Hallituksen U-käännös – Vuosi sitten soten yhtiömalli oli ainoa vaihtoehto, nyt ministerit irtisanoutuvat siitä

Kokoomuksesta kehuttiin soten yhtiöittämisvelvoitetta. Pääministeri Juha Sipilä ihmetteli, miksi yhtiöittämistä pidetään mörkönä. Nyt yhtiömallin mukaantulosta syytetään virkamiehiä.

sote-uudistus
Sote.
Yle Uutisgrafiikka

Soten valinnanvapauden kiistelty elementti, julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoite, pulpahti yhtäkkiä hallituksen pöydälle kevään 2016 kehysriihen jälkeen. Virkamiehet ja poliitikot toistivat, että yhtiömalli on välttämätön pakko, jotta valinnanvapaus menisi läpi EU:n tiukoista kilpailusäädöksistä.

Muun muassa sote-ministeri Juha Rehula (kesk.) ja sote-projektin johtaja, STM:n alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti (siirryt toiseen palveluun) perustelivat yhtiömallin välttämättömyyttä kilpailusäädännöllä ja ex-liikelaitos Destiaa koskevalla EU-komission ennakkopäätöksellä.

Nyt yhtiöittämispakko on kariutumassa perustuslakivaliokunnassa. Tänään pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja eilen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) irtisanoutuivat yhtiömallista.

Kumpikin on sanonut, että malli tuli kilpailuviranomaisten esityksestä, eikä ollut puolueiden poliittinen tavoite.

Tämä ei pidä paikkaansa. Jo valinnanvapauden lakiesityksessä (siirryt toiseen palveluun) sanotaan, että ratkaisu yhtiömallin valinnasta oli poliittinen.

Lakiesityksessä muotoillaan, että velvoite yhtiöittää osa maakunnan palvelutuotannosta "ei johdu perustuslaista tai EU-oikeuden velvoitteista, vaan perustuu kansalliseen poliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan Suomessa käyttöön otettavasta järjestelmästä".

Laissa lisätään myös, että kun sote-palvelut on esityksessä määritetty taloudelliseksi toiminnaksi, jota kilpailusäädökset voivat rajoittaa, kyse on hallituksen tulkinnasta.

Jaskari hehkutti, Sipilä puolusti

Reilu vuosi sitten hallituspuolueiden kommentit olivat täysin päinvastaisia kuin nyt.

Kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) kehui yhtiöittämisvelvoitetta kokoomuksen Verkkouutisissa (siirryt toiseen palveluun) muun muassa reilun kilpailun ja yhteiskunnan uudistamisen mahdollistavana keinona.

Pääministeri perusteli yhtiöittämisen etuja Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun) pari viikkoa hallituksen sote-linjauksen jälkeen. Soten yhtiöittämismalli ja liikennekaarihankkeen yhtiöittämispuheet olivat herättäneet oppositiossa kiivasta arvostelua.

"En ymmärrä, mikä mörkö on yhtiöittäminen, esimerkiksi Helsingin kaupungilla on lukuisia yhtiöitä", Juha Sipilä rauhoitteli myös Ylellä.

Myös kokoomusta lähellä olevat taustatahot ja yritykset olivat äänessä.

Terveysjätti Pihlajalinnan (siirryt toiseen palveluun) toimitusjohtaja kiitteli hallituksen yhtiöittämisvelvoitetta kehysriihen jälkeen Taloussanomissa. Elinkeinoelämän EK:n (siirryt toiseen palveluun)johtajan Ilkka Oksalan mukaan sote-lakiluonnos oli hyvä, mutta yhtiöittämisvelvoite oli hänen mukaansa liian suppea.

Yhtiöittämisvelvoitteen epäonnistuminen onkin menetys terveysalan yrityksille, sillä ne eivät pääse kilpailemaan terveysmarkkinoista samalle viivalle maakuntien sote-keskusten kanssa, kun vastassa on konkurssisuojaa nauttiva liikelaitos.

Potilaan valinnanvapautta yhtiömallista luopuminen ei välttämättä vähennä, sillä valinnanvapautta voidaan lisätä muillakin tavoin, kuten palvelusetelillä ja henkilokohtaisella budjetilla.

Yhtiömalliin ihastuttiin

Hallituslähteiden mukaan kokoomus ja keskusta vaikuttivat siihen, että valinnanvapauden toteuttamismalliksi valittiin juuri pakkoyhtiöittäminen.

Kun asiaan saatiin vielä virkamiehiltä vihreää valoa, yhtiöpakosta ei maltettu luopua, vaikka merkkejä perustuslakiin törmäämisestä oli ilmassa jo keväällä 2017.

Suomalaiset virkamiehet tulkitsivatkin valinnanvapausmallin yhteydessä EU:n ennakkopäätösten velvoittavuutta tiukemmin kuin Ruotsissa. Ruotsissa pakkoyhtiöittämistä ei pidetä EU:n kilpailuneutraliteettivaatimusten edellytyksenä, eikä siellä ole yhtiömallia.

Keväällä 2016 valtiosääntöoppineet tyrmäsivät väitteet, että EU voisi määrätä Suomen yhtiöittämään maakuntien sote-palveluntuottajia.

LUE MYÖS: Analyysi: Mitä jää jäljelle kokoomuksen valinnanvapaudesta, jos soten "yhtiöittämispakko" poistuu – terveysyrityksiä käänne tuskin miellyttää