Sturm oli aikansa halpa huippuase: Juhlistaa nyt näyttävästi panssaridivisioonan vuosipäivää

Hämeenlinnan moottoritien varressa Parolan liittymän kohdalla ollut Leopard-panssarivaunu sai vierelleen saksalaisen Sturmgeschütz rynnäkkötykin. Jatkosotaan ehti vain osa Saksasta hankituista rynnäkkötykeistä.

sotahistoria
Vanha rynnäkkötykki.
Petri Lassheikki / Yle

Parolan moottoritieliittymä Hattulassa on saanut lisää näyttävää asekalustoa. Liittymää ennestään vartioinut Leopard-panssarivaunu sai vierelleen Sturm-rynnäkötykin. Sturmilla juhlistetaan panssaridivisioonan 75-vuotispäivää. Panssaridivisioona perustettiin Aänislinnassa 28.6.1942.

Panssarimuseon tutkija Simo Hautala kertoo, että divisioona oli aikanaan hyvin koulutettu ja varsin iskukykyinen joukko, vaikka siltä puuttui keskiraskaita ja raskaita taisteluvaunuja. Pääosa vaunuista oli neuvostoliittolaisia sotasaalivaunuja, T-34, T-28 ja T-26 -vaunuja.

Panssarimuseolla on esillä kaksi Sturmia, toinen hallissa ja toinen ulkoalueella.
Sturm-vaunu Panssarimuseossa.YLE / Markku Karvonen

Kesällä 1943 Suomi osti 30 Sturmgeschütz rynnäkkötykkiä Saksasta. Vuoden päästä, elokuussa 1944 vaunuja tuli vielä 29 lisää, mutta ne eivät ehtineet mukaan taisteluihin. Kahdeksan vaunuista tuhoutui taisteluissa. Jäljelle jääneet olivat aktiivikäytössä pitkälle sodan jälkeen. Koulutuskäytössä ne olivat vuoteen 1966 asti.

Sturmille ei suoraa vastinetta nykyään

Hautalan mielestä Sturm-vaunu on panssarijoukkojen historian helmi. Se oli yksi panssaridivisioonan tulivoimaisimmista aseista jatkosodan aikana.

Rynnäkkötykkejä alettiin kehittää jalkaväen tukiaseeksi 1930-luvun puolivälissä Saksassa. Toisen maailmasodan kuluessa Sturmeihin asennettiin 75 mm tehokkaampi kanuuna, joka kykeni läpäisemään neuvostoliittolaisten tankkien panssaroinnin.

Se on varmaan jokaisen sotilaan ja sodanjohtajan unelma saada halvalla hyvää

Simo Hautala

Sturm oli siinäkin mielessä tehokas ase, koska se oli halpa rakentaa. Rynnäkkötykissä ei ollut pyörivää tykkitornia. Tykkiä pystyi kääntämään noin kymmenen astetta sivusuuntaan. Tämän vuoksi Sturmissa ei tarvittu kallista kuulalaakerointia tornin ja rungon välissä.

– Se on varmaan jokaisen sotilaan ja sodanjohtajan unelma saada halvalla hyvää.

Strum-vaunulla pystyi ampumaan myös epäsuoraa tulta tykistön tapaan. Suomessa Sturmia käytettiin tosin ainoastaan toisia panssarivaunuja vastaan.

Hautala kertoo, että Sturmilla ei ole suoranaista vastinetta tämän päivän panssariaseissa.

– Voidaan ehkä sanoa, että tämän päivän panssarihaupitsit, jotka ovat tykistöaseita, ovat tästä kehitettyjä aseita, mutta ne ovat ensisijaisesti tarkoitettu epäsuoraan ammuntaan. Joskin niillä voi ampua myös onteloammuksia toisia panssarivaunuja vastaan.