Tenojoelle nousi protestileiri – "Emme noudata sopimusta, joka rikkoo saamelaisten oikeuksia"

Uuden kalastuslain lisäksi Suomen ja Norjan neuvottelema Tenojoen kalastussopimus koettelee ylälappilaisten oikeustajua.

Tenojoki
Moratorio
Ellos Deatnu -joavku

Tenojoella kalastuskausi on alkanut sapekkaissa tunnelmissa. Utsjoen Tiirasaareen nousi viikko sitten Ellos Deatnu! (Eläköön Teno!) -ryhmän protestileiri. Saamelaisten ja aktivistien joukko sanoo, että Tiirasaaren vesillä Teno-sopimus ei päde.

– Moratorio on voimassa kunnes tänne neuvotellaan uudet pyyntisopimukset, joilla on paikallinen tuki. Seuraamme täällä paikallisia pyyntitapoja ja omia oikeuskäytäntöjä, emmekä tätä uutta valtiosopimusta joka rikkoo meidän oikeuksiamme, sanoo saamelaiskäräjien jäsen Aslak Holmberg. Hän kertoo, että nuotion äärellä lämmittelevä joukko on valmis pysymään Tiirasaaressa koko kesän.

Toukokuussa voimaan astunut sopimus rajoittaa saamelaisten perinnepyyntiä lohipadoilla ja ajoverkoilla. Pyyntipäiviä on vähennetty ja Utsjoen ulkopuolella asuvilta saamelaisilta perinnepyynti on kielletty kokonaan.

Protestileiriläiset sanovat rajoitusten rikkovan samalla saamelaisten oikeutta oman kulttuurin harjoittamiseen. Oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta arvostelivat nekin sopimuksen valmistelua siitä, että saamelaisia ei ole kuultu ajoissa eikä riittävästi.

Kalastusturistit kadoksissa

Vastavetona Tiirasaareen leiriytyneet toteavat, että valtion kauppaamat kalastusluvat eivät näillä vesillä riitä vaan tarvitaan myös Tenojoen asukkaiden hyväksyntä.

– Haluamme, että ihmiset pyytäisivät luvan. Ihmiset jotka tulevat tänne, eivät ole omistajia vaan vieraita, sanoo Aura Pieski. Hän toivoo, että myös muualla Tenojoen alueella vastustettaisiin sopimusta moratorioilla.

Utsjoen matkailuyrittäjät sen sijaan kaipaavat etelän lomalaisia. Mökkikylissä on kuitenkin hiljaista, koska myös turistilupien määrää leikattiin alle puoleen viime kesän määristä. Turistikalastusluvista käytiin siinä määrin kiivasta kisaa, että verkkokauppakin kaatui hetkellisesti.

Lohikantojen elpymisen nimissä määrätyt rajoitukset ovat voimassa kymmenen vuotta. Edellinen Teno-sopimus oli voimassa 27 vuotta.

– Nyt pitäisi olla kiivaimmat viikot, eikä ole kuin ihan muutamia ihmisiä jotka ovat tulleet tänne kalalle. Että siinä mielessä on heikkoa, matkailuyrittäjä Petteri Valle joutuu toteamaan turistikadosta.

Myös uusi kalastuslaki koettelee ylälappilaisten oikeustajua. Se velvoittaa inarilaiset, enontekiöläiset ja utsjokelaiset hankkimaan maksulliset luvat niihin kotikuntiensa arvostettuihin lohi- ja taimenjokiin, joissa he aiemmin saivat kalastaa maksutta.