Kaikki talviolympialaisista!

Punamätä iskee mansikoihin – kuituhampusta lääke maaperän puhdistamiseen

Mansikan juuristotauti punamätä yleistyy.Tauti voi saastuttaa maaperän vuosikymmeniksi.

mansikka
Kuituhampun siemeniä.
Kuituhampun siemeniä.Sakari Partanen / Yle

Mansikan punamätä on kasvava ongelma mansikkapelloilla. Punamätä on mansikan juuristotauti, joka tappaa taimet ja pilaa myös maaperän mansikalta jopa vuosikymmeniksi. Pelkästään Pohjois-Savosta punamätää on lyhyessä ajassa tavattu viideltä tilalta.

Juankoskelainen mansikanviljelijä Toni Hämäläinen on joutunut ajamaan punamädän takia kokonaan nurin yli hehtaarin mansikkakasvuston, tappiota kertyy vähintään 20 000 euroa vuodessa.

– Huomasimme keväällä, että mansikan taimet alkoivat kuolla. Aluksi luulimme syyksi talvivaurioita, mutta todellinen syy oli punamätä.

Punamädän riivaamista mansikantaimista kuolevat pienet juuristokarvat, eivätkä taimet pysty enää imemään vettä maasta, niinpä ne kuolevat.

Toni Hämäläinen.
Toni Hämäläinen joutui ajamaan yli hehtaarin mansikkakasvustoa nurin.Sakari Partanen / Yle

Taudin aiheuttaja on oomykeetti eli munasieni, joka leviää veden mukana. Sen voi saada mansikkapellolle myös traktorin pyörien mukana, kertoo Toni Hämäläinen.

Hänen pelloilleen punamätä on levinnyt nyt ensimmäisen kerran.

"Erittäin ikävä kasvitauti"

Tutkija Harri Kokko Itä-Suomen yliopistosta on saanut lyhyen ajan kuluessa tiedon ainakin viidestä punamätätapauksesta pohjoissavolaisilta mansikkapelloilta. Kokko sanoo, että tauti on nyt selvästi yleistymässä. Monet nykyiset mansikkalajikkeet ovat arkoja ja alttiita saamaan punamätää. Lisäksi taimimateriaalin mukana liikkuu tauteja.

– Tämä on erittäin ikävä kasvitauti ja se tietää kyllä mansikkapellon tuhoa ja katkosta mansikanviljelyyn. Kosteissa, sateisissa olosuhteissa se saattaa hyvinkin äkkiä ison alan kasvustosta tuhota, kun se pääsee siihen iskemään, tutkija Kokko sanoo.

Tutkija Harri Kokko, Itä-Suomen yliopisto.
Tutkija Harri Kokko Itä-Suomen yliopistosta.Sakari Partanen / Yle

Nyt punamätää koetetaan taltuttaa kuituhampulla, jota istutetaan ensimmäisenä Toni Hämäläisen saastuneeseen mansikkamaahan.

– Ajatus on, että löytäisimme välikasvin, jolla puhdistaa maaperää ja saada taudin aiheuttajat pois. Tämä on nyt Suomessa ensimmäinen kerta, kun hamppua testataan ja ensi keväänä tutkimme, nähdäänkö vielä taudin aiheuttaja pellossa.

Mukana Toni Hämäläisen mansikkamaan pelastusoperaatiossa on myös tutkija Laura Tomppo Itä-Suomen yliopiston kuituhampun uusia käyttökohteita kartoittavasta tutkimuksesta.

Tutkija Laura Tomppo, Itä-Suomen yliopisto.
Laura Tomppo tutkii kuituhampun käyttökohteita.Sakari Partanen / Yle

– Kuituhampulla on todettu olevan muissa yhteyksissä hyviä ominaisuuksia vuoroviljelykasvina. Nyt testaamme sitä tähän tarkoitukseen.

Tomppo kertoo, että kuituhampun vahvat juuret muokkaavat maaperää paremmaksi.

–Kyllä me odotamme tästä hyviä tuloksia, Tomppo sanoo.

Punamätää mansikan juuressa.
Punamätää kuolleen mansikantaimen juuressa.Sakari Partanen / Yle

Juttua muutettu 30.6.2017: poistettu faktalaatikosta sana bakteeritautii ja korvattu sanalla sienitauti.