Runoilija testasi paukkuuko köyhyysraja: Julkaisi teoksen kuukaudessa vuoden ajan

Kajaanin Runoviikon Suven runoilija Henriikka Tavi kokee, että olisi hedelmällisempää keskustella runoista kuin rahoista.

runoilijat
Runoilija Henriikka Tavi seisoo oksien keskellä ja katsoo kameraan.
Suven runoilija Henriikka Tavi aikoo työskennellä seuraavaksi Vienan runoreitin parissa.Niko Mannonen / Yle

KajaaniVuonna 2012 runoilija Henriikka Tavi teki jotain, mitä hän jälkikäteen kutsuu rikkauskokeiluksi.

Hän päätti julkaista vuodessa 12 runokirjaa, yhden kuukaudessa, ja kokeilla, josko se riittäisi runoilijan elättämiseen. Tilanne kuulostaa tosin enemmän köyhyyskokeilulta, jos sattuu mittaamaan kaiken rahassa. Runoilija ammattina ei yleensä herätä ajatuksia rahassa piehtaroivasta kroisoksesta. Päinvastoin: jo termi "nälkätaiteilija" viittaa siihen, että oletukset luovan alan työntekijöiden rahatilanteesta eivät ole mairittelevia.

Tosin Tavi sai vuoden aikana myös apurahaa, joten hän ei pidä kokeiluaan erityisen äärimmäisenä. Hän arvioi, että koko sarja myi lopulta 1000–2000 kappaletta, joten apuraha tuli tarpeeseen.

– En olisi elänyt myynnillä, runoilija toteaa.

Tavi tienasi apurahan mukaan lukien tuona vuonna keskimäärin 1800 euroa kuussa. Jos taiteilija yleensäkään onnistuu saamaan apurahaa – ja vain joka kymmenes hakija (siirryt toiseen palveluun) (Taiteen edistämiskeskus) on niin onnekas – on apurahan suuruus runsaat 1 692 euroa kuukaudessa. Se on verotonta, joskin apurahan saajan on itse otettava itselleen eläke- ja tapaturmavakuutus.

Viime vuonna Euroopan unionin määrittämä köyhyysraja oli yksineläjillä 1 190 euroa kuukaudessa. Kahden hengen talouksissa raja meni 1 785 eurossa kuukaudessa.

Yhdestäkään runosta ei puhuttu sen pidempään, vaikka luulen, että niistä puhuminen olisi meille kaikille aika paljon ruokkivampaa.

Henriikka Tavi

Kajaanin Runoviikon tämän vuoden Suven runoilija (siirryt toiseen palveluun) (Kajaanin Runoviikko) Tavi halusi osoittaa kokeilullaan, millaiseksi taiteilijan nykyinen toimenkuva on muuttunut ja minkälaista työ ylipäätään nykyään on. Tavi kuvailee, että ammatit ovat pirstaloituneita, ja ainakin kulttuurialalla yksi ihminen tekee useita erilaisia töitä.

Tavin kokeilu kertoo myös taiteen kaupallistamisvaatimuksista. Runous ja kirjallisuus vaativat hitautta muodostaakseen merkityksen.

– Minulla on miltei taikausko siihen, että kun tekstin kanssa työskennellään kauan, sen arvo tai sen merkityksellisyys lisääntyy pikkuhiljaa. Vähän samoin, kuin puukappaletta vuoltaisiin kauan. Kypsyttely on jostain syystä olennainen osa taiteen tekemistä, hän toteaa.

Siksi Tavilla kestikin toipua kahdentoista teoksen vuositahdin julkaisusta. Hän koki viime kädessä, että kovassa tahdissa taide muuttuu jollain lailla merkityksettömäksi, suoranaiseksi teeskentelyksi.

– Kuukaudesta meni viikko tai kaksi prosessin käynnistymiseen. Ihannetapauksessa oli viikko kirjoitusaikaa, ja sitten teos pitikin jo laittaa kasaan. Mieli ei ehdi päästä mihinkään moodiin.

Runous – vähälevikkistä ja vähäisesti esillä

Runoja sanotaan vähälevikkiseksi kirjallisuudeksi, joskin jotkin runoteokset pääsevät yllättämään: näyttelijä Antti Holman Kauheimmat runot pääsi ilmestyttyään kotimaisen kaunokirjallisuuden best seller -listalle (siirryt toiseen palveluun) (Marmai), ja samana vuonna Heli Laaksosen runokirja oli myydyimpien listalla.

Mutta miksi runoja luetaan keskimäärin niin vähän?

Tavin mukaan kyseessä on kansainvälinen ilmiö, ei vain Suomen runoilijoita koetteleva ongelma. Hän arvelee, että on paljonkin ihmisryhmiä, jotka seuraavat runoutta, kuten esimerkiksi äidinkielenopettajat. Runoutta löytyy koulukirjoistakin. Lisäksi hän uskoo, että runoja luetaan kirjastoista tai antologioista, ja runouden laajempi lukeminen ei täten näy myyntiluvuissa.

– Aivan varmasti lukijakunta on isompi kuin myyntimäärät.

Runoilija Henriikka Tavi istuu puisilla portailla.
Runoilija Henriikka Tavi.Niko Mannonen / Yle

Tavi moittii kirjakauppoja siitä, että runoutta ei erityisemmin ole tarjolla – tai jos on, se on surkeasti esillä.

– Kun vain pienet kirjakaupat myyvät runoja tai niitä saa tilata netistä, vaatii jo erikoisosaamista päästä runouden luokse. Onhan se vähän vaikeaa ostaa niitä.

Todellinen köyhyys kuuluu runoilijan suusta

Vaikka Tavi on runoilija, on iso osahaastattelustamme koskenut rahaa: apurahaa, runoilla tienaamista ja pärjäämistä. Millaisia tunteita herättää se, että oma työ sidotaan aina rahalliseen arvoon?

Tavin mukaan iso osa kulttuurikeskustelusta on siirtynyt viime vuosien aikana materiaalisista asioista puhumiseen. Hän kutsuu sitä kulttuuriseksi köyhyydeksi.

– Minusta tuntui jossain vaiheessa, että vaikka olin kuinka usein keskustelemassa kirjallisuudesta, keskustelimme lopulta erilaisista kirjallisista instituutioista tai siitä, miten apurahasysteemi toimii ja minkälaisia järjestöjä ja toimijoita on. Yhdestäkään runosta ei puhuttu sen pidempään, vaikka luulen, että niistä puhuminen olisi meille kaikille aika paljon ruokkivampaa, Tavi toteaa.

Minulla on miltei taikausko siihen, että kun tekstin kanssa työskennellään kauan, sen arvo tai sen merkityksellisyys lisääntyy pikkuhiljaa.

Henriikka Tavi

Ajatus riutuvasta taiteilijasta herää väkisinkin, kun Tavi kuvailee joidenkin luovan alan työntekijöiden rutiineja.

– Minulla on ystäviä, jotka joutuvat esimerkiksi kirjoittamaan öisin ihan jatkuvasti. Heidän pitää pärjätä neljän tunnin yöunilla, jotta he saisivat edes jonkin verran kirjoitettua päivässä. Se vaatii yli-ihmisyyttä, Tavi sanoo.

Tavilla ei ole toistaiseksi tietoa siitä, millä hän elää ensi vuoden. Hänen mukaansa iso osa taidealan tunnustetuistakin tekijöistä elää tiukilla. Tosin Tavi katsoo itse olevansa onnekas, sillä hän on saanut toistaiseksi apurahoja melko hyvin. Nyt hän on mukana tekemässä Vienan runoreitille monitaiteista teosta.

– Olen miettinyt paljon kulttuurihistoriallista, monikerroksista maisemaa ja sen suhdetta luontoon ja myös kyseisen luonnon uhanalaisuuteen. Työskentely, jossa on poliittinenkin kärki, aktivistinen yritys lisätä kerroksia historialliseen ympäristöön, on minulle kauhean inspiroivaa.

Lue lisää:

Runoilija Henriikka Tavi on kirjallinen perhostenkeräilijä (Areena)

Myytti nälkätaiteilijasta totta – kaupan päälle loppuunpalaminen

Henriikka Tavi: Toivo