Koe uusi yle.fi

Pääministerin Kiinan-matka poiki noin miljardin vientisopimukset – muun muassa kaukolämpöverkko Pekingiin

Pääministeri Juha Sipilän viimeviikkoisella Kiinan-matkalla solmittiin kymmeniä sopimuksia suomalaisyritysten viennistä Kiinaan.

talous
Pääministeri Juha Sipilä (vas.) tapsi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä 26. kesäkuuta 2017.
Pääministeri Juha Sipilä (vas.) tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä 26. kesäkuuta 2017. Jussi Nukari / Lehtikuva

Maailman toiseksi suurimmasta taloudesta, Kiinasta, tulee yhä tärkeämpi kauppakumppani Suomelle.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) viimeviikkoisella Kiinan-matkalla allekirjoitettiin enemmän kuin koskaan erilaisia kauppa-, investointi- sekä aiesopimuksia. Sopimuksia allekirjoitettiin yli 50.

Suurimmat sopimukset syntyivät energia-alalle, kertoo kansliapäällikkö Jari Gustafsson työ- ja elinkeinoministeriöstä Ylelle.

– Kun Kiinan preridentti Xi Jingping vieraili Suomessa pari kuukautta sitten, ja työ- ja elinkeinoministeriön ja Kiinan kauppaministeriön välillä solmittiin yhteistyösopimus, sen jälkeen on tapahtunut paljon, sanoo Gustafsson.

Monet yksityisen sektorin hankkeet ovat olleet käynnissä jo ennen Kiinan presidentin Suomen-vierailua.

Kaukolämpöverkkoja, Kiina–Suomi -keskus ja lasten leikkipuistoja

Iso sopimus syntyi Pekingin, Dalian ja Nanjingin kaupunkien kaukolämpöverkkojen rakentamisesta. Näiden sopimusten arvo pelkästään on noin 400–500 miljoonaa euroa lähivuosina.

Älykkäiden sähköverkkojen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien sopimusten arvo on kansliapäällikkö Gustafssonin mukaan noin 100–200 miljoonaa euroa.

– Lisäksi Shanghain lähellä Nanjingin kaupunginosassa on ollut pidempiaikainen hanke, jonne rakennetaan Kiina–Suomi -keskusta. Lähivuosina sopimusten arvo saattaa nousta 300 miljoonaan, kertoo Gustafsson.

Kiina–Suomi -keskuksen nyt sovitut sopimukset ovat noin 50–70 miljoonan euron välillä.

Yliopistoyhteistyö avaa ovia yrityksille

Lisäksi matkalla sovittiin useita pienempiä sopimuksia. Muun muassa Helsingin yliopisto ja Pekingin tekniinen- ja kemikaaliyliopisto sopivat ilmansaasteiden monitorointijärjestelmästä.

– Tämä on tärkeä asia, joka avaa uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille kyseisellä sektorilla, Gustafsson luonnehtii.

Sopimuksen arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi vie lasten leikkipuistoja noin 40 miljoonalla eurolla.

Kansliapäällikkö Jari Gustafssonin mukaan pääministeri Juha Sipilän matkan aikana sovittiin pelkästään vientiin liittyviä sopimuksia noin miljardilla eurolla seuraavan kolmen, neljän vuoden aikana.

– Toinen puoli asiaa on, kuinka Kiinan investionnit Suomeen tulevat kasvamaan, Gustafsson huomauttaa.

Lapin matkailukausia halutaan pidentää

Suomalaista matkailuteolisuutta Kiinan-matkalla edisti valtion vienninedistäjän Finpron Visit Finlad -yksikkö. Yksikön johtaja Paavo Virkkunen kertoo, että matkailujätti Fliggyn (entinen Alitrip) kanssa päästiin yhteisymmärrykseen, miten Aurora 1.0 projektia jatketaan. Sen nimi on Aurora 2.0. Käytännössä siinä on kyse talvisesongin jatkamisesta Lapissa sekä keväästä että syksystä. Myös kesäsesongin tuotteistamisen mahdollisuuksia etsittiin.

Samoin löydettin yhteisymmärrys mahdollisesta hotelli-investointien edistämisestä.

Järvi-Suomen Lakeland-brändin tuotteistamisesta Kiinan markkinoille haettin puolestaan yhteisiä säveliä matkailujätti Utourin kanssa.

– Tällä tavalla teemme Järvi-Suomen Lakeland-brändiä tutuksi Kiinan markkinoille, kertoo Visit Finland -yksikön Paavo Virkkunen.

Lakeland brändissä ovat mukana Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala.

Kiina on tällä hetkellä viidenneksi suurin lähdemarkkina Suomeen suuntautuvassa matkailussa. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana matkailu Kiinasta Suomeen kasvoi 85 prosenttia.

Kiinalaiset käyttävät myös rahaa melko avokätisesti turisteina. Kiinalaisten turistein aikaansaama matkailutulo on toiseksi suurin venäläisten jälkeen, kertoo Visit Finlandin viime vuodenm matkailututkimus.

Korjaus: Matkailujätti Slicky muutettu Fliggyksi 4.7. klo 10.54. Matkailututkimuksen viittaus koskee matkailutuloa.