Datakeskukset haaskaavat turhaan energiaa – "On helppoa ja halpaa avata ikkunat ja päästää hukkalämpö taivaalle"

Suomeen on houkuteltu suurella innolla datakeskuksia, mutta niiden energianhaaskuusta on oltu hipihiljaa. Hukkalämmön muuttaminen kaukolämmöksi olisi kuitenkin yksinkertaista.

datakeskus
Facebookin tietokonepalvelinkeskus Luulajassa, Ruotsissa.
Datakeskusteollisuuden hiilijalanjäki on yhtä suuri kuin lentoliikenteen.Susanne Lindholm / EPA

Suomi on havitellut datakeskuksia maahan ja onnistunut. Suurimmasta päästä ovat Microsoft, Google ja venäläinen Yandex. Datakeskuksten tarkkaa lukumäärää ei tiedä kukaan, mutta arviot liikkuvat 1 200 paremmalla puolen.

Datakeskusteollisuus on energiasyöppöä ja se haaskaa hukkalämmön taivaan tuuliin. Maailmanlaajuisen teollisuudenalan hiilijalanjälki on yhtä suuri kuin kaiken lentoliikenteen, todistaa muiden muassa Motiva (siirryt toiseen palveluun). Hiilijalanjälkeä on verrattu myös koko maailman laivanrakennukseen tai terästeollisuuteen.

Hiilijalanjälkeä voisi pienentää vähentämällä sähkönkulutusta, nostamalla keskusten lämpötiloja ja keräämällä palvelinten jäähdytyksessä syntyvä hukkalämpö talteen. Arviolta vain muutama prosentti datakeskuksista tekee näin.

– On helpompaa ja halvempaa avata ikkunat ja päästää lämpö taivaalle kuin rakentaa sitä imevä järjestelmä ja tuupata lämpö kaukolämpöverkoon, heittää tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta.

Jukka Manner, tietoverkkotekniikanprofessori, Aalto-yliopisto
Professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta muistuttaa, että tietotekniikka-ala kuluttaa kymmenyksen maailman sähköstä.Ronnie Holmberg / Yle

Pieniä valonpilkahduksia näkyvissä

Telia rakennuttaa Helsingin Pitäjänmäkeen Pohjoismaiden suurimman kaikille avoimen datakeskuksen, jonne tehdään myös hukkalämmön talteenottojärjestelmä. Lämpö myydään Fortumille kaukolämmöksi. Telia nettoaa rahaa ja luo itsestään ympäristöystävällistä kuvaa.

– Ei lämmön talteenotto ollut meille täysin itsestään selvää, mutta tavoitteissa se oli alusta alkaen. Siksi halusimme rakentaa valmiille kaupunkialueella, kertoo Telian kehitysjohtaja Eero Lindqvist.

Eero Lindqvist, kehitysjohtaja, Telia
Kehitysjohtaja Eero Lindqvist kertoo, että Telian datakeskuksesta tulee kahden eduskuntatalon suuruinen.Ronnie Holmberg / Yle

Viime vuonna Mäntsälään valmistui venäläisen Yandexin datakekus. Se rakennettiin alunperin sellaiseksi, että keskuksessa syntyvä lämpö kerätään talteen ja johdetaan energiayhtiö Nivoksen kaukolämpöverkkoon.

Yandexin hukkalämpö riittää kesäaikaan Mäntsälän keskustan alueen kerros- ja rivitaloille sekä liikekeskustalle. Talvella energiaa tuotetaan lisäksi maakaasulla.

Merikontit töihin

Pieni porvoolainen palvelinkeskus Evertech vannoo energiapihiyden nimiin ja kalastelee asiakkaikseen ympäristötietoisia yrityksiä. Siksi sähkönkulutusta yritetään suitsia pistämällä palvelimet merikontteihin.

– Pääsemme merikonteissa aika hyvään energiatehokkuuteen ja hyötysuhteeseen. Niiden täyttöaste on korkea. Meillä on myös käytössämme erittäin uusia palvelimia, joiden energiankulutus on dramaattisesti pienempi kuin vanhempien, selvittää tekninen johtaja Pekka Rasi Evertechiltä.

Jos ruvetaan heiluttamaan liikaa keppiä, voivat datakeskusinvestoinnit mennä jäihin.

Professori Jukka Manner

Evertech on kuitenkin pisara meressä, vaikka sen asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa amttiliitot PAM ja TEAM sekä lääkäriseura Duodecim.

Pekka Rasi, tekninen johtaja, Evertech
Tekninen johtaja Pekka Rasi kertoo, että Evertechin hukkalämmöllä lämmitetään kolmea teollisuushallia Porvoossa.Ronnie Holmberg / Yle

Keppiä vai porkkanaa datakeskusyrityksille

Suomi on datakeskuksille monestakin syystä oivallinen sijoituspaikka. Meillä on viileä ilmasto, halpa ja turvattu sähköntuotanto, poliittisesti ja luonnonoloiltaan vakaa maa, ja väkikin on koulutettua.

Maahan on houkuteltu onnistuneesti datakeskuksia, mutta niiden energiasyöppöyteen ei ole puututtu.

– Jos ruvetaan heiluttamaan liikaa keppiä, voivat datakeskusinvestoinnit mennä jäihin. Siksi kannattaa tökkiä hommaa eteenpäin tarjoamalla porkkanaa, siis pienillä tuilla energiatehokkuudelle ja veroilla, tuumaa professori Jukka Manner.

Esimerkin hän kaivaa autojen maailmassa, jossa energiapihiyteen ja vähäisempiin päästöihin on päästy muun muassa veropolitiikalla.

Manner muistuttaa, että uudet toimintatavat ja uusi teknologia ovat alkuun aina kalliita ja että yritysten on laskettava tarkkaan mikä kannattaa ja mikä ei.

– Minusta tämä Mäntsälän Yandex on hieno esimerkki energiatehokkuuden parantamisesta, huomauttaa Manner.

Tietotekniikka-ala käyttää kymmenen prosenttia maailman sähköstä. Karkeasti arvioiden noin kolmannes hupenee palvelinkeskuksiin, toinen kolmannes tietoverkkoihin ja kolmas laitteisiin.