Lastenneurologian ylilääkäri oudoista oireista: "Kokeilevallekin hoidolle pitää olla lääketieteelliset syyt"

Vakavista toiminnallisista häiriöistä kärsivien lasten vanhemmat peräävät lääkärikunnalta kokeilevia hoitoja lasten auttamiseksi.

Lastenneurologia
Professori Markku Partinen tutkii montoria.
Monioireisia potilaita on hoidettu myös professori Markku Partisen Uniklinikalla.Mårten Lampén / Yle

Viime vuosina esiin nousseita lasten epämääräisiä oireita on tutkittu muun muassa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Lastenneurologiasta vastaavan ylilääkärin Hannu Heiskalan mukaan vastaavanlaisiin oireisiin törmätään usein joka vuosi. Tyypillistä on, että oireet myös muuttuvat ajan myötä.

Vanhemmat ihmettelevät sosiaali- ja terveysministeriölle lähettämässään kirjeessä, mikseivät asiantuntijalääkärit halua etsiä mahdollista uutta sairautta tai oireyhtymää, vaan mieluummin uskovat joukkohysterian tavoin leviäviin psyykkisiin syihin.

Heiskalan mielestä syytös on järjetön. Esimerkiksi kuutta kantahämäläistä lasta on tutkittu tavallista perusteellisemmin ryhmällä, johon kuuluu lastenneurologian ja lasten immunologian ja infektiotautien terävintä osaamista Suomessa.

Mikään ei viittaa autoimmuunitautiin.

ylilääkäri Hannu Heiskala

– Näille lapsille on tehty muun muassa kattavat immunologiset tutkimukset. Ei löytynyt mitään sellaista jälkeä, joka viittaisi siihen, että kyseessä on autoimmuunitauti, Heiskala sanoo.

Tällä Heiskala viittaa joidenkin vanhempien peräämään IVIG-hoitoon, jota käytetään neurologisten tautien ja autoimmuunisairauksien hoidossa. Lääketieteellistä perustetta tälle hoidolle ei hänen mukaansa löydy.

Heiskalan mukaan lastenlääkärit ja -neurologit ovat asiasta yksimielisiä: lapset pitää tutkia ja hoitaa moniammatillisesti, ja pitkään sairastaneiden kohdalla tähän pakettiin kuuluu aina myös psykiatrinen tuki.

Uusi sairaus vai monien oireiden summa?

Kroonisesta väsymyksestä, lihasheikkoudesta, huonovointisuudesta ja epämääräisistä kohtauksista kärsiviä potilaita on nähty viime aikoina myös professori Markku Partisen Uniklinikalla useita kymmeniä. Vakavammin oireilevia on ollut kymmenkunta.

– Yhteistä näille potilaille ovat häiriöt tahdosta riippumattoman hermoston säätelyssä. Ja sairaushistoriassa yhteisenä tekijänä näyttäisi olevan, että oireet ovat alkaneet jonkin infektion tai kuumesairauden jälkeen, Partinen kertoo.

Partisen mukaan tietoa samantyyppisistä potilaista on tullut muualta Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista.

Onko kyseessä yksi ainoa sairaus vai kirjo erilaisia tekijöitä?

professori, neurologi Markku Partinen

– Liittyykö tämä kenties ihmisen vastustuskyvyn kehittymiseen, joihinkin ympäristötekijöihin? Onko kyseessä yksi ainoa sairaus vai kirjo erilaisia tekijöitä, se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa tätä tutkitaan, ja joka viikko tulee uutta tietoa, Partinen pohtii.

Hän itse suunnittelee IVIG-hoidosta kaksoissokkotutkimusta yhteistyössä ruotsalaisten tutkijoiden kanssa.

Myös ylilääkäri Heiskala muistuttaa, että lääketiede tarkentuu koko ajan ja uutta tietoa rakennetaan vanhan päälle. Hoitoratkaisuissa taustalla pitää kuitenkin olla tämän hetken paras tieto ja ymmärrys.

– Vanhemmat ehkä ajattelevat, että näiden monioireistenkin lasten oireiden taustalla olisi jokin selvä syyketju, yksi yksittäinen tekijä. Pidän epätodennäköisenä, että tällaista löytyisi.