Holokaustista puhuminen on yhä riski Puolassa – tappouhkauksia, anteeksipyyntöjä, erovaatimuksia

Vaikka sodasta on yli 70 vuotta, väitteet puolalaisten natsien kanssa tekemästä yhteistyöstä ovat arka aihe.

Puola
Näkymä Auschwitzista. Piikkilankaa ja rakennuksia.
Näkymä Auschwitzista.Andrzeh Grygiel / EPA

Puolan johtava ihmisoikeusviranomainen Adam Bodnar on saanut vastaansa moiteryöpyn sanottuaan, että Puolan kansakunta osallistui juutalaisten joukkomurhaan toisen maailmansodan aikana.

– Ei ole epäilystäkään siitä, että saksalaiset olivat vastuussa holokaustista, mutta monet kansakunnat osallistuivat sen toimeenpanoon. Niiden joukossa oli valitettavasti Puolan kansakunta, ihmisoikeuskomissaari Bodnar sanoi viime viikolla valtiollisella TVP-kanavalla.

Lausunto nostatti vastalauseryöpyn muun muassa konservatiivihallituksessa. Apulaisulkoministeri Jan Dziedziczakin mukaan kommenti on skandaalimainen ja epätosi. Se tekee Bodnarista kelpaamattoman julkiseen virkaan, ministeri sanoi uutistoimisto AP:lle.

Bodnar pyysi nopeasti anteeksi ja sanoi halunneensa vain sanoa, että jotkut puolalaiset tekivät juutalaisvastaisia rikoksia.

Tapauksen arvioidaan voivan kuitenkin heikentää Bodnarin asemaa. Hänen virastonsa on arvostellut konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen hallitusta perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymyksistä. Vuonna 2015 valtaan noussut hallitus on tiukentanut otettaan perustuslakituomioistuimesta, valtiollisesta mediasta ja muista valtion instituutioista, mitä myös EU:ssa on arvosteltu.

Vain yksi monista

Puolalaisten suhtautuminen juutalaisiin natsimiehityksen aikana on arka aihe vielä yli 70 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, mutta Laki- ja oikeus -puolueen arvioidaan suhtautuvan historiaan erityisen herkkänahkaisesti.

Bodnarin tapaus on vain yksi monista, joissa julkista keskustelua puolalaisten osallistumisesta juutalaisten vainoamiseen on pyritty vaientamaan.

Holokaustia Puolassa tutkiva kanadalainen historioitsija Jan Grabowski sanoo, että hän on joutunut puolalaisten vihakampanjan kohteeksi kirjoitettuaan puolalaisten yhteistyöstä natsien kanssa, kertoo muun muassa uutiskanava CBC (siirryt toiseen palveluun).

Grabowski suututti puolalaisia sanomalla, että monia yhteistyötä tehneitä puolalaisia ei pakotettu yhteistyöhön.

– He totetuttivat omaa unelmaansa juutalaisvapaasta Puolasta. Samaan aikaan he olivat kiihkeitä Saksan miehityksen vastustajia, hän sanoo.

Haukut ja tappouhkauksia

Ihmisiä muurilla, jonka luona on seppeleitä.
Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin entiset vangit sytyttävät kynttilöitä ja laskevat kukkia uhrien muistoksi 27. tammikuuta, jolloin leirin vapauttamisesta oli kulunut 72 vuotta. Andrzej Grygiel / EPA

Grabowski on saanut kirjoituksistaan haukut muun muassa puolalaiselta RDI-järjestöltä (siirryt toiseen palveluun), joka sanoo puolustavansa Puolaa ja puolalaisia historian väärintulkinnoilta ja kansainvälisen median panettelulta.

Liitto syyttää historioitsijaa Puolan historian vääristelystä sekä uskottavan tutkimuksen perussääntöjen rikkomisesta. Liiton mielestä Grabowski luo ennemminkin propagandistisia rakennelmia kuin rehellisen kuvan.

Grabowski on saanut liitolta kaksi kirjettä, joista toisen on allekirjoittanut 130 puolalaistutkijaa. Tutkijoista kenelläkään ei Grabowskin mukaan ole mitään tekemistä holokaustin tutkimuksen kanssa.

Grabowskin on saanut myös lukuisia tappouhkauksia. Tämä on hyvin brutaali, häijy ja henkilökohtainen hyökkäys, tutkija sanoo israelilaislehti Haaretzin mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Kymmenet Euroopan nykyhistorian tutkijat ovat nousseet puolustamaan Grabowskia yhteisessä lausunnossaan. Heidän mukaansa Grabowskin tutkimustyö täyttää akateemisen tutkimuksen korkeimmat vaatimukset. Puolalaisjärjestö puolestaan haluaa esittää vääristyneen ja kaunistellun version Puolan historiasta holokaustin aikana, tutkijat katsovat.

Grabowskia puolustaa myös seitsemän tutkijaa Puolan holokaustin tutkimuskeskuksesta, yhdysvaltalaisuutistoimisto Jewish Telegraphic Agency kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Väärästä sanavalinnasta vankilaan?

Vastaavia tapauksia on ollut muitakin sen jälkeen, (siirryt toiseen palveluun) kun nykyhallitus nousi valtaan vuonna 2015. Tulilinjalle holokaustitutkimuksestaan on joutunut Puolassa myös muun muassa amerikanpuolalainen tutkija Jan Tomasz Gross. (siirryt toiseen palveluun)

Nettilehti Artnetin (siirryt toiseen palveluun) toimittaja Hili Perlson sanoo Laki ja oikeus -puolueen harjoittaneen kulttuuripolitiikkaa, jonka tavoitteena on säädellä toista maailmansotaa koskevaa keskustelua. The Economist -lehti arvioi, (siirryt toiseen palveluun) että Puolan hallitus haluaa tuoda esiin Puolan historian kunniakkaimpia puolia ja samalla eisttää maan ja sen kansalaiset uhreina.

Puolan hallitus on myös hyväksynyt lakiesityksen, joka kieltäisi vankeuden uhalla käyttämästä termiä "puolalaiset keskitysleirit". Sen sijaan kuuluu puhua "natsi-Saksan keskitysleireistä".

Puolan kulttuuriministeriöön on perustettu osasto huolehtimaan "muistin politiikasta", joka The Guardian -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) käyttää median, internetin ja oikeuslaitoksen kontrolloimiseksi menetelmiä, jotka Yhdysvallat ja eurooppalaiset elimet osittain tuomitsevat.

Termiä puolalaiset keskitysleirit erehtyi käyttämään muun muassa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vuonna 2012, mutta hän pyysi erhettään anteeksi. (siirryt toiseen palveluun)

Miehitys raaka myös muille kuin juutalaisille

Kipapäinen Duda hiljentyy seppeleen vieressä.
Puolan presidentti Andrzej Duda laski seppeleen Holokaustin uhrien muistomuseossa Yad Vashemissa, kun hän vieraili Jerusalemissa tammikuussa.Abir Sultan / EPA

Natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan vuonna 1939 ja seurannut natsimiehitys oli raaka.

Saksalaiset perustivat Puolaan useita keskitysleirejä, muun muassa Auschwitz-Birkenaun.

He tappoivat kolme miljoonaa puolanjuutalaista ja 1,9 miljoonaa muuta puolalaissiviiliä. Satoja tuhansia muita vangittiin tai karkotettiin.