Kehitysyhteistyön kannatus lisääntyy Suomessa: yhä useampi nostaisi tuen tasoa

Tutkimuksen mukaan suomalaiset tahtovat suunnata tukea erityisesti koulutukseen ja naisten ja tyttöjen auttamiseen. Korkeasti koulutetut pitävät kehitysyhteistyötä muita tehottomampana tapana auttaa.

kehitysyhteistyö
Somali-tyttö osallistui opetukseen Dagahaleyn pakolaisleirillä Keniassa vuonna 2011.
Suomalaiset suuntaisivat kehitysyhteistyövaroja erityisesti koulutukseen. Kuvassa oppitunti pakolaisleirillä Keniassa.Dai Kurokawa / EPA

Suomalaisten tuki kehitysyhteistyölle on vankkaa, ilmenee ulkoministeriön tilaamasta tutkimuksesta. Vuosittain tehtävässä mielipidetutkimuksessa selvisi, että suomalaiset tahtovat aiempaa selvemmin numeroin, että valtio tekee kehitysyhteistyötä.

– Kansan tuki on kyllä kehitysyhteistyön puolella. Aiemmin tuesta on oltu jopa valmiita leikkaamaan, mutta ei enää, toteaa kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkija Petra Kantola.

Tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä. Kokonaisuudessaan kehitysyhteistyötä tärkeänä pitävien määrä on pysynyt melko samana, mutta varsinkin sitä erittäin tärkeänä pitävien joukko on kasvanut.

– Aaltoilua tuessa kehitysyhteistyölle on kyllä ollut, mutta voi sanoa, että tässä näkyy selvä positiivinen trendi.

Tänä vuonna kehitysyhteistyötä piti erittäin tärkeänä 42 prosenttia vastaajista, kun luku viime vuonna oli 36 prosenttia.

Koulutus ja naisten aseman parantaminen mieluisimpia tukikohteita

Kannatus kehitysyhteistyön määrärahojen lisäämiselle on nousussa. Nyt 23 prosenttia vastaajista haluaisi lisätä määrärahoja ja 15 prosenttia laskea niitä. Vuonna 2016 määrärahojen nostoa tuki 15 ja toissa vuonna 11 prosenttia vastaajista.

Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ovat 881 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tutkimuksen vastaajat arvioivat kehitysyhteistyöhön käytettävän rahamäärän alakanttiin. Toisaalta joka viides ei osannut arvioida rahan suuruutta laisinkaan. Tulos on Kantolan mukaan linjassa aiempien vuosien kanssa. Kehitysyhteistyömäärärahojen suuruus arvioitiin siis väärin myös silloin, kun tuki määrärahojen nostolle oli pienempää.

Mikäli tuessa pitäisi valita yksi kohde ylitse muiden, tukisivat suomalaiset koulutusta. Lähes saman verran kannatusta sai naisten ja tyttöjen auttaminen, ja hiukan näitä vähemmän tuen suuntaaminen Afrikkaan tai lapsille. Koulutuksen valitsivat ensisijaiseksi kohteeksi erityisesti korkeakoulutetut vastaajat.

Yliopistokoulutetut kannattavat tukea, mutta epäilevät sen tehoa

Yleisenä linjana tutkimuksessa näkyi, että mitä korkeammin koulutettu vastaaja oli, sitä positiivisemmin hän yleensä suhtautui kehitysyhteistyöhön. Toisaalta kun kysyttiin, uskotaanko tuella olevan vaikutusta, pitivät korkeasti koulutetut kehitysyhteistyön tuloksia keskimäärin hieman muita vähäisempinä. Taloustutkimuksen Petra Kantolan mielestä tämä ei välttämättä ole ristiriitaista.

– Ehkä tieto lisää tuskaa. Eli uskotaan, että Suomella vauraana maana on globaalia vastuuta auttaa muita, mutta toisaalta ollaan kriittisiiä. Tiedostetaan esimerkiksi se, kuinka monimutkainen tilanne voi olla maissa, joihin tuki kohdistuu.

Kehitysyhteistyötä tuloksellisena pitävien osuus on vähitellen laskenut vuodesta 2002 alkaen, jolloin asiaa kysyttiin ensimmäistä kertaa. Suurin osa uskoo kuitenkin yhä sen toimivuuteen. Tuki on vankka erityisesti kun kysytään kehitysyhteistyön vaikutusta esimerkiksi pakolaistilanteen helpottamisessa.

Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi 1007 suomalaista, jotka olivat iältään 15–74-vuotiaita. Otos rakennettiin suomalaisia valtakunnallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali oli kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.