Tukea tarvitsevat jäävät jalkoihin ja reippaat vievät paikat – ammattikoulutuksen uudistus herättää huolia

Uudistus muuttaa ammattikoulutuksen arvosteluasteikoksi 1–5. Ammattiosaaminen todistetaan yhä enemmän näytöillä.

ammatillinen koulutus
Ammattikoulussa rakennusalaa opiskeleva poika mittaa lautaa.
Ammattikoulutuksen uudistus lisää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Yle

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden unohtuminen ja syrjäytymisen ehkäisyn onnistuminen huolestuttavat tulevassa ammatillisen koulutuksen uudistuksessa. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uudistus lisää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Sillä pyritään vähentämään koulutusten keskeytymistä ja nuorten syrjäytymistä.

Reformista keskustelivat Ylen Ykkösaamussa keskiviikkona eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) ja valiokunnan jäsen, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) sekä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johtaja-rehtori Jarmo Paloniemi.

Puumalan mukaan uudistuksella pyritään vastaamaan työelämän suureen muutokseen kolmella keskeisellä tavalla. Niitä ovat

1. Jokaiselle räätälöity oma opintopolku, jossa tarjotaan enemmän lähiopetusta niille, jotka sitä tarvitsevat. Työelämään kypsät taas ohjataan enemmän sinne oppimaan.

2. Kaikki muuttuu osaamisperusteiseksi. Ammattitaito osoitetaan näyttämällä se työelämässä käytännön työtehtävissä. Tämä vaikuttaa myös oppilaitosten rahoitukseen.

3. Työelämä tuodaan lähemmäs oppilaitoksia muun muassa lisäämällä oppisopimuskoulutusta ja kannustamalla oppilaitoksia sen järjestämiseen.

Opiskelijat ovat kokeneet, ettei asteikko yhdestä kolmeen erottele riittävästi osaamista.

Anu Räisänen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johtaja-rehtori Jarmo Paloniemi piti yksilöllisten koulutuspolkujen ja osaamisperusteisuuden lisäämistä hyvänä asiana.

– Joustavat, yksilölliset koulutuspolut mahdollistavat taitojen riittäessä sen, että opiskelija voi valmistua aikaisemmin. Tämä säästää verovaroja ja yksilön etu toteutuu, kun hän pääsee aiemmin työelämään tai jatko-opintoihin, Paloniemi totesi Ykkösaamussa.

Hän piti myös vaikuttavuuteen siirtymistä hyvänä, sillä se työntää koulutuksen järjestäjiä järjestämään työllistymiseen johtavaa koulutusta.

Kuinka käy erityistukea tarvitseville oppilaille?

Outi Alanko-Kahiluoto nosti esille erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja sen, kuinka uusi rahoitusmalli toimii näiden kanssa.

– Kun siirrytään suoritusperusteiseen rahoitukseen, oppilaitokselle annetaan tavallaan kannuste valita oppilaiksi hyvin pärjääviä nuoria. Ne jotka nimenomaan tarvitsisivat koulutusta ja ohjaamista pärjätäkseen, eivät saa opiskelupaikkoja, Alanko-Kahiluoto pelkäsi.

Myös Paloniemi oli huolissaan syrjäytymisen ehkäisyn toteutumisesta uudistuksessa.

– Negatiiviset erot ammatillisessa koulutuksessa ovat lähteneet nousuun viimeisten parin vuoden aikana. Entistä parempia opiskelijoita löytyy, mutta erityistukea tarvitsevien opettamiseen rahoituspohja on liian tiukka, Paloniemi sanoi.

Hänen mukaansa erityistoimia tarvitsevia nuoria myös tulee peruskoulusta ammatilliseen opetukseen entistä enemmän. Paloniemen mielestä erityisammattiopistoilta ei saisi leikata, vaan niihin pitäisi lisätä opiskelupaikkoja.

Kilpailu hyvistä opiskelijoista huolettanut

Myös Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei uudistus saa johtaa oppilaitoksia valikoimaan nopeasti opintonsa suorittavia opiskelijoita.

– Koulutuksen järjestäjät ovat itse pelänneet, että rahoitusjärjestelmän muutos voi pahimmillaan johtaa epäterveeseen kilpailuun ja tutkintojen tehtailuun, jos tutkinto on vahva rahoituksen peruste, sanoo yksikön päällikkö Anu Räisänen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta.

Räisänen uskoo, että erityisopiskelijoiden tarvitseman opetuksen rahoitus on turvattu uudistuksessa. Hän muistuttaa, että erityisopiskelijoille tarvittava rahoitus pitää olla jo perusrahoituksessa, eikä kannustimien muodossa.

Negatiiviset erot ammatillisessa koulutuksessa ovat lähteneet nousuun viimeisten parin vuoden aikana.

Jarmo Paloniemi, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

– Tähän mennessä perusrahoitus erityisoppilaille on ollut pääasiassa riittävää, mutta on varmistettava että se on myös jatkossa, Räisänen sanoi.

Arvosteluasteikko laajenee

Yksi uudistuksen muutoksia on arvioinnin muuttuminen osaamisperusteiseksi. Räisänen kertoo, että arviointien menetelmiä uudistetaan, ja esimerkiksi arvosteluasteikko muuttuu aiemmasta asteikosta 1–3 asteikkoon 1–5.

– Opiskelijoilta on tullut vahvana toive arviointiasteikon laajentamiseen. He ovat kokeneet, ettei asteikko yhdestä kolmeen erottele riittävästi osaamista tai kannusta. Opiskelijat ovat halunneet tietää enemmän osaamisestaan, Räisänen kertoo.

Ehdotuksen mukaan ammattitaito osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se yleensä työelämässä käytännön työtehtävissä. Arvioinnin tekisivät ja siitä päättäisivät opettaja ja työpaikan edustaja yhdessä.

Arvioinnissa ollut ongelmiakin

Räisänen kertoo arviointikeskuksen tehneen toistakymmentä vuotta ammattiosaamisen näyttöjen arviointia.

– Olemme tuoneet uudistuksen yhteydessä esille, että opiskelijan arvioinnissa on ollut suuria ongelmiakin. Arvosana on esimerkiksi voinut olla riippuvainen siitä, kuka arvioi. Ongelmia ei pystytä kokonaan poistamaan, kun on niin erilaisia työpaikkoja, vaatimuksia ja ohjaajia, mutta toivotaan että parannusta tulee, Räisänen sanoo.

Osaamisperusteisuuden lisäämisen myötä säädellään entistä vähemmän sitä, kuinka paljon oppilaitoksessa tapahtuvaa opetusta tarvitsee olla verrattuna työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen, vaan lähtökohtana on osaaminen.

Lue myös

OAJ: Ammattikoulutuksen lähiopetuksen väheneminen huolestuttaa (25.4.2017)

"Nakkikioskilla ei voi oppia gourmet-kokiksi" – ammattikoulutuksen siirtämisessä työpaikoille piilee useita sudenkuoppia (2.2.2017)

Ammatillinen koulutus täysremonttiin – tutkinnon saa jatkossa osaamisella eikä tuntisuorituksilla (1.11.2016)

Ammatillisen koulutuksen reformi opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla. (siirryt toiseen palveluun)