Tuska täyttää 20 vuotta – "Metallipiikistä iskun saaneet ovat lojaalia porukkaa"

Tällä viikolla Helsingissä järjestetään myös kolmipäiväinen metallimusiikin tutkijoiden konferenssi.

heavy rock
Käsi heavytervehdyksessä eli niin sanotussa Pirunsarvi-käsimerkissä, jossa pikkusormi ja etusormi on nostettu ylös.
Peter Klaunzer / EPA

Metallimusiikin ystävien Tuska-festivaali täyttää täydet 20 vuotta, kun sen ensisävelet pamahtavat ilmoille Helsingin Suvilahdessa perjantaina.

Tuskan taival käynnistyi legendaariselta Tavastia-klubilta, levisi sieltä Kaisaniemen puistoon ja nyt sen löytää Suvilahdesta. Metallimusiikin ystäviä riittää, koskapa festivaali on ainakin osittain loppuunmyyty.

– Kulttuuri on hyvin voimissaan, faneja riittää ja uusiakin tulee metallin piiriin. Jopa vanhat fanit ovat pysyneet matkassa. Tämähän on aika kuvaavaa metallille, siellä on lojaalia porukkaa. Että jos kerran on metallipiikki iskenyt, kyllä se pysyy koko iän, kertoo akatemiatohtori Toni-Matti Karjalainen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Suomalainen metallimusiikki oli kymmenisen vuotta sitten kaikkien huulilla Lordin Euroviisuvoiton myötä, uusia faneja syntyi roppakaupalla.

– Niistä hulluista vuosista on tultu ehkä hyvässäkin mielessä terveempään tilanteeseen, Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Karjalainen sanoo.

Hänen tutkimusalansa on nimenomaan metallimusiikki. Karjalaisen mukaan tutkittavaa riittää metallimusiikin lähes 50-vuotiselta taipaleelta.

Helsingissä metallin tutkijatiivistymä

Tällä viikolla Helsingin katukuvassa saattaa näkyä tietynlainen metallin tiivistymä, eikä pelkästään Tuska-festivaalin ansiosta. Kolmipäiväinen metallimusiikin tutkimuskonferenssi on nimittäin alkanut Helsingissä.

– Meidän metallitutkijaporukasta käytännössä kaikki ovat myös kovia metallifaneja. Se tuo tietysti jonkinlaisen subjektiivisen näkökulman tutkimukseen. Se ehkä myös syventää tutkimusta, kun pystyy tarkastelemaan metallikulttuuria kriittisesti ja monisyisesti. Ei ole pelkkää pintasilausta se, arvioi akatemiatohtori Karjalainen.

Toni-Matti Karjalainen
Akatemiatutkija Toni-Matti KarjalainenYle

Tänä vuonna yksi metallimusiikin tutkijoiden konferenssin pääteemoista on musiikki ja kansalliset identiteetit, Suomi 100-juhlavuoden hengessä. Puheenvuoroja on paristakymmenestä eri maasta, joten metallikulttuureita luodataan hyvin monesta näkökulmasta.

Media viljelee stereotypioita suomalaisesta metallista kirjoittaessaan. Kuten että sitä on selvästi kirjoitettu talvella, keskellä lumimyrskyä.

akatemiatohtori Toni-Matti Karjalainen

– Identiteetin ja metallimusiikin välinen yhteys on kaksisuuntainen. Jos katsotaan minkälaista metallimusiikkia eri maista tulee, niin aika usein sieltä löytyy jokin tietynlainen pohjavire. Tausta totta kai vaikuttaa metallimusiikkiin, ei välttämättä siihen miltä musiikki kuulostaa, mutta lyriikkaan ja teemoihin, joita käsitellään. Ja sitten taas toisinpäin: liitämme kaikenlaisia kulttuurisia stereotypioita musiikkiin, joka tulee tietystä maasta.

Karjalaisen mukaan esimerkiksi suomalaiseen metalliin liitetään kansainvälisessä mediassa usein melankoliaa ja tietynlaista luontoyhteyttä.

– Media viljelee paljon stereotypioita suomalaisesta metallista kirjoittaessaan. Kuten että sitä on selvästi kirjoitettu talvella, keskellä lumimyrskyä. Tai että musiikissa kuuluu kuinka mies seisoo yksinäisenä hyvin melankolisessa metsässä. Sääkin on mitä sattuu, vettä viuhtoo ja elämä menee väärille raiteille. Tämähän on aika tyypillinen narratiivi suomalaiselle metallibändille, Karjalainen kertoo.