Vaasan yliopisto kerää kansalaisten kertomuksia talouspetoksista

Tutkijaryhmä on kiinnostunut kansalaisten kokemista taloudellisista väärinkäytöksistä. Poliisille asti kertomuksia ei viedä.

talousrikokset
Kuvassa viiskymppisiä.
Talouspetos ei ole välttämättä rahan varastamista, vaan se voi olla esimerkiksi yrityksen omaisuuden ottamista omin luvin tai yhteisestä sopimuksesta.Anssi Leppänen / Yle

Vaasan yliopisto kerää kansalaisilta talouspetoshavaintoja. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä kansalaisten kokemia ja havaitsemia väärinkäytöksiä, jotka eivät päädy poliisin tutkittavaksi.

Aiempien tutkimusten mukaan yhdeksässä tapauksessa kymmenestä yrityksissä ja organisaatioissa havaitut taloudelliset väärinkäytökset hoidetaan sisäisesti.

– Väärinkäytökset voidaan lukea petoksiksi tai sitten voidaan liikkua harmaalla alueella eli rikoskynnys ei ylity, selventää professori Annukka Jokipii.

Tutkijaryhmä kaipaakin nyt erityisesti kertomuksia niistä väärinkäytöksistä, joita ei viranomaisille ilmoiteta.

Väärinkäytökset eivät välttämättä ole rahaa, vaan ne voivat olla myös ei-aineellisia, kuten palveluksia tai vaikkapa työajan väärinkäyttöä.

– Joskus yrityksessä on tapana, että näin toimitaan eikä se ole tuomittavaa. Mutta jollain voi herätä sisäinen moraalin ääni, että näin ei tulisi toimia ja kaikki ei ole kunnossa, Jokipii kuvaa. Myös tällaisia "ilmiantoja" tutkimus kaipaa.

Vastaukset anonyymisti

Kertomuksia on jo alettu kerätä anonyymisti netissä. Kiinnostus aiheeseen on ainakin ensimmäisen päivän jälkeen ollut suurta, sillä vastauksia on koossa jo satakunta.

– Siellä on esimerkiksi kerrottu tapauksista, että henkilökunta on ottanut varastosta tavaraa omaan käyttöönsä tai myytäväksi. Tai yritysjohto on ottanut yrityksen tuotteita omaan käyttöön tai myynyt niitä.

Käsitystä suomalaisesta rehellisyydestä ei tukimuksessa aiota romuttaa.

– Tätä ei todellakaan aiota romuttaa eikä ole tarkoitus, että kaikki väärinkäytösten tekijät saataisiin kiinni. Tarkoitus on kartoittaa tapahtumia, joita varmasti jokainen on jossain kuullut, nähnyt tai kokenut, mutta ne eivät ole virallisissa tilastoissa mukana, Jokipii selventää.

– Annetaan aineiston puhua. Tarinat kertovat, mikä on ollut hyväksyttyä yrityksessä ja onko johto ollut siitä tietoinen.

Vaikenemisen kulttuuri

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia väärinkäytöksiä ihmiset arkielämässä tapaavat ja kokevat. Kerätyn aineiston perusteella aiotaan kehittää uusia keinoja petosten havainnointiin ja niiden välttämiseen.

Professori Annukka Jokipiin mukaan tähän saakka vaikeneminen on johtanut siihen, että yrityksillä ja yhteisöillä ei ole ollut tietoa siitä, miten väärinkäytökset tulisi hoitaa.

– Tiedän tapauksia, että kun henkilö on jäänyt kiinni, hän on maksanut tekemänsä väärinkäytöksen ja tilanne on jatkunut. Ihan äärimmäisessä tapauksessa tulee potkut, Jokipii kertoo.

Kertomuksia kerätään vuoden loppuun osoitteessa www.uva.fi/talouspetos (siirryt toiseen palveluun).