Koe uusi yle.fi

Ylpeys kolttasaamelaisista juurista heräsi henkiin Pohjois-Norjassa – “Täällä ei tiedetä, että kolttasaamelaisia elää yhä”

Neidenin kolttasaamelaiset odottavat kielensä ja kulttuurinsa elpyvän uuden kolttasaamelaisen museon myötä. Norjan valtiolla ei ole enää aikaa viivyttelyyn, ennen kuin perinnetieto katoaa ikääntyvän väen mukana, näkee nuori kolttasaamelainen.

saamelaiset
Karine Mathisen
Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Tässä me olemme: kaksi kolttasaamelaisnaista Norjasta ja Suomesta.

Yhteisenä kielenä käytämme englantia, vaikka voisimme käyttää koltansaamen kieltä, jota molempien esivanhemmat ovat puhuneet.

Karina Mathisen on kasvanut Neidenissä, pienessä Etelä-Varangin kylässä, jonka läpi Näätämöjoki virtaa Jäämereen. Rajan toisella puolen Suomessa kolttasaamelainen kulttuuri elää parhaillaan aikaa, jossa kieli alkaa olla jälleen arkipäivää.

Hetkeä ennen haastattelua Karine juonsi maailman ensimmäisen kolttasaamelaisen museon avajaisseremonian ja kertoi sadoille ihmisille olevansa kolttasaamelainen.

– Kuulun Romanoffien sukuun, jonka juuret ovat täällä Neidenin eli Njauddâmin kolttasaamelaisessa siidassa. Minun isomummoni on kasvanut täällä Näätämössä ja oli kolttasaamelainen, kertoo Karine itsestään.

Mathisen kertoo, kuinka hän on käyttänyt suuren osan elämästään tutkiakseen omia kolttasaamelaisia sukujuuriaan. Lapsuudessaan kolttasaamelaisuutta tai koltansaamen kieltä ei mainittu sanallakaan.

– Mummoni ei puhunut kolttasaamelaisuudesta ollenkaan. Hänen sukupolvelleen ei ollut hyvä asia olla kolttasaamelainen Norjassa, kertoo Mathisen.

Norjan näkymätön kansa

Kolttasaamelaiset ovat asuttaneet perinteisesti Suomen ja Norjan koillisosia Petsamosta aina Jäämeren rannalle sekä Kuolanniemimaan länsiosassa Venäjällä.

Valtion rajat ovat vaikeuttaneet kolmen maan kolttasaamelaisten kanssakäyntiä ja perinteistä vuotuiskiertoa. Neidenin lapinkylä jäi osaksi Norjan kuningaskuntaa ja lopulta toinen maailmansota erotti kolttasaamelaiset eri alueille.

Lopulta norjalaistamispolitiikka etäännytti Neidenin koltat omasta kulttuuristaan ja kielestään.

Norjan rajojen sisällä kolttasaamelaiset ovat jääneet Saamenmaan näkymättömäksi kansaksi. Norjalaistamispolitiikan aikoihin kolttasaamelaiset norjalaistuivat nopeasti. Koltansaamen kieli katosi jo 1900-luvulla.

Neidenin kolttamuseon avajaiset 16.6.2017.
Äʹvv kolttasaamelaisen museon avajaisia juhlittiin lähes 20 vuoden odottamisen jälkeen Neidenissä 16.6.2017.Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Kun astuu sisään Äʹvv -kolttasaamelaisen museon näyttelyyn, nousee koltansaamen kieli ensimmäisenä esille.

Museossa vierailija pääsee matkalle kolttasaamelaisten vuotuiskiertoon ja tutustumaan kolttasaamelaisten monivaiheiseen historiaa. Opastetekstit ovat koltansaameksi, norjaksi, venäjäksi ja englanniksi.

Ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni Norjan kolttasaamelaisista yhä puhuu kieltä. Koltansaamen kieli ei ole virallinen kieli Norjassa. Koltansaamella ei ole norjalaisessa yhteiskunnassa asemaa samalla tavalla kuin muilla Norjassa puhutuilla saamen kielillä pohjoissaamella, eteläsaamella ja luulajansaamella.

Monet sukupolvet ovat jo syntyneet ilman koltansaamen kieltä, jonka takia kielenelvytys Neidenissä on suuri, mutta ei mahdoton ponnistus.

– Kielenmenettäminen on raskas asia. Se, jos kielensä onnistuu saamaan takaisin, on kaikille koltille sydämenasia, kertoo tutkija ja kansatieteilijä Jelena Porsanger.

Nyt viimeistään olisi aika asettaa toimenpiteitä koltansaamen ja kulttuurin elvyttämiseksi Norjan puolella. Norjan saamelaiskäräjien tulisi nyt priorisoida koltansaamen kielen elvyttämistyötä niin taloudellisesti ja toimia poliittisesti niin, että kielenelvytystoimet lähtevät liikkeelle, kertoo Porsanger.

– Minulla ainakin on yhä toivoa ja toivon, että muutkin kolttasaamelaiset ajattelevat, että tästä museosta tulee koltansaamen kielen ja kulttuurin keskus. Paikka, jossa kieltä voitaisiin yhdessä elvyttää. Kielenelvytys tapahtuu sitten, kun kolttayhteisö sitä itse haluaa ja täällä Norjassa kyllä nyt näkee, miten paljon kielensä menettäneet koltat sitä haluavat, kertoo Porsanger.

Valtion saamen kieliraportista apua koltansaamen elvyttämistoimiin

Kielen ja kulttuurin lisäksi Neidenin kolttasaamelaiset menettivät omat maahan ja veteen liittyvät oikeutensa, mikä vauhditti kolttasaamelaisten norjalaistumista.

Neidenin siida jäi erilleen muista kolttasaamelaisista siidoista eli lapinkylistä jo vuonna 1826. Muut siidat jäivät Venäjän ja Suomen rajojen taakse. Neidenin kolttasaamelaiset eivät olleet tietoisia jääneensä toisen valtion rajojen sisälle.

Kolttasaamelaiset menettivät Norjan valtion alueella kalastusoikeutensa jokiin ja vuonon vesistöihin. Myös kolttasaamelainen poronhoito jäi kokonaan heikolle pohjalle, kun pienimmistäkin poroluvuista vähennettiin ja laidunmaiden käyttöä rajoitettiin. Neidenin kolttasaamelaisilla ei ollut enää pohjaa poronhoidon ylläpitämiseen.

Norjan valtio on viime vuosina laittanut resursseja saamen kielten vahvistamiseksi.

Hallitus asetti saamen kielilautakunnan tutkimaan ja selvittämään Norjan saamen kielten tilannetta kaksi vuotta sitten. Váibmogiella, Sydämenkieli-niminen raportti valmistui 2016 ja raportin pohjalta ryhdytään kehittämään saamen kieliä ja niiden asemaa.

Jelena Porsanger
Tutkija ja kansatieteilijä Jelena Porsanger on itsekin kolttasaamelainen Venäjältä. Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Myös koltansaamen kielen toivotaan pääsevän mukaan näihin toimenpiteisiin, vaikkei kielellä ei ole virallista asemaa, kertoo Anne Karin Olli Norjan kunta- ja uudistusministeriöstä.

– Norjassa ei ole ihmisiä, jotka puhuisivat tätä kieltä. Nyt kun Váibmogiella -raportti on luovutettu hallitukselle, uskomme, että raportista on hyötyä myös koltansaamelle. Siinä on monia konkreettisia ehdotuksia, joilla voisimme nostaa myös koltansaamen asemaa, kertoo Olli.

Kolttasaamelaisia on Suomen, Norjan ja Venäjän alueella arviolta noin 1 000. Suomessa kolttasaamelaisia elää noin 600, Venäjällä kolttasaamelaisia asuu arviolta 250 henkeä.

Norjassa kolttasaamelaiset elävät Neidenissä Finnmarkin alueella arviolta enää noin 150 henkeä. Tarkkaa lukumäärää on ollut hankalaa arvioida, sillä valtioilla on omat kriteerit etnisten identiteettien määrittämiseen.

Lukumääriin on vaikuttanut paljon myös se, miten eri valtakulttuurit ovat painostaneet ja assimiloineet saamelaisia. Neidenin kolttasaamelaisista harva tietää olevansa kolttasaamelainen.

Tutkija Jelena Porsanger on itsekin kolttasaamelainen Venäjän puolelta ja on tutkinut paljon kolttasaamelaisten historiaa.

– Meille pitäisi syntyä nyt tunne, että me kolttasaamelaiset kuulumme yhteen ja me olemme yksi kansa kolmen valtion rajojen sisällä. Jokaisessa valtiossa olemme kärsineet kansana erilaisin tavoin. Olemme oppineet pärjäämään erilaisin tavoin. Mutta nyt voisimme yhdessä toimia yhteisen tulevaisuuden eteen, painottaa Porsanger.

Porsangerin mukaan Neiden kolttasaamelaisilla on ollut, ja on yhä tänäkin päivänä hyvin heikko itsetunto oman kolttaidentiteettinsä vuoksi. Kun ei ole enää perinteistä elinkeinoa, ei kielikään siirtynyt seuraavalle sukupolvelle, hän kertoo.

– Kolttasaamelaisena minusta on niin ilahduttavaa nähdä, miten täällä nuoret koltat ovat ottaneet identiteettinsä takaisin. Ennen he kertoivat, kuinka he ovat kolttasaamelaisten jälkeläisiä, mutta nyt he ylpeänä kertovat olevansa itse kolttasaamelaisia. Jälkeläinen on jotain mikä kuuluu historiaan, mutta kun kertoo olevansa “kolttasaamelainen”, se vahvistaa myös sitä omaa itsetuntoa, naurahtaa Porsanger.

“Kolttakulttuurin kanssa ei ole varaa enää viivytellä”

Kesäkuussa 2017 Neidenin kolttamuseon pihamaastoon oli kerääntynyt sadoittain ihmisiä juhlimaan.

Äʹvv -nimistä kolttamuseota alettiin suunnittelemaan jo vuosituhannen vaihteessa ja nyt Näätämöjoen törmälle on kerääntynyt värikäs joukko kolttasaamelaisia yhteen Suomesta, Norjasta ja Venäjältä. Aurinko kajastaa koivikon takaa, kun jokitörmä täyttyy naurusta ja innokkaista ihmisistä.

Ä´vv museo avajaiset
Kolttasaamelaisen museon avajaiset kokosi kolttakansan yhteen. Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Vaikka meillä ei Karinen kanssa olisikaan yhteistä kieltä, keskustelemme yhdessä innokkaasti siitä, mitä kaikkea keksisimme tulevaisuudessa koltansaamen eteen. Ehkä aluksi jotain pientä, kielituokioita ja käsityökursseja uuden museon aulassa.

Karinella on luja usko kolttakulttuurin elpymiseen läntisimmässä kolttasiidassa Neidenissä. Kielen ja kulttuurin elvyttämisessä ei tule kuitenkaan viivytellä, sillä pelkona on, että perinnetieto katoaa vanhimpien kolttasaamelaisten mukana.

– Kun meillä on täällä Neidenissä tällainen museo, uskon sen olevan todella tärkeä meille nuoremmille sukupolville. Täällä pääsemme oppimaan, mitä meidän kulttuuri on ja elvyttämään kieltä. Siitä voi myös tulla hankalaa, kun Norjan puolella ei ole enää niin montaa kolttasaamelaisen jälkeläistä, harmittelee Mathisen.

Neidenin kolttamuseon avajaiset 16.6.2017.
Kolttasaamelaisen museon avajaisseremonia juonnettiin juhlallisesti museorakennuksen katolta. Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Karine allekirjoittaa sen, että Neidenin kolttasaamelaisilla on heikko itsetunto, kun puhutaan kolttasaamelaisuudesta.

– Meitä on vain muutamia. Meidän pitää kertoa kolttasaamelaisista enemmän täällä Norjassa. Moni ei tiedä, että kolttasaamelaiset elävät yhä. Meidän tulee levittää tietoa, se olisi ensimmäinen askel. Meidän täytyy aloittaa kertomalla lapsille kolttakulttuurista ja alkaa rakentamaan identiteettiämme uudelleen, sanoo Karine.

Kolttasaamelaisen museon nimi Äʹvv on koltansaamea ja tarkoittaa auringon kiloa, ahavaa - ja sitä tämä museorakennus myös edustaa. Kolttasaamelainen museo Neidenissä on valaissut alueen kolttasaamelaiset takaisin juurilleen.

– Jo tämän museon rakentamisen ajan on ollut yhä enemmän ja enemmän keskustelua kolttakulttuurista ja kolttien asemasta Norjasta. Keskustelu on lisääntynyt myös huomattavasti myös omassa perheessäni. Olen siitä todella iloinen, hymyilee Karine.

Lähteet: Kolttakulttuurisäätiö, Saaʹmi Nueʹtt, Jelena Porsanger, Kommunal- og moderniseringdepartmentet

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Urheilu

Suomalaisten suksi ei pelannut karmeassa kelissä Rukalla

Björgen nappasi voiton naisten kympillä

Urheilu

Epäonnistunut voitelu jätti suomalaisnaiset kauas kärjestä: "Eihän siitä tullut yhtään mitään"

Urheilu

Watabe yhdistetyn mäkiosuuden kärki – Hirvonen ladulle yhdeksäntenä

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin moskeijaiskun uhreja jo yli 300 – Syyttäjän mukaan hyökkääjillä oli mukana Isisin lippu