Yhtä monta tulkintaa kuin tarkastelijaakin – Laestadius on tutkijalle runsaudensarvi: "Jotkut arvostavat herättäjänä, toiset tiedemiehenä"

Lars Levi Laestadius on jäänyt historiaan jyrkkänä herätyssaarnaajana. Hänen suhteestaan luterilaisuuteen sekä filosofisista ansioistaan kaivataan kuitenkin lisää tietoa.

lestadiolaisuus
Lars Levi Laestadius saarnaamassa "alkuasukkaille" jossakin päin Lappia.
Lars Levi Laestadius saarnaamassa "alkuasukkaille" jossakin päin Lappia. Taiteilijan vapaudella saamelaiset on sijoitettu asumaan Huippuvuorten kaltaisten jäätiköiden keskelle. Yksityiskohta. Maalaus Francois-Auguste Biard. Pohjois-Norjan taidemuseo, Tromssa.Vesa Vaarama / Yle

Lars Levi Laestadius eli vivahteikkaan elämän, jonka vaiheiden ja merkitysten pohtimisessa riittää työnsarkaa tutkijoille.

Riippuen tarkastelukulmasta piirtyy 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla vaikuttaneesta Laestadiuksesta kuva niin herätysliikkeen julistajana, saamelaisen kulttuurin asiantuntijana kuin kriittisenä filosofinakin.

Ennen kaikkea herättäjä

Lestadiolaisten historiaa tutkineen dosentti Seppo Lohen mukaan on selvää, kuka Laestadius pohjimmiltaan oli.

– Hän oli ennen kaikkea Lapin herättäjä ja profeetta, toteaa Lohi ajaessaan kohti Suviseuroja.

Lohen mielestä Laestadiuksen merkittävin ansio oli lukijaisherätyksen tuominen ruotsinkieliseltä alueelta saamen- ja suomenkieliselle alueelle.

Kyseinen 1700-luvun Ruotsissa alkunsa saanut herätysliike puolusti tavallisen ihmisen oikeutta tulkita Raamattua ilman papin koulutusta, vastoin luterilaista puhdasoppisuutta.

– Kaikesta huolimatta Laestadius oli aito luterilainen pappi. Hänen parannuksensa tapahtui aidon luterilaisittain, Lohi painottaa.

Saamelainen tausta merkittävässä asemassa

Tulkinta Laestadiuksesta herätysliikkeen tulisieluisena saarnaajana on suurelle yleisölle tutuin.

Hänen taustansa kasvitieteilijänä, Ranskan kunnialegioonan ritarina ja äitinsä puolelta saamelaisena ovat kuitenkin vähemmän tunnetut.

Etenkin jälkimmäistä seikkaa on Laestadiuksen elämäkerran kirjoittaneen Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen emeritusprofessorin Juha Pentikäisen mukaan häivytetty.

Hän oli voimakas herätyssaarnaaja, mutta samaan aikaan etsi tieteellistä ja filosofista perustelua uskonkäsitykselleen.

Kosti Joensuu

– Saamelaisia ei ole erityisemmin historiassa arvostettu. Näin ollen ei saamelaisuus ole ehkä ollut se kunniallisin määre Laestadiuksen identiteettiäkään tulkitessa.

Saamen kansa ja kulttuuri ovat Pentikäisen mukaan kuitenkin olleet merkittävässä asemassa Lapin herättäjän elämässä.

Hän saarnasi saameksi ja hänen herätysliikeensä oli Pentikäisen mukaan alkumenestyksestään suuresti velkaa saamelaisille, jotka tulivat kuulemaan saarnoja Kaaresuvantoon.

– Laestadiuksesta tuli myös ensimmäinen saamelainen kirjailija, kun hän kokosi kansansa mytologian kirjalliseen muotoon.

Liikaa luterilaistettu perintö?

Kuva herätysliikkeen jyrkkänä julistajana on jyrännyt muitakin Laestadiuksesta tiedettyjä seikkoja vähemmälle huomiolle.

Lars Levi Laestadius (1800 - 1861)
Laestadius oli ensimmäinen pohjoismaalainen, joka sai Ranskan kunnialegioonan ritarin arvonimen.Yle

Muun muassa Laestadiuksen viittaukset Jumalan naisellisuuteen herättävät tutkijoiden keskuudessa edelleen vastakkaisia näkemyksiä.

Pentikäinen nostaisi pöydälle myös uuden tarkasteltavan asian Laestadiuksen työstä. Hänen mukaansa herätysliikettä tulee aikaisempaa enemmän tarkastella muuna kuin luterilaisena julistuksena.

– Lukijat, joista Laestadius sai innoituksensa, eivät lukeneet Lutherin tekstejä, vaan Moravian veljien, eli herrnhutilaisten tekstejä. Laestadiuksen julistusta on näin ollen liikaa luterilaistettu.

Seppo Lohi kuitenkin painottaa luterilaisuuden suurta merkitystä.

– Laestadius kasvoi luterilaisessa maaperässä papin pojanpoikana. Nuoruuden hengellinen kosketus oli pietistisissä, aitoluterilaisissa herätysliikkeissä.

Hengenmiehen lisäksi filosofikin

Oman lukunsa Laestadiuksen historiaan tuo hänen ihmiskäsitykseensä keskittynyt tutkimus. Aiheesta väitelleen (siirryt toiseen palveluun) filosofian tohtori Kosti Joensuun mukaan Laestadius kritisoi eritoten ihmisjärkeä – osa-aluetta, jolla oli vahva sija Laestadiuksen ajan puhdasoppisessa luterilaisuudessa.

– Filosofisesta kulmasta katsottuna hän painotti järjen sijaan tunnetta ja kokemuksen merkitystä elämän- ja uskonasioissa, Joensuu toteaa ja jatkaa:

– Tutkimuksessani olen osoittanut, että Laestadius tulisi nähdä filosofisena ja teoreettisena ajattelijana. Hän oli voimakas herätyssaarnaaja, mutta samaan aikaan etsi tieteellistä ja filosofista perustelua uskonkäsitykselleen. Samalla hän piti uskonnonvapautta tärkeänä ja puolusti yleisesti pietististä kristillisyyttä, joka oli levinnyt pohjoiskalotille.

Laestadiuksen vaiherikas elämä avautuu monitahoisena, katsoipa sitä mistä kulmasta tahansa. Seppo Lohen mukaan yksi on kuitenkin varmaa. Liikkeen hajaannuksesta huolimattalestadiolaisetarvostavat Laestadiusta edelleen suuresti.

– Tutkijatkin arvostavat Laestadiusta. Jotkut herättäjänä, jotkut monen alan asiantuntijana.

Lue lisää:

Laestadiuksen Jumala oli naishahmo

Vanhoillislestadiolaisuus uuden ja vanhan välisessä myrskyssä

Ensimmäinen lestadiolainen naispappi haastaa naisen roolin lestadiolaisliikkeessä