Yrittäjä pelastaa maailmaa komposti kerrallaan – valjasti madot hommiin

Tunkioliero on kierrätyksen ammattilainen ja siksi sitä on ryhdytty kasvattamaan kompostointitöihin.

kierrätys
Olivier Fontana
Orimattilalainen Olivier Fontana ryhtyi kasvattamaan matoja helmikuussa. Orna Ben Lulu / Yle Lahti

Pieni matokompostori keittiön nurkassa on jo monelle suomalaiselle tuttu. Tunkiolierojen hyödyntäminen biojätteen kierrätyksessä on siirtymässä suurempaan mittaluokkaan ja muuttumassa bisnekseksi.

Orimattilalaisen Olivier Fontanan vanhassa navettarakennuksessa mönkii kuudessa laatikossa noin 5 000 matoa. Ei aivan tavallisia kastematoja, vaan sosiaalisia tunkiolieroja, jotka pärjäävät isossa laatikossa tiiviisti keskenään.

– Tutkin asiaa, ja selvisi, että madot ovat aikaansaavia.

Suomessa vain muutama yritys käyttää matoja kompostoimiseen. Euroopassa lieroja käytetään jo enemmän hyödyksi, ja nyt trendi kasvaa myös Suomessa.

– Voi sanoa, että madot ovat kierrätyksen ammattilaisia. Heidän tehtävänä on syödä biomassaa oman painonsa verran päivässä ja muuttaa sitä kasvualustaksi. Sitä soisi Suomessa tulevan lisääkin, sanoo Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Mikko Rahtola.

Fontanan matoja on käyty hakemassa myös kalastukseen. Mahdollisuuksia olisi rajattomasti: esimerkiksi hevosenlanta, ravintolajäte, keittiöjäte tai nurmisilppu voitaisiin uusiokäyttöön matojen avulla.

– Myös kuluttajapuolta pitää valistaa, ja pitää miettiä loppukäyttäjän toiveita, missä sitä halutaan käyttää, Rahtola jatkaa.

Madon kierrättämä multa on kuin lannoite

Matojen tuottama multa on tasalaatuista, kuohkeaa ja ravinteikasta. Se onkin suosittua esimerkiksi taimikasvatuksessa ja lisälannoitteena.

Kotipuutarhurinkin kannattaisi kenties sujauttaa muutama liero parvekeruukkuun. Fontanan madot ovat kastemadon sukulaisia: tunkiolieroja. Ne on siis tilattu tätä nimenomaista työtä varten.

– Suomalaiset rakastavat puutarhojaan. Matojen avulla ei tarvitse ostaa enää erikseen lannoitteita. Matokompostilla kierrätetään vihreä jäte ja tuotetaan samalla lannoitteet, sanoo Nordic Wormingin yrittäjä Fontana.

Fontana on keskustellut matokomposteista alustavasti myös esimerkiksi vihannesviljelijöiden kanssa. Hänen mukaansa kemialliset lannoitteet tulevat usein muualta maailmalta.

– Olen kuullut viljelijöiltä, että lannoitevarat käyvät pikku hiljaa vähiin. Fosfaatteja ei riitä ikuisesti, sillä käytämme niitä jo valtavasti.

Olivier Fontana
Orna Ben Lulu / Yle Lahti

Yrittäjän vihreä taka-ajatus

Fontana on muuttanut Orimattilaan Sveitsistä muutama vuosi sitten suomalaisen vaimonsa kanssa. Hartaana luontoihmisenä hän on huolissaan siitä, että vihreän ja vehreän luonnon ympäröimänä suomalaiset kenties unohtavat, että luonnonvarat saattavat loppua myös lintukodosta.

Heidän tehtävänä on syödä biomassaa oman painonsa verran päivässä ja muuttaa sitä kasvualustaksi. Sitä soisi Suomessa tulevan lisääkin.

Mikko Rahtola

– Suomessa on niin paljon luontoa, ettemme ymmärrä, että ongelmia tulee olemaan. Kemikaaleja käytetään yhä enemmän, mutta me emme näe sitä, kun kaikki on vihreää ja upeaa. En halua pelotella ihmisiä, vaan nostaa keskustelua voimavaroista ja niiden käytöstä sen sijaan, että tuomme niitä toiselta puolelta maailmaa.

Biomassojen hyötykäyttö on nostettu puheenaiheeksi myös hallitusohjelman myötä. Luonnonvarakeskus on julkaissut Biomassa-atlaksen (siirryt toiseen palveluun), josta voi käydä tarkastamassa oman alueensa biomassat. Luken erityisasiantuntija sanoo, että matojen hyödyntämisessä on vain taivas rajana.

– Niille kelpaa monenlainen biomassa, ja matojen avulla saadaan jatkokäyttöön soveltuva kasvualusta. Matoja voi käyttää myös kalan kasvatuksessa tai siipikarjan rehuna.

Tällä hetkellä Fontana odottaa matojen lisääntyvän räjähdysmäisesti. Muutamassa yksityisessä kompostissa Orimattilassa ne jo mönkivät.

Yrittäjä aikoo kasvattaa bisnestään pariin miljoonaan matoon, myydä sitten matoja yksityisille käyttäjille ja kompostoida myös naapurien hevosen- ja lehmänlannat uusiokäyttöön.