Vapiskaa Tatu ja Patu, täältä tulevat Heinähattu ja Vilttitossu – kotimaisella lastenelokuvalla menee nyt lujaa

Kotimaiset lastenelokuvat keräsivät viime vuonna eniten katsojia. Niitä myös tehdään tuplasti aiempaa enemmän. Kävimme seuraamassa Heinähatun ja Vilttitossun kuvauksia.

lastenelokuvat
lapsinäyttelijät Ella Kangas (Vilttitossu) ja Emily Shipway (Heinähattu)
Ella Kangas ja Emily Shipway ovat uuden elokuvan Heinähattu ja Vilttitossu.Jari Kovalainen/Yle

Ääni? Käy. Kamera? Käy. Ja taas mennään. Aku Hirviniemen esittämä valepukuinen poliisi aloittaa Lasten liikennelaulun kohta neljättä kertaa peräkkäin. Helsingin Jollaksessa kuvataan Heinähattua, Vilttitossua ja Rubensin veljeksiä.

Koko perheen elokuvia tehdään nyt tuplasti enemmän kuin aiemmin. Kun niitä vielä 10 vuotta sitten kuvattiin keskimäärin kaksi vuodessa, määrä on viimeisen viiden vuoden aikana noussut lähes neljään vuodessa. Pääkaupunkiseudulla syntyy tänä kesänä kolme lastenelokuvaa: Heinähatun ja Vilttitossun lisäksi myös Supermarsu sekä Puluboi ja Ponin leffa.

Kotimaisille lastenelokuville näyttäisi olevan kysyntää. Vaikka ensi-iltojen määrä on lisääntynyt, kaikille riittää katsojia. Viime vuoden kolme suosituinta elokuvaa oli suunnattu lapsille. Risto Räppääjä ja yöhaukka, Angry Birds sekä Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu vetivät kaikki yli 300 000 katsojaa. Se on kotimaiselle elokuvalle paljon.

Tuottaja Jarkko Hentulan mukaan erittäin merkittävä osa suurista katsojaluvuista tulee muissakin Euroopan maissa juuri lasten- tai koko perheen elokuvista. Suosiota selittävät myös käytännön syyt.

– Juurikaan koskaan lapset eivät käy yksin katsomassa elokuvia, vaan mukaan tulee aina vähintään kaksi, parhaassa tapauksessa kuusi ihmistä, Yellow Film & TV:n vastaavana tuottajana toimiva Hentula sanoo.

Risto Räppääjät räjäyttivät pankin

Nyt kuvattava Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset on filmatisointi Sinikka ja Tiina Nopolan samannimisestä kirjasta vuodelta 2003. Kirjailijasiskokset vastaavat itse käsikirjoituksesta ja seuraavat tiiviisti kuvauksia.

– Haluamme olla mukana, koska se on ainutlaatuista, ihmeellistä, että itse keksimät hahmot alkavat elää. On hienoa päästä seuraamaan, kuinka pienistä palasista elokuvat syntyvät. Yhden minuutin kohtausta on voitu kuvata koko päivä, Tiina Nopola sanoo.

Tyttökaksikko Heinähattu ja Vilttitossu seikkailee valkokankailla toista kertaa. Edellisestä Heinähattu-elokuvasta ehti kulua 15 vuotta. Nopoloiden Risto Räppääjistä on sen sijaan tehty jo kuusi elokuvaa, jotka ovat lähes poikkeuksetta vetäneet yli 300 000 kiinnostunutta teattereihin. Mikä selittää kotimaisten lastenelokuvien suosiota?

– Varmasti se, että ne ovat suomalaisia. Niissä puhutaan omaa äidinkieltä ja ne ovat koko perheen elokuvia. Niissä, joita me olemme käsikirjoittaneet, ei ole ollut ikärajaa, Tiina Nopola pohtii.

Tiina Nopolan mielestä onnistuneessa lastenelokuvassa on myös hyvä tarina, huumoria ja sopivasti jännitystä. Niitä on luvassa myös nyt kuvattavassa Rubensin veljeksissä.

Kirjailijat Tiina ja Sinikka Nopola
Sisarukset Sinikka ja Tiina Nopola yrittävät olla Heinähatun ja Vilttitossun kuvauspaikalla hissun kissun. Kirjailijoiden läsnäolosta on silti hyötyäkin. – Pari kertaa on käynyt niin, että on tullut kohtaus, johon on tarvittu uusi repliikki nopeasti tai joku repliikki on ollut väärä, Tiina Nopola sanoo. Jari Kovalainen / Yle

Vain alkuperäiskäsikirjoitukset puuttuvat

Valtaosa kotimaisista lastenelokuvista perustuu Heinähatun ja Vilttitossun tavoin jo valmiiksi tunnettuun kirjasarjaan, brändiin tai peliin. Sille on yksinkertainen syy. Kun hahmot ja tarinat ovat entuudestaan tuttuja, niitä on helpompi myydä valmiille fanikunnalle.

– Tämä on kaupallista toimintaa. Jos vaihtoehtona on tehdä elokuva, joka tavoittaa 300 000 tai 100 000 katsojaa, saa olla perustellut syyt, miksi lähtökohtaisesti haluttaisiin tehdä pienemmälle yleisölle. Totta kai tällaisiakin elokuvia tarvitaan ja niitäkin on hyvä silloin tällöin tehdä, Heinähattua ja Vilttitossua tuottava Hentula perustelee.

Myös Suomen elokuvasäätiössä (SES) on havahduttu alkuperäisaiheiden puutteeseen. SES lanseerasi viime vuonna rahoituksen, jolla tuetaan alkuperäiskäsikirjoituksia. Niitä nähdään valkokankailla aikaisintaan vuonna 2019.

Näyttelijät Emily Shipway ja Ella Kangas
Emily Shipway näyttelee kolmannessa elokuvassaan ja Ella Kangas ensimmäisessä. Jari Kovalainen/Yle

Vilttitossu on lällälällä lieru

Heinähattuna ja Vilttitossuna nähdään Emily Shipway, 8, ja Ella Kangas, 6. Molemmilla on aiempaa kokemusta näyttelijänä. Shipway on ollut mukana kahdessa Risto Räppääjässä.

– Tämä on mun yhdes elokuva, koska aiemmin olin Ex-onnellisissa ja se on ohjelma, ei elokuva, Ella Kangas tarkentaa.

Shipway kuvailee esittämäänsä Heinähattua kiltiksi ja rauhalliseksi. Kankaan mielestä hänen Vilttitossunsa on paljon villimpi.

– Se on vähän sellainen lällälällä lieru ja se on itsepäisempi.

Mutta mitä tarkoittaa itsepäinen? Siitä tytöt kiistelevät.

– Onko se muka joku hölmö, Kangas kysyy.

Meneillään on mediapäivä ja ties kuinka mones haastattelu. Tähtiä väsyttää.

Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset on Anna Dahlmanin esikoisohjaus valkokankaalle. Aiemmin hän on tehnyt humoristista Siskonpeti-tv-sarjaa. Myös nyt ollaan liikkeellä koomisella otteella – ja nuorten näyttelijöiden ehdoilla.

– Koko ryhmä hengittää näiden meidän lapsitähtien tunnelmien mukaan, koska he kuitenkin nimillään ja kasvoillaan kannattelevat elokuvaa ja lapset ovat lapsia, Dahlman sanoo.

Näyttelijät  Joonas Nordman, Niina Lahtinen ja Emily Shipway
Uudessa Heinähatussa ja Vilttitossussa on humoristinen ote. Näyttelijöinä ovat muun muassa koomikot Joonas Nordman ja Niina Lahtinen sekä Emily Shipway.Jari Kovalainen/Yle

Kun Suomen sää puuttuu peliin

Helsingin Kontulassa on meneillään Supermarsun viimeinen kuvauspäivä. Tai pitäisi olla. Suomessa kun ollaan, sää puuttuu peliin. Kuvausryhmä odottaa taivaan selkenemistä. Valkokankaalle ei voi päätyä versiota, jossa saman kohtauksen sisällä sataa ja paistaa.

– Ilma tuli yllätyksenä. Meteorologia on varmasti hieno tiede, mutta tänä kesänä se on ollut aika arvailua. Olemme joutuneet venkslaamaan säiden kanssa ja myllänneet monta kertaa aikataulut uusiksi. Yritetään jotenkin luovia, sanoo ohjaaja Joona Tena.

Elokuvan tarina perustuu löyhästi Supermarsu pelastaa silakat -kirjaan. Sarja on Paula Norosen kirjoittama.

– Elokuvan tekeminen on kallista ja kyllä se siitä lähtee, että halutaan jotain, mihin yleisö voi pureutua kiinni. Kokemus on osoittanut, että suomalaiset ovat ahkeria kirjallisuuden kuluttajia ja kun on jotain tuttua, siitä on helpompi lähteä rakentamaan uutta, Tena jatkaa.

Hän lupaa vastata Supermarsu-fanien odotuksiin ja olla uskollinen Paula Norosen kirjojen äkkiväärälle ja absurdille maailmalle.

Juttua varten on haastateltu myös Suomen elokuvasäätiön (SES) tiedottaja Reetta Hautamäkeä sekä tuotanto- ja kehitysjohtaja Petri Rossia ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVI) apulaisjohtaja Kirsi Raitarantaa. Tilastotiedot perustuvat SES:n lukuihin.