksi pikkulapsen kanssa kommunikoidessa. Älylaitteet ovat haitaksi vuorovaikutukselle.

lapsen kehitys
Vauvojen itkumäärissä on merkittäviä eroja eri maiden välillä.
Vuorovaikutuksen pohja on toisen ihmisen käytöksen peilaamisessa ja tulkitsemisessa, sekä läsnäolossa.Charlotte Wiig / AOP

Kun vastaan tulee suloinen eläin tai pieni lapsi, muuttuu puhetyyli usein automaattisesti hempeämmäksi. Lässyttämiseksikin sitä voi kutsua.

Toisissa se aiheuttaa ärsytystä, kun taas toisille se on luontevin tapa kommunikoida. Joillakin saattaa olla jopa sellainen ajatus, että lässyttäminen saattaa hidastaa lapsen puheen kehitystä.

Puheterapeutti ja kasvatuspsykologian maisteri Helena Haapsamo sanoo, että lässyttäminen, eli niin sanotulla hoivakielellä puhuminen, on hyödyllistä pienelle lapselle.

– Ihan pikkuvauvalle on tärkeää, että puhe mukautetaan lapsen tasoon. Ja että puheessa ilmaistaan myös tunteita.

Lapsi äidin sylissä.
Hoivakielen yksi ominaispiirre on se, että lapselle oiotaan vaikeita äänteitä ja sanoja. Henrietta Hassinen / Yle

Pienelle lapselle puhuessa kasvonilmeet ja intonaation muutokset ovat usein voimakkaita ja samat sanat toistuvat usein. Tiede-lehden artikkeli kertoo tutkimuksesta, jossa vastaavien ominaisuuksien on todettu kasvattavan lapsen sanavarastoa (siirryt toiseen palveluun).

Haapsamo kertoo, että tällaisella puhetavalla myös lapsen tunneilmaisu, tunneskaala, sekä varhaiset vuorovaikutustaidot laajenevat.

– Useiden tutkimusten mukaan ne lapset, joiden vanhemmat käyttävät pienen lapsensa kanssa rikasta tunneilmaisukieltä, oppivat kieltäkin paremmin.

Myös sosioemotionaaliset taidot olivat vastaavissa tapauksissa parempia, Haapsamo kertoo. Kyseiset taidot ja kielenkehitys kulkevat usein käsi kädessä.

Lässyttäminen oppimisen tukena

Lässyttäminen ei saa opettaa lasta ääntämään sanoja väärin. Hoivakielen tyypillisiin ominaisuuksiin kuuluukin Haapsamon mukaan se, että oiotaan vaikeita äänneyhtymiä.

– Jos lapsi sanoo esimerkiksi allo, kun hän tarkoittaa palloa, niin vanhempi sitten sanoo, että joo siellä on pallo. Silloin vanhempi toistaa sitä oikeaa mallia automaattisesti.

– Hoivakieltä ei kuitenkaan käytetä koko lapsen valveillaoloaikaa, joten oikeita kielen ja puheen malleja tulee esiin ihan tavallisessa arkielämässä.

Äly- ja muut laitteet vievät nykyään todella paljon aikaa kasvokkain tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.

Helena Haapsamo

Hoivakielelle ei sinänsä ole Haapsamon mukaan mitään ikärajaa, mutta se saattaa aiheuttaa toki kummastusta siinä vaiheessa, jos lapsi on jo esimerkiksi kouluikäinen.

– Jokainen vanhempi kuitenkin oppii itse mukauttamaan oman puhetapansa lapsen kehitystason edetessä.

Älylaitteet häiritsevät vuorovaikutusta

Liiallinen lässytys ei kuitenkaan ole se, mikä Haapsamoa huolettaa. Hänen mielestään vuorovaikutuksen väheneminen lapsen ja vanhemman välillä on vakavampaa.

– Kommunikaatio on muuttunut sillä tavoin, että äly- ja muut laitteet vievät nykyään todella paljon aikaa kasvokkain tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.

Esimerkiksi hän nostaa ruokailutilanteen, jolloin vanhemmat antavat usein lapselleen älypuhelimen ruokailun ajaksi viihdykkeeksi.

– Jos lapsi viihdyttää itseään koko ajan siinä koneen äärellä ja sitten laitetaan vaan ruokaa suuhun, niin sehän ei ole yhteinen jaettu hetki. Ne jaetun hetken tilanteet ovat tosi tärkeitä lapsen kielen oppimisen ja ylipäänsä kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta, Haapsamo toteaa.

Vauva harjoittelee haarukalla syömistä.
Haapsamon mukaan ruokailutilanteet lapsen ja vanhemman kanssa ovat yhteisiä jaettuja hetkiä, joita ei tulisi häiritä älylaitteilla tai televisiolla. Sarita Blomqvist / Yle

Älylaitteilla voi Haapsamon mukaan olla lapsen kehityksen kannalta hyödyllisiä pelejä. Niitä tulisi kuitenkin käyttää vain leikkitilanteissa, eivätkä ne saisi korvata vuorovaikutusta.

– Vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa on ensisijaista selviytymisen kannalta, hän toteaa ja jatkaa,

– Älylaitteita ei tarvita ihan pienten lasten kanssa. Voidaan leikkiä muitakin leikkejä, ja aina välillä voi olla tabletillakin. Vuorovaikutusta ne eivät kuitenkaan saa häiritä.

Haapsamon mielestä ihan pienten lasten ei tarvitse olla älylaitteilla. Ja jos laitteita käytetään, eivät ne Haapsamon mukaan saisi koskaan häiritä vuorovaikutusta.

Vuorovaikutuksen pohja on nimenomaan toisen käytöksen peilaamisessa ja tulkitsemisessa, sekä läsnäolossa.

Helena Haapsamo

Lapselle kannattaa Haapsamon mukaan ylipäätään aina puhua paljon eri tilanteissa ja nimetä asioita. Kun lapsi haluaa olla vuorovaikutuksessa, niin hänen tarpeisiinsa pitäisi vastata.

– Kieltä opitaan tietenkin muissakin ympäristöissä kuin lapsen ja vanhemman välisissä suhteissa, mutta pohja vuorovaikutukseen luodaan ihan varhaisessa vaiheessa.

– Vuorovaikutuksen pohja on nimenomaan toisen käytöksen peilaamisessa ja tulkitsemisessa sekä läsnäolossa.