Rukiin viljelyala kasvaa – paremmat sadot tuontisiemenellä

Ruissadot on saatu kasvuun ulkomailla jalostetun siemenviljan ansiosta. Hehtaarisadot jopa kaksinkertaistuneet.

ruis
viljelijä Riku Olli, Mynämäki, ruispelto
Mynämäkeläinen Riku Olli on opetellut rukiinviljelyä nelisen vuotta.Kira Hagsröm

Rukiin viljelyala kasvoi viime vuodesta parikymmentä prosenttia noin 32 000 hehtaariin (siirryt toiseen palveluun). Kotimaisen ruissadon odotetaan kattavan teollisuuden 100 miljoonan kilon tarpeen.

Kuluttajatutkimusten mukaan suomalaiset suosivat ruisleipää ja päivittäin sitä syö 38 prosenttia.

Sopimusviljely on lisännyt kiinnostusta ja ulkomailta tuleva rukiin hybridisiemen on nostanut huomattavasti hehtaarisatoja. Viljelijä joutuu ostamaan siemenviljan joka vuosi, mutta uusien lajikkeiden satotaso on huomattavasti suurempi kuin aiemmin käytettyjen.

Mynämäkeläinen Riku Olli viljelee neljättä vuotta ruista nyt 40 hehtaarin alalla. Ensimmäisen vuoden sadon vei varhainen kylvö ja hyönteiset.

Pari seuraavaa vuotta onnistui kuitenkin paremmin ja hehtaarisato on ollut yli 6000 kiloa, kun perinteisimmillä lajikkeilla jäädään vain puoleen tästä. Hintataso on sopimusviljelijöillä hieman yli 170 euroa tonnilta, mutta muutama vuosi sitten oltiin vielä yli 200 euron tonnihinnoissa.

ruispelto
Kira Hagsröm

Uudet lajikkeet kestävät myös paremmin vaihtelevia säitä.

– Ennen ruiskasvustot olivat miehenmittaisia. Kun sattui joku vesikuuro siihen, niin ne saattoi helposti notkahtaa. Nämä nykyiset lajikkeet ovat onneksi lyhkäisempiä ja pysyvät sitä kautta paremmin pystyssä, RavintoRaision viljapäällikkö Minna Oravuo kertoo.

– Ne pystyvät paremmin kasvamaan ihan sinne loppuun saakka, lako ei heikennä kasvua ja laatu pysyy hyvänä ja kohtuullista puida syksyllä.

Viljelyyn liittyy riskejä, sillä sateet voivat haitata rukiin kylvöjä syksyllä ja ankara talvi tuhota kasvustoja.

– Rukiin hinnassa pitäisi näkyä riski, mikä sen viljelyyn liittyy, miettiii viljapäällikkö Minna Oravuo.

Tällä hetkellä sato-odotukset ovat vielä korkealla.

Ruista myös vientiin?

Suomalaisista miltei 40 prosenttia kertoo syövänsä päivittäin kansallisruuaksi valittua ruisleipää.

Iso ruisleipien valmistaja Vaasan Oy haaveilee vientimarkkinoiden avaamisesta, mutta Pohjoismaiden, Baltian, Venäjän ja Puolan ohella ruisleipä on muualla varsin tuntematon.

– Kyllä siinä jotain erityistä on Suomessa. Rukiiseen suhtaudutaan tunnepitoisemmin, brändijohtaja Mari Dunderfelt miettii.

Hän olisi kuitenkin valmis ujuttamaan ruista pieniä pitoisuuksina vaikka italialaisten ruokaan. Toki meilläkin on ryhmiä, joille ruisleivän syöminen on harvinaisempaa.

– Nuoret suomalaiset 15-24 -vuotiaat arvostavat ruista, mutta syövät muita ryhmiä vähemmän, brändijohtaja Mari Dunderfelt miettii Vaasan Oy:n keväällä teettämän kuluttajatutkimuksen tuloksia.