Kenelle kellot soivat? – Kiipeä 360-videon avulla Turun tuomiokirkon torniin

Kirkon kellot ovat soineet aikansa "sosiaalisena mediana" keskiajalta alkaen: kuolinuutisia, sotaa ja rauhaa sekä vaikkapa käskyjä olla panematta enää tulta uuniin. Matkaa 360-videon avulla suljettuun Turun tuomiokirkon torniin kaupungin kattojen ylle.

tuomiokirkot
Turun tuomiokirkon kello.
Jani Saikko / Yle

Unikankareen kummulla sijaitsevan keskiaikaisen Turun tuomiokirkon ja tornin salaisuuksien ihmettely alkaa jo kansallispyhäkön ulkoportaiden välitasanteelta. Turun tuomiokirkon vahtimestarit saavat vastata mm. paraatipaikan portaiden paksun rautaisen metallirenkaan tarkoituksesta, kertoo kirkon vahtimestari Juhana Ahlamo.

– Usein kysellään, onko renkaaseen kiinnitetty aikoinaan laivoja. Ei. Sen avulla on nostettu tonnien painoisia kirkonkelloja torniin. Ilmeisesti härät tai hevoset ovat olleet vetämässä renkaaseen kiinnitettyä köyden päätä, jotta kellot on saatu nostettua lähes 90 metrin torniin.

Tornissa olevien, tulipaloissa sulaneiden kellojen tilalle hankitut "uudet" soittokellot painavat 18 tonnia. Kelloja on kuusi.

Jalkamiehen matka kellojen luo tornin huipulle kulkee lähes kolmensadan portaan ja ahtaiden tornikäytävien kautta. Askelmat eivät ole saman korkuisia, joten nousu on raskas.

– Olen joskus laskenut, että kiipeäminen tästä lattiatasolta tornin huippuun ns. aikakellojen korkeuteen vastaa kerrostalon 25 kerrokseen kipuamista.

Torni ei ole yleisölle avoin, sillä vierailijoiden turvallisuutta ei pystyttäisi takaamaan. Varauloskäyntiä esimerkiksi tulipalon varalta ole.

Ylen 360-videolla pääset kiipeämään keskiaikaisen Turun tuomiokirkon tornin huipulle.

"Torni roihusi kuin suuri soihtu"

Turun tuomiokirkko vihittiin nykyisellä paikallaan käyttöön 17. kesäkuuta 1300. Ikää katedraalille on katsottu kuitenkin kertyneen jo vuodesta 1229 saakka, jolloin kirkko on mainittu paavi Gregorius IX:n bullassa.

Tarkkaa tietoa siitä, miten monta kertaa kirkko on palanut, ei ole. Torniin opastava vahtimestari Juhana Ahlamo arvioi kirkkopaloja olleen vajaa 20.

– Kirkko on palanut viimeksi Turun palossa 1827. Torni roihusi kuin suuri soihtu. Palo näkyi ainakin Saloon. Ja muistan jostain lukeneeni, että yli 300 kilometrin päässä Lapuallakin olisi ihmetelty, mikä loimu kajasti eteläisellä taivaalla. Kun rakennuksella on yli 700 vuoden historia, siihen mahtuu paloja, sotia, ja hävityksiä.

Suntio – aikansa "somettaja"

Aikanaan kirkko on huolehtiniut kelloillaan median viestintätehtävästä. Kellonsoitolla on kerrottu vaikkapa tulipaloista ja kuolemasta.

Vahtimestari-nimikkeellä suntion tehtäviä Turun tuomiokirkossa hoitava Juhana Ahlamo hymähtää, kun häneltä kysyy, olivatko suntiot aikansa "somettajia".

– Soittajalla on ollut iso vastuu siitä, että on tullut soitetuksi kelloja oikeaan aikaan, oikealla tavalla. Kellot ovat kuuluneet yli koko kaupungin. Aikamerkin lisäksi on soitettu mm. kutsut tilaisuuksiin, kuolin-, ja hääkelllot. Myös esimerkiksi kuninkaan kuolemaa on kaiutettu kruunun käskystä tunnin verrran päivässä jopa viikkojen ajan.

Joskus aikaisempina vuosisatoina käytössä on ollut ns. hoivasoitto. Se on kajahtanut ilmoille iltakahdeksalta.

– Lasten on pitänyt mennä sisälle, ja sen jälkeen ei esimerkiksi ole uuniin saanut tehdä uutta tulta. Eli päivä on ohi.

Turun tuomiokirkon kellokoneisto.
Jani Saikko / Yle

Tornissa kaikuvat myös rauhan kellot

Turun tuomiokirkon ns. aikakellot sijaitsevat tornin huipussa Engelin suunnittelemassa puuosassa. Valtava koneisto raksauttaa kellon lyönteihin neljä kertaa tunnissa.

Näiden aikakellojen ääni on käynyt tutuksi koko Suomelle yli 70 vuotta. Turun tuomiokirkon aikakellot soivat nimittäin Radio Ylen Ykkösellä joka päivä kello 12. Kello kahdentoista lyönnit omistettiin jatkosodan aikana Kannaksen murtumisen aikaan presidentin puoliso Gerda Rytin kehotuksesta "rukoukselle synnyinmaan edestä".

Kun nykypäivänä muut kirkot yhtyivät vuonna 2016 Aleppon kellojen soittoon, Turun tuomiokirkko jätti Aleppon kellot väliin.

– Aleppon kellot olivat syksyn 2016 rauhantapahtuma, joka lähti liikkeelle Helsingistä Kallion kirkosta Suomen eri kaupunkeihin. Turussakin suurin osa kirkoista soitti Aleppon kelloja. Mutta tuomiokirkossa soitimme vain normaalit kello 12:n lyönnit päivällä.

Ja pätevästä syystä, kertoo Turun tuomiokirkon vahtimestari Juhana Ahlamo.

– Sodan ajoista kesäkuusta vuodesta 1944 kaikuneiden kello 12:n lyöntien alkuperäinen tarkoitus on yhä myös sodan uhrien muistaminen, rukoileminen rauhan puolesta.

Videon ohjaus, kuvaus ja leikkaus: Jani Saikko

Yle julkaisee Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi tämän vuoden aikana 360-tekniikalla kuvattuja videoita ja juttuja Suomessa sijaitsevista erikoisista tai harvinaisista paikoista, joihin ei tavallisesti pääse.

Katso myös nämä 360-videot:

Isosaari on täynnä ainutlaatuisia ja mystisiä paikkoja – tutustu suljetun saaren salaisuuksiin etukäteen Ylen 360-videolla

360-video oopperasoittajan työpaikalta – Saattaa tulla perunasta päähän tai miekasta selloon

Salaperäiset veljeskunnat paljastavat temppelinsä ja rituaalejaan – ainutlaatuinen 360-video