Arkkitehti, joka muutti maalaispitäjän funkkiskaupungiksi – Kajaanista tuli Eino Pitkäsen taidonnäyte

Arkkitehti Eino Pitkäsen vaikutuksesta Kajaanin kaupunkikuva muuttui vanhasta puutalokaupungista nykyaikaiseksi kivitalokaupungiksi.

arkkitehtuuri (erikoisala)
Kajaanin taidemuseo.
Kajaanin vanha poliisitalo eli "Valkoinen kuutio" on Eino Pitkäsen parhaana pidetty funktionalistinen työ.Kimmo Hiltunen / Yle

KajaaniTehdaslaitoksia, kirkkoja, kouluja, kerrostaloja ja pientaloja. Arkkitehti Eino Pitkänen (1904–1955) on suunnitellut rakennuksia Pohjois-Savosta eteläiseen Lappiin. Parhaiten hänen kädenjälkensä näkyy kuitenkin Kajaanissa, jossa Pitkänen suunnitteli parinkymmenen vuoden aikana monia rakennuksia.

– Ne ilmentävät hyvin yhtenäistä, laadukasta arkkitehtuuria. Suurin osa rakennuksista on säilynyt, joten hänen kädenjälkensä näkyy selkeästi vielä tänä päivänä ja luo identiteettiä Kajaanin kaupunkikuvaan, kertoo Kajaanin kaupunginarkkitehti Anne Siltavuori.

Valkoinen kuutio Raatihuoneen vieressä

Pitkäsen suunnittelemista rakennuksista merkittävimmät ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Yksi ensimmäisistä rakennuksista on vuonna 1935 valmistunut Kajaanin vanha poliisitalo (siirryt toiseen palveluun) (nro 1, Kajaanin kaupunki), nykyinen taidemuseo. Funktionalismi eli funkkis on 1930-luvulla Suomeen levinnyt arkkitehtuurin ja muotoilun tyylisuuntaus, joka tunnetaan muun muassa laatikkomaisista ja pelkistetyistä muodoista.

Valkoiseksi kuutioksi kutsuttua entistä poliisitaloa pidetään Pitkäsen parhaana funktionalistisena työnä.

– Rakennuksessa on näkyvissä Pitkäsen porrasteinen rakennustyyli, pieni pyöreä ikkuna, nauhamaiset ikkunarivit, rapattu ulkopinta ja komea sisääntulo. Ulkoisesti rakennus on aika lailla samassa kuosissa, mitä se oli silloin 1930-luvulla. Sisätiloissa on toki tehty paljon muutoksia, ja ainoa jäljelle jäänyt asia lienee vanha selli, kertoo matkailuopas Päivi Heikkinen Kajaanin Matkailuoppaat ry:stä.

Kajaanin taidemuseo ja Raatihuone.
Kajaanin vanha poliisitalo, niin kutsuttu Valkoinen kuutio, on sulassa sovussa vieressä olevan Raatihuoneen kanssa.Kimmo Hiltunen / Yle

Rakennus toimi poliisitalona 1980-luvulle saakka. Vanha poliisitalo on Pohjolankadun ja Linnankadun kulmassa sulassa sovussa Kajaanin vanhimman rakennuksen, empiretyylisen Raatihuoneen kanssa.

– Molemmat ovat oman aikansa ainoita julkisia rakennuksia. Ne sopivat hyvin yhteen, vaikka ovat hyvin erilaisia, Heikkinen kertoo.

Pitkänen käytti paljon maanläheisiä värejä. Vihreää, ruskeaa, okraa ja myös keltaista.

Päivi Heikkinen

Myös Kajaaninjoen rannassa sijaitsevan Koskikaran (siirryt toiseen palveluun) (nro 5, Kajaanin kaupunki) ulkoasussa on useita Pitkäselle tyypillisiä ratkaisuja: vuonna 1941 valmistunut rakennus on kolmessa tasossa, sen ikkunat ovat nauhamaisesti rivissä ja rakennuksen ulkopinta on rapattu.

– Pitkänen oli Kajaanin Puutavara Oy:n kuukausipalkkainen suunnittelija vuosina 1935–1940. Sen vuoksi häntä pyydettiin suunnittelemaan yhtiön toimitusjohtajalle uusi virka-asunto, matkailuopas Päivi Heikkinen kertoo.

Funktionalismia edustava Koskikara -rakennus Kajaanissa.
Kajaaninjoen varressa sijaitseva Koskikara on tyypillinen Eino Pitkäsen suunnittelema rakennus. Kimmo Hiltunen / Yle

Rakennuksessa toimii tällä hetkellä ravintola, joten sen sisäpuolella on tehty muutoksia. Sen sijaan ulkoasu on säilynyt likipitäen ennallaan.

Toisin kuin valkoisen poliisitalon, Koskikaran rappauspinta on vihertävä ja siinä on hieman lasimursketta.

– Kerrotaan, että Pitkänen käytti paljon maanläheisiä värejä: vihreää, ruskeaa, okraa ja keltaista, Heikkinen kuvailee.

Yhtenäinen funkkiskauden keskuskatunäkymä

Kajaanin pääkadun eli Kauppakadun joen puoleisesta rakennusrivistöstä monet liike- ja asuinrakennukset (siirryt toiseen palveluun) (nro 4, 9, 13 ja 14, Kajaanin kaupunki) ovat Pitkäsen arkkitehtitoimiston suunnittelemia.

– Talot rakennettiin 1940–1950 -luvuilla, jolloin seassa oli paljon matalia puutaloja. Vanhoista valokuvista näkee selvästi kaupunkikuvan kehityksen, Päivi Heikkinen kertoo.

Asuin- ja liikerakennus Kajaanin Kauppakadulla.
Eino Pitkänen suosi kuutiomaisuutta, mutta leikitteli myös pyöreillä muodoilla. Kimmo Hiltunen / Yle

Vaaleista rakennuksista muodostuva rivistö on yksi yhtenäisimmistä niin sanotun funkkiskauden keskuskatunäkymistä (siirryt toiseen palveluun) (Museovirasto). Osassa rakennuksista on myös pyöristettyjä kulmia, vaikka kuutiomaisuus oli hallitsevaa Pitkäsen arkkitehtuurille.

– Esimerkiksi Kauppakatu 11:ssä on pyöreitä muotoja sekä ikkunoissa että katoksissa. Pitkänen suunnitteli rakennuksen alun perin Hotelli Seurahuoneelle, Heikkinen kertoo.

Rakennuksessa on näkyvissä Pitkäsen porrasteinen rakennustyyli, pieni pyöreä ikkuna, nauhamaiset ikkunarivit, rapattu ulkopinta ja komea sisääntulo.

Päivi Heikkinen

Pitkänen oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Suunnittelijoiden kesken ei juuri ollut kilpailua, joten Pitkänen sai suunnitella Kajaanissa monia rakennuksia.

– Pitkänen vietti työuransa kannalta kaikki tärkeimmät vuodet Kajaanissa. Voidaan sanoa, että Pitkäsen päätyö on se, että Kajaanin puutalokaupungista tuli nykyaikainen, moderni kivitalokaupunki, Heikkinen toteaa.

Uusi rakennuskanta sovitettava vanhaan

Kauppakadun funkkistalojen kuten myös monien muiden arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemien rakennusten arvo ja merkittävyys on tiedostettu Kajaanissa. Useat rakennukset ovat asemakaavassa suojeltuja.

Tämä heijastuu Kajaanin tämän päivän kaupunkikuvan rakentumiseen, sillä uusi rakennuskanta on sovitettava vanhaan, olemassa olevaan ympäristöön.

– Se voi vaikuttaa uudisrakennusten rakennusmateriaaleihin, pintamateriaaleihin ja korkeuslinjoihin, koska uudisrakennuksen on istuttava mahdollisimman hyvin vanhan rakennuksen viereen. Kaavamääräykset eivät ole kuitenkaan mitenkään hirvittävän tarkkoja, koska rakentamisen pitää henkiä oman aikakautensa arkkitehtuuria, kaupunginarkkitehti Anne Siltavuori sanoo.

Kauppakatu Kajaanissa.
Kauppakadun funkkis-taloissa vaaleat värisävyt vaihtelevat valkoisesta keltaiseen.Laura Tolonen / Yle

Viime vuosina eniten esillä ollut Pitkäsen suunnittelema rakennus kertoo myös toisenlaisesta ajanhengestä. Keskuskentän laidalla olevan katsomorakennuksen purkamista vaadittiin viimeksi viime syksynä valtuustoaloitteessa (siirryt toiseen palveluun) (Kainuun Sanomat). Rakennuksen katsomo on edelleen käytössä, mutta alakerran tilat ovat käyttökiellossa.

– Siitä on linjaus, että jossain vaiheessa teemme vaiheasemakaavan keskustaajaman alueella, missä voidaan tarkastella kaikkia suojelurakennuksia ja katsoa, ovatko kaavamerkinnät ajanmukaisia. Katsomorakennus on suojeltu asemakaavalla eli sen suojelustatus on vahva, Siltavuori kertoo.

Hänen kädenjälkensä näkyy selkeästi vielä tänä päivänä ja luo identiteettiä Kajaanin kaupunkikuvaan.

Anne Siltavuori

Katsomorakennus on maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde. Museovirasto totesi jo aikaisemmin, ettei rakennuksen kunto estä sen säilyttämistä, Siltavuori sanoo.

– Tämän tasoisia urheilurakentamiseen liittyviä rakenteita tai rakennuksia ei ole Kainuussa paljon, joten se toki nostaa sen arvoa.

Lue lisää:

Engel ja Aalto muuttivat kylät kaupungeiksi – muutaman arkkitehdin kädenjälki näkyy koko Suomessa

Millainen on mielestäsi upea ja pysäyttävä rakennus? Lähetä kuva