yle.fi-etusivu

Valtiovarainministeri Orpo Ylen haastattelussa: Euromaille lisää valtaa puuttua jäsenmaiden ongelmiin

Valtiovarainministeri Orpo tyrmää komission ehdotukset euroalueen yhteisistä velkakirjoista ja yhteisestä valtiovarainministeristä.

politiikka
Valtiovarainministeri Petteri Orpo Ylen haastattelussa 27.06.2017.
Derrick Frilund / Yle

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on joutunut viime kuukaudet miettimään Euroopan unionin tulevaisuutta. EU-keskustelu on ollut täynnä ehdotuksia siitä, miten unionia pitäisi kehittää.

Taustalla ovat useat asiakirjat, joita komissio on julkaissut sekä unionin että euroalueen tulevaisuudesta. Ensimmäisen asiakirjan komissio julkaisi maaliskuussa Roomassa, jossa EU-johtajat juhlivat Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 60-vuotispäivää.

Pohdintoja tulevaisuudesta ovat kiihdyttäneet entisestään Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi ja Emmanuel Macronin nousu Ranskan johtoon. Trump on saanut Saksan liittokanslerin Angela Merkelin pohtimaan sitä, että EU:n pitäisi ottaa kohtalo omiin käsiinsä.

Macron on puolestaan tehnyt ehdotuksia yhteistyön syventämiseksi Euroopassa ja näihin puolestaan Merkel on alustavien tietojen mukaan suhtautunut myötämielisesti. Mutta millaisen unionin Suomi haluaa, kun kaikki ovat sitä nyt muuttamassa?

Orpo löytää muutamia asioita, joissa hän olisi valmis syventämään yhteistyötä jäsenmaiden kanssa. Yksi niistä on puolustus.

– Jos osallistumme yhteiseurooppalaiseen puolustukseen kehittämiseen eurolla, niin saamme kymmenellä eurolla turvallisuutta takaisin, näin yksinkertaistetusti ajatellen. Suomen etu on olla siinä joukossa, joka menisi nopeammin EU:n puolustuksen kehittämisessä, Orpo sanoo Ylen haastattelussa.

Ongelma yhteistyön syventämisessä on se, ettei osa jäsenmaista pidä EU:n yhteistä puolustusta tarpeellisena, sillä ne ovat Nato-maita. Asiassa voitaisiin Orpon mukaan edetä eritahtisesti.

– Euroopan unionin mailla on erilaisia tarpeita. Suurin osa on Naton jäseniä, ja me emme ole. Siksi Suomen kannalta se, mitä voisimme tehdä yhdessä puolustuskyvyn parantamiseksi, on kotiinpäin.

Puolustusyhteistyön lisäämisestä tuskin saadaan hallituksessa parranpärinää. Kaksi vuotta sitten hallitushallitusohjelmaan kirjattiin, että Suomi kannattaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista.

Toinen ehdotus sen sijaan voi aiheuttaa keskustelua, sillä se liittyy vallanjakoon talousasioissa.

Euromaille valtaa puuttua jäsenmaiden ongelmiin

Eurokriisi on paljastanut jäsenmaissa useita rakenteellisia vikoja. Osalla maista on liikaa velkaa, osan taloudenpidossa kuten veronkannossa on ollut ongelmia, eikä maiden pankkien tase ole ollut kunnossa.

Valtiovarainministeri Orpo olisi valmis antamaan lisää valtaa euromaille puuttua toisten rakenteellisiin ongelmiin.

– Kyse on kuitenkin euroalueesta, jossa riskit pitäisi olla mahdollisimman alhaiset ja tasaiset. Euroalueella pitäisi olla nykyistä vahvempi mandaatti puuttua rakenteellisiin ongelmiin.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo Ylen haastattelussa 27.06.2017.
Derrick Frilund / Yle

Orpo alleviivaa, että Suomi hoitaa velvoitteensa itse. Kyse on hänen mukaansa jäsenmaista, joissa esimerkiksi julkinen velkaantuminen uhkaa rahoituksen saamista markkinoilta.

Orpo ei kannata uutta viranomaista tai instituutiota hoitamaan tehtävää. Esimerkiksi vallan asiassa voisi ottaa euromaiden valtiovarainministereistä koostuvalle euroryhmälle.

– Se voisi ottaa vallan, jos jäsenmailla on ilmeisiä rakenteellisia ongelmia, jotka uhkaavat euroalueen vakautta. Meillä on kuitenkin yhteinen valuutta.

Velkakirjoille ja valtiovarainministerille ei

Saksassa järjestetään syyskuussa liittopäivävaalit, jossa ennakkosuosikki on istuva liittokansleri Angela Merkel ja hänen puolueensa kristillisdemokraatit.

Brysselissä on povattu, että vaalien jälkeen unionin ja euroalueen kehittämisideoihin päästään todella kiinni. Orpon mukaan Suomen pitää olla keskustelulle avoin ja pyrkiä saamaan omia tavoitteitaan läpi.

Samaan aikaan Suomen pitäisi tietää, mitä se ei halua. Orpo ei innostu komission talous- ja rahaliiton pohdinta-asiakirjassa esitetyistä ideoista euromaiden yhteisestä ”valtiovarainministeristä” ja yhteisistä joukkovelkakirjoista.

Käytännössä valtiovarainministerin toimi muodostettaisiin siten, että talouskomissaarin ja euroryhmän puheenjohtajan salkut yhdistettäisiin.

– Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että asioita hoidetaan hyvin. Otetaan oikeita askeleita euroalueella, sisämarkkinoilla, pankkiunionissa, pääomaunionissa. En usko, että yksi nainen tai mies tätä ihan kauheasti ratkoo.

Komissio on perustellut salkkujen yhdistämistä sillä, että uusi valtiovarainministeri ottaisi euroryhmän kokouksissa nykyistä enemmän huomioon koko rahaliiton edun. Komission päätehtävänä on ollut perinteisesti katsoa unionin etujen perään, kun jäsenmaat taas ovat ajaneet omia asioitaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo Ylen haastattelussa 27. kesäkuuta 2017.
Valtiovarainministeri Petteri OrpoDerrick Frilund / Yle

Toisekseen komission paperissa on esitetty, että euromaiden pitäisi pohtia yhteisvastuun lisäämistä ja yhteisten velkakirjojen käyttöönottoa. Tämä lisäisi komission mukaan alueen yhdentymistä ja rahoitusvakautta.

Orpo tyrmää sekä yhteisvastuun kasvattamisen että yhteiset velkakirjat.

– Vastustamme eurobondeja, enkä usko ne tulevat agendalle. Ranska ei aio esittää velkakirjoja, Saksa vastustaa niitä ja vain Espanja haluaa eurobondit. En usko, että ne nousevat edes agendalle.

Varsinkin vähiten velkaantuneet euromaat ovat pelänneet, että yhteiset velkakirjat toisivat mukanaan moraalikadon ongelman. Velkaantuneet maat jatkaisivat velkaantumistaan, koska ne saisivat lainarahaa markkinoilta edelleen edullisesti. Lopulta vähiten velkaantuneet maat joutuisivat maksumiehiksi ja -naisiksi.

Sama ongelma koskee eurooppalaista talletussuojajärjestelmää. Yhteinen järjestelmä suojaisi kaikkien eurokansalaisten talletukset eri jäsenmaiden pankeissa.

Useat jäsenmaat ovat pelänneet, että ne joutuvat maksamaan monien kriisipankkien laskun. Niiden mukaan pankkien taseet pitäisi laittaa ensin kuntoon, ja vasta sitten talletussuojajärjestelmää voitaisiin harkita.

Talletussuoja ei Orpon mukaan kuulu oikeisiin askeleisiin pankkiunionin kehittämisessä tällä hetkellä.

– Tämä toteutuu varmasti joskus, mutta ennen kuin riskitasot on saatu selkeästi nykyistä alemmalle tasolle, yhteisestä talletussuojasta ei voida alkaa keskustella tosissaan.

Nykyhallituksen on vaikeaa hyväksyä talletussuojaa ja euromaiden yhteisiä velkakirjoja. Hallitusohjelmaan kirjattiin kaksi vuotta sitten lause, jonka mukaan yhteisvastuu EMU:ssa ei saisi laajentua.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hiihto

Jauhojärveltä löytyy ymmärrystä venäläishiihtäjiä koskeneeseen päätökseen

"Ilman muuta näyttöä on vaikea sulkea kilpailuista"

Roy Moore

Alabamalaiset eivät poliitikon ahdisteluepäilyistä hätkähdä: "Meitä eivät muut käske!"

Eini

Vanhat discohitit pelastivat Einin: "Minusta meinasi tulla pelkkä jukeboksi"

Puoli seitsemän

Mikä on hauskin Suomi 100 -tuote? Lähetä meille siitä kuva!