Engel ja Aalto muuttivat kylät kaupungeiksi – muutaman arkkitehdin kädenjälki näkyy koko Suomessa

Carl Ludvig Engel ja Alvar Aalto ehtivät suunnitella eläissään Suomeen valtavan määrän rakennuksia ja asemakaavoja.

arkkitehdit
Vasemmalla kuvassa Senaatintori vuonna 1917, kuvassa mahdollisesti maaliskuun Venäjän vallankumoukseen liittyvää liikehdintää. Oikealla Senaatintorin Tuomiokirkko vuonna 2017, ihmisiä kerääntyneenä kirkon portaille.
Engelin kädenjälki näkyy vahvasti Helsingin Senaatintorissa. Senaatintori ja siinä sijaitseva Helsingin Tuomiokirkko ovat nähneet valtavasti historiaa. Vasemmassa kuvassa on mahdollisesti Venäjän maaliskuun vallankumoukseen liittyvää liikehdintää Senaatintorilla vuonna 1917; oikeassa kuvassa sama tori sata vuotta myöhemmin.Nadja Mikkonen / Yle. Vasen kuva: Museovirasto. Oikea kuva: Minna Rinta-Tassi / Yle

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten monta Alvar Aallon (1898–1976) rakennusta Suomeen mahtuu? Tai miten monia Carl Ludvig Engeliin (1778–1840) liittyviä paikannimiä löytyy pitkin Suomea: Engelinaukio Helsingissä, Engelinranta Hämeenlinnassa ja Engelin puisto Porvoossa?

Vastaukset löytyvät tietenkin maamme arkkitehtuurin historiasta. Pari vuosisataa sitten Suomi oli kylien tähdittämä, Venäjän suurruhtinaskunnan alainen valtionalku, jonka ensimmäinen pääkaupunki oli Turku.

Vuonna 1816 Suomeen tuotiin keisari Aleksanteri I:n vaikutuksesta muuan Carl Ludvig Engel Berliinistä, joka oli jo aiemminkin vieraillut Suomessa. Engel saavutti lopulta suoranaisen monopoliaseman Suomen arkkitehtuurisessa suunnittelussa.

Nokian kirkon alkuperäiset piirustukset
Engel oli Nokian vuonna 1837 valmistuneen kirkon pääsuunnittelija. Rakennuksen alkuperäispiirustukset löytyivät seurakunnan arkistosta.Anna Sirén / Yle

Engel suostuteltiin Suomeen siitäkin huolimatta, että hänelle oltiin tarjottu virkaa Berliinissä (siirryt toiseen palveluun) (Kansallisbiografia). Engelillä oli keisarin voimakas tuki, kertoo tutkija Petteri Kummala Arkkitehtuurimuseosta. Keisarin on jopa kerrottu sanoneen Engelistä: "Tätä miestä me emme voi menettää". Niinpä Engelistä leivottiin Suomessa lopulta valtion intendentin konttorin pääarkkitehti ja hän vaikutti käytännössä arkkitehtuuriin koko Suomessa.

Ennen Engeliä esimerkiksi Helsinki oli tuppukylä, joka sai yhtäkkiä erilaisten suurvaltapoliittisten kiemuroiden takia käytännössä pääkaupunkioikeuden Turulta. Siitä alkoi Helsingin kaupungin rakentaminen, johon Engel pääsi vaikuttamaan toden teolla.

Carl Ludvig Engelin asemakaavakuva Hämeenlinnasta.
Carl Ludvig Engelin asemakaavakuva Hämeenlinnasta.Hämeenlinnan kaupunki

Sittemmin Engel suunnitteli rakennuksia, ja erityisesti kirkkoja, useisiin kaupunkeihin. Esimerkiksi Oulun Tuomiokirkko ja sen läheisyydessä oleva Lyseon rakennus ovat Engelin käsialaa. Engelin aikana intendentinkonttorissa laadittiin jopa 51 kirkkosuunnitelmaa.

Tunnetuin ei-kirkollinen rakennus lienee Eckerön postiasema Ahvenanmaalla (siirryt toiseen palveluun) (Eckerö Post- & Tullhus). Erityisen merkittävä on myös Engelin Turun vuoden 1828 jälkeinen asemakaavoitus, sillä uudella suunnitelmalla pyrittiin ehkäisemään suurpaloja ennalta.

Engelin alaisuudessa oli muutama arkkitehti, jotka piirsivät rakennuksia pitkin Suomea. Petteri Kummala kertoo, että Engel valvoi intendentin toimistostaan rakennusten suunnittelua ja myös allekirjoitti piirustuksia, vaikka ei välttämättä suunnitellutkaan kaikkea itse.

Sosiaalisilla suhteilla pitkälle

Carl Ludvig Engel poti Suomessa kovaa koti-ikävää. Hän lienee jäänyt kuitenkin Suomeen muun muassa siksi, ettei olisi ikimaailmassa saanut niin paljon suunnitteluvaltaa rakennuksien suhteen kotona Berliinissä, sanoo tutkija Petteri Kummala.

– Saksankielinen Engel kommunikoi Suomessa pitkälti ruotsiksi, tosin "vahvalla saksalaisella aksentilla".

Silloisissa seurapiireissä, joissa Engelkin pyöri, puhuttiin kylläkin myös saksaa, joten ongelmia ei piireihin pääsemisessä ollut. Tosin Engel ei ollut mitenkään erityisen sosiaalinen henkilö – toisin kuin eräs myöhemmän aikakauden arkkitehti, Eino Pitkänen (1904–1955).

Pitkänen vaikutti Kajaanissa 1930-luvulta alkaen ja on pitkälti vastuussa nykyisestä kaupunkikuvasta. Hän oli ilmeisesti sosiaalisesti sangen lahjakas.

– Piirit olivat hänellä hyvin hallussa, ja häneltä tilattiin töitä sen takia, sanoo Kummala.

Kajaanin Raatihuone ja suihkulähde
Eino Pitkänen on suurimmalta osin vastuussa Kajaanin kaupunkikuvasta, mutta Engel ehti Kainuuseenkin: Kajaanin raatihuone on Engelin suunnittelema.Sini Salmirinne / Yle

Piirien lisäksi Pitkänen oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun kilpailua suunnittelijoista ei juuri ollut, sai Pitkänen suunnitella Kajaanissa monia rakennuksia, kuten nykyisen Kajaanin taidemuseon ja useita asuinrakennuksia. Tosin Engelin henki oli jo läsnä Kajaanissa – hän kun oli suunnitellut Kajaanin raatihuoneen, joka valmistui vuonna 1831.

Se, miten yksittäiset arkkitehdit pääsivät solmimaan useita rakentamiseen liittyviä sopimuksia, on saanut vähäisesti palstatilaa arkkitehtuurin historiankirjoissa. Suhteilla on ilmeisesti päässyt joskus pitkällekin.

– Se on varmaan sitä, että Pörssiklubilla satutaan oikeisiin pöytiin, tai on oltu reserviupseerikoulussa samalla kurssilla. Tai sitten on sattunut kohdalle hyvä arkkitehti, jolta on tilattu työ ja todettu, että yhteistyö on toiminut, Kummala sanoo.

Alvar Aalto valloitti Suomen

Jos etsitään arkkitehtiä, joka on vaikuttanut Suomessa kenties eniten etelästä pohjoiseen, on Alvar Aalto vahvoilla viemään voittajan paikan. Aalto on suunnitellut esimerkiksi Rovaniemelle niin rakennuksia kuin asemakaavankin (siirryt toiseen palveluun) (Lapin Ylioppilaslehti), jonka sanotaan muistuttavan poronsarvia.

Aalto ulotti arkkitehtonisen suunnittelunsa myös Suomen ulkopuolelle, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Petteri Kummala myös muistuttaa, että jotkut arkkitehdit työskentelivät pareina, kuten Alvar Aalto ja vaimonsa Aino Aalto, ja myöhemmin Alvar ja toinen vaimonsa, Elissa Aalto.

Kaikki suunnitelmat eivät toki päädy rakennettaviksi huippuarkkitehtienkään pöydältä. Esimerkiksi juuri Aallon päätyö, Helsingin keskustasuunnitelma, jäi käytännössä toteutumatta. Siitä toteutettiin vain Finlandia-talo. Myös esimerkiksi arkkitehti Eliel Saarisen Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma jäi niin ikään suunnitelman tasolle.

– Paljon on jäänyt paperille, sanoo Kummala.

Jääkin mielikuvituksen ja arvailun varaan, miltä Suomi näyttäisi, jos kaikki suunnitelmat olisivat menneet piirustuksien mukaan.

Lue lisää:

Engelin kädenjälki näkyy vahvasti Turussa – "Halusi nostaa kaupungin tuhkasta"

Kuka käyttää valtaa, kun rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia?

Keski-Suomi on pullollaan Alvar Aallon arkkitehtuuria – osa aarteista on piilotettu näkyville paikoille