Suomalainen kapteeni vei Hitlerin laivasta valtavan veitsen – 75 vuotta myöhemmin hänen poikansa fileeraa sillä päivittäin kalaa

Adolf Hitlerin veitsi on yhä täydessä iskussa Esko Malmin keittiössä, vaikka sitä ei ole koskaan teroitettu.

jäänmurtajat
Mies pitää veistä käsissään
Juulia Tillaeus / Yle

Veitsi näyttää vanhalta ja kuluneelta. Sen puinen kahva on haalistunut, terä jo ruosteessa. Esko Malmi pyörittelee lähes puoli metriä pitkää veistä käsissään hellästi kuin lasta.

Terässä lukee jo haalistunein kirjaimin Gladiator Messer.

– Kutsumme tätä Hitlerin veitseksi. Se ei ole todellakaan mikään heppoinen kapistus. Muistan äitini rikkoneen aikoinaan joulukinkun luita tämän avulla, Malmi kertoo.

Veitsi on edelleen petollisen terävä. Vantaalla asuva Esko Malmi käyttää veistä päivittäin esimerkiksi kalan fileeraukseen. Se kulkee aina mukana, nytkin se on Malmin matkassa kesämökillä Kouvolassa.

– Veitsi on hyvin monipuolinen, koska sen terä on taipuisa. Se on minulle hyvin rakas. Joskus vaimoni uhkaa hävittävänsä veitsen, jos en tee jotakin mitä hän haluaa.

Hitlerin veitsen tie Malmin keittiöön oli pitkä. Hän on saanut sen perintönä isältään, joka toimi sotien aikaan höyryjäänmurtaja Tarmon kapteenina. Tarina alkaa lähes 80 vuoden takaa.

Laivan käytävä
Pommin aiheuttama paineaalto eteni Tarmon päästä päähän kulkevaa käytävää pitkin ja paiskasi kapteenin kaappia vasten.Juulia Tillaeus / Yle

Pakkanen jäädytti tykit

Kapteeni Yrjö Malmi lensi paineaallon voimasta kaappia vasten. Vain viikkoa aiemmin höyryjäänmurtaja Tarmon kapteenina aloittanut Malmi ymmärsi välittömästi, mitä oli tapahtunut.

Elettiin vuoden 1940 tammikuuta ja elohopea lähenteli neljääkymmentä pakkasastetta. Malmi oli tullut salonkiin ruokailemaan, kun Neuvostoliitto aloitti pommituksen. Se oli jo toinen Tarmoon kohdistunut hyökkäys samana päivänä.

Äitini rikkoi aikoinaan tällä joulukinkun luita.

Esko Malmi

Tarmo oli ollut aikaisemmin päivällä matkalla valtaamaan Virolahden edustalla olevaa Somerin saarta, kun Neuvostoliiton jäänmurtaja Yermak ja kauppa-alus Kazakhstan osuivat Tarmon reitille ja aloittivat hyökkäyksen. Yermakin miehistö luuli Tarmoa Suomen armeijan voimakkaimmaksi sota-alukseksi Väinämöiseksi ja hälytti paikalle myös pommikoneita.

Pakkanen oli jäädyttänyt Tarmon tykit paikoilleen, joten alus luopui Somerin valtausaikeista ja perääntyi tulituksen alta. Neuvostoliiton pommit eivät osuneet liikkeellä olleeseen alukseen ja Tarmo välttyi tuhoilta hyökkäyksessä. Alus lähti purjehtimaan kohti Kotkaa.

Esko Malmi kuuntelee puheputkesta
Puheputken avulla kapteeni ja perämies keskustelivat konehuoneessa työskennelleen miehistön kanssa. – Täältä he huutelivat, että lisää liksaa, Esko Malmi nauraa.Juulia Tillaeus / Yle

Eteneminen oli vaarallista, sillä liikkeellä oli paljon Neuvostoliiton pommikoneita. Kapteeni Yrjö Malmi ehdotti aluksella työskennelleille sotilaspäälliköille ankkuroitumista Kotkan edustalla sijaitsevan Kirkonmaan eteen. Päälliköt kieltäytyivät.

– "Minä en ota mitään käskyjä siviililtä." Näin sotilaspäällikkö sanoi isälle. Isä oli kyllä käynyt armeijan, mutta hän työskenteli siviilipäällikkönä. Hän totteli sotilaspäälliköiden käskyjä, Yrjö Malmin poika Esko Malmi kertoo.

Isä vitsaili Stalinin muistaneen häntä syntymäpäivän johdosta kahdella pommilla.

Esko Malmi

Sotilaspäälliköiden vaatimuksesta Malmi ohjasi laivan Kotkan satamaan, jossa Someriin matkalla ollut valtausmiehistö poistui alukselta. Sen jälkeen kolmen kilometrin korkeudessa lentänyt Neuvostoliiton pommikone havaitsi Tarmon satamassa – ja osui.

Aliluutnantiksi Simo Häyhääkin nopeammin

Kaksi sadan kilon painoista pommia murskasi aluksen etuosan. Pommit tappoivat 39 merimiestä, jotka söivät parhaillaan lounasta aluksen keulassa.

Laivalla vallitsi vahva hierarkia: päällystö ei jakanut ruokailutiloja miehistön kanssa. Kapteeni Malmi pelastui, koska ruokaili aluksen peräsalongissa.

– Laiva ehti palaa lähes tunnin ennen palokunnan saapumista. Palomiehet pelkäsivät laivassa olleiden ammusten räjähtämistä eivätkä tulleet paikalle heti. Isä oli heti ajatellut, että jos pommit olisivat osuneet laivan keskiosaan, höyrykattilat olisivat räjähtäneet, Esko Malmi kertoo.

Yrjö Malmi ilmoitti onnettomuuteen johtaneista tapahtumista viranomaisille. Pian postiluukkuun kolahti kirje Puolustusvoimilta.

Höyryjäänmurtaja Tarmo
Tarmo on samaa ikäluokkaa Titanicin kanssa. Molemmat alukset valmistettiin Isossa-Britanniassa 1900-luvun alussa.Juulia Tillaeus / Yle

Malmin sotilasarvo ylennettiin kertaheitolla jääkäristä aliluutnantiksi.

Marsalkka Mannerheim ylensi aikoinaan talvisodassa ansioituneen tarkka-ampuja Simo Häyhän alikersantista vänrikiksi.

– Kyllä Yrjö Malmi taisi ylentyä kerralla Häyhääkin enemmän. Sen jälkeen kukaan ei enää päässyt sanomaan häntä siviiliksi, Esko Malmi nauraa.

Hyökkäys tapahtui Yrjö Malmin syntymäpäivänä.

– Isä kutsui syntymäpäiväänsä onnettomuuksien päiväksi. Hän vitsaili Stalinin muistaneen häntä merkkipäivänsä johdosta kahdella pommilla, Esko Malmi kertoo.

Sen jälkeen kukaan ei enää päässyt sanomaan häntä siviiliksi.

Esko Malmi

Eikä se ollut viimeinen syntymäpäivä, joka kapteeni Malmilta oli jäädä juhlimatta.

Itsemurhareissu

12. maaliskuuta vuonna 1940 Neuvostoliiton sotilaat yrittivät hyökätä Suomen puolustuksen selkäpuolelle etenemällä panssarivaunuilla paksua jäätä pitkin. Tarmo oli juuri korjattu pommituksen jäljiltä Helsingin Hietalahdessa, kun se komennettiin suoraan telakalta itäiselle Suomenlahdelle neuvostojoukkojen reittiä katkaisemaan.

Tarmon oli pidettävä matkalla radiohiljaisuutta ja miehistö oli eristyksissä muusta maailmasta. Seuraavana päivänä Kaunissaaren kohdalla hiihtäjä tuli alusta vastaan ja ilmoitti, että sota on ohi.

Mies seisoo laivan kannella
Esko Malmi on neljännen polven merimies. Malmi vietti lapsena paljon aikaa höyryjäänmurtaja Tarmolla kapteeni-isänsä mukana.Juulia Tillaeus / Yle

Moskovan rauha päätti talvisodan 13.3.1940. Tarmon miehistö kuuli myöhemmin, että Neuvostoliiton lentokoneet olivat jo havainneet aluksen ennen rauhan julistamista. Jäänmurtaja oli helppo havaita korkealtakin ilmasta sen synnyttämän railon perusteella.

– Isä sanoi aina, että siltä reissulta ei olisi ollut enää paluuta. Koko reissu olisi ollut itsemurha. Laiva on helppo maali panssarivaunulle. Siinä ei olisi auttanut mikään aseistus vaan Tarmo olisi ammuttu seulaksi.

– Minäkään en olisi tässä, jollei rauha olisi tullut juuri silloin, Esko Malmi toteaa.

Ja tuskin olisi Hitlerin veitsikään koskaan päätynyt suomalaiseen keittiöön.

Hitlerin veitsi

Tarmon ja kapteeni Yrjö Malmin urakka jatkui, kun Tarmo hälytettiin pohjoiselle Itämerelle saksalaisen laivan avuksi jatkosodassa vuonna 1942. Saksalainen kuljetusalus SS Helgoland oli ajanut karille.

Yrjö Malmin johdolla Tarmon miehistö pelasti laivasta 650 saksalaista sotilasta. Urakka kesti viisi päivää. Niiden aikana saksalaisalukselta kuljetettiin miehistön lisäksi pois hevosia, tykistöä ja muuta lastia.

Isä sanoi aina, että siltä reissulta ei olisi ollut enää paluuta.

Esko Malmi

Pelastusoperaation päätyttyä Malmi oli viimeinen mies, joka jätti Helgolandin. Hän päätti kiertää laivan vielä kerran ympäri ennen kuin lähtisi pois. Kulkiessaan salongin ohi kapteeni huomasi sattumalta seinällä roikkuneen reliefin, joka esitti Adolf Hitleriä. Malmi päätti irroittaa muotokuvan ja ottaa sen muistoksi itselleen.

Laivan keittiössä Malmi huomasi suuren keittiöveitsen. Hän poimi myös sen mukaansa.

laivan nopeusmittareita
Juulia Tillaeus / Yle

Nyt tuo samainen veitsi on palvellut Malmin perhettä jo lähes 80 vuotta.

– Sitä ei ole koskaan edes teroitettu, Esko Malmi kertoo.

Hitler myönsi saksalaissotilaat pelastaneelle kapteenille kiitokseksi Saksan armeijan mitalin. Vastaavia merkkejä luovutettiin pääasiassa diplomaateille.

Kapteenin toimisto yhä ennallaan

75 vuotta myöhemmin Esko Malmi kulkee Tarmon sokkeloissa kuin kotonaan. Hän pääsi kapteeni-isänsä mukana laivaan ensimmäisen kerran jo 5-vuotiaana, ja on viettänyt siellä paljon aikaa lapsena.

– Isä otti minut useiksi päiviksi mukaan jäänmurtoreissuille. Tarmo merkitsee minulle paljon, täältä on paljon muistoja.

Kapteenin toimisto näyttää yhä samalta kuin Esko Malmin lapsuudessa. Pöydällä on laatikollinen kapteenin lempisikareita. Toimistossa on myös Esko-pojan piilopaikka, yhä paikoillaan.

– Tuonne kaappiin minä piilouduin, kun isä teki kapteenille kuuluneita toimistotöitä, hän kertoo nyt.

Laivaympäristössä kasvanut poika seurasi myöhemmin isänsä ja isoisiensä esimerkkiä ja ryhtyi itsekin merimieheksi. Nyt hän on sitä jo neljännessä polvessa.

Kapteenin toimisto laivan alakerrassa
Kapteenin toimiston pöydällä on edelleen laatikko Yrjö Malmin suosikkisikareita. Juulia Tillaeus / Yle

Hitlerin muotokuva päätyi Tarmon seinälle

Veitsi ja Hitlerin relief päätyivät hänelle isän kuoltua vuonna 1969. Reliefin Malmi luovutti myöhemmin Museovirastolle. Hitleriä esittävä teos sijoitettiin 1970 eläköityneen ja sittemmin museoalukseksi muutetun Tarmon peräruuman seinälle.

Tarmo on ollut kolme vuotta poissa museokäytöstä määrärahojen puutteen vuoksi. Viime talven alus vietti telakalla Helsingin Suomenlinnassa, jossa muun muassa sen painolastitankit kunnostettiin.

Toukokuussa takaisin kotisatamaansa Kotkaan palannut alus avattiin yleisölle lauantaina 1. heinäkuuta Kotkan kantasatamassa Merikeskus Vellamossa. Aluksessa voi vierailla 3. syyskuuta saakka.

4.7. klo 11:30 korjattu Simo Häyhän sotilasarvo.