Perinteinen teollisuus jäi ICT:n jalkoihin – "Ei ole mediaseksikästä"

Asiantuntijoiden mukaan aiemmin vahva suomalainen meri- ja konepajateollisuus kärsii osaajapulasta. Pk-yritys kaipaa valtiolta käytännön tukea ja todellisia panostuksia vientiteollisuuden hyväksi.

telakkateollisuus
Tamperelais-kangasalalainen DMK ja sveitsiläinen CMS testaavat Oulun yliopiston tiloissa omalla ScaleFree -laitteistollaan teräksen tuotannossa syntyvien vikojen ja hilseen määrän vähentämistä.
Tamperelais-kangasalalainen DMK ja sveitsiläinen CMS testaavat Oulun yliopiston tiloissa omalla ScaleFree -laitteistollaan teräksen tuotannossa syntyvien vikojen ja hilseen määrän vähentämistä. Kyse on todella isosta asiasta, ja yliopiston tiloihin onkin kohta tulossa väkeä kaikista maailman merkittävistä teräksen tuottajista tutustumaan uuteen teknologiaan.Timo Nykyri / Yle

Konetekniikan vetovoiman ja osaajien puute on pullonkaula meriteollisuuden alihankinnan etenemiselle Suomessa.

Töitä olisi, mutta firmat eivät saa osaavaa väkeä töihin. Syiksi tähän alan asiantuntijat näkevät yliopistoissa tehdyt säästöt, ICT:n suosimisen sekä päättäjien toimettomuuden.

Putoaako Suomi kyydistä?

Oulun yliopistolta syntyneen Global Boiler Works -yrityksen toimitusjohtaja Marko Jokinen suhtautuu kriittisesti yliopistoissa tehtyihin säästötoimiin.

– Meillä on ollut hyvä osaamistaso aiemmin, mutta ihmiset ovat eläköityneet eikä uusia ole koulutettu tilalle. Suomessa tätä alaa ei koeta enää kiinnostavaksi, ja mekin olemme joutuneet hakemaan ulkomailta väkeä töihin.

Professori Jukka Kömi tuli Oulun yliopiston materiaali- ja tuotantotekniikan professoriksi SSAB:sta. Hän kertoo yliopiston konetekniikan keskittyvän meriteollisuuteen ennen kaikkea terästeollisuuden ja raskaan konepajateollisuuden näkökulmasta.

– Oulun yliopiston rooli meriteollisuudessa on paljon suurempi kuin mitä julkisuudesta voisi päätellä. Mutta ei ole mediaseksikästä kehittää terästä, joka on maallikon silmään täsmälleen samannäköinen kuin 40 vuotta sitten, vaikka se on täysin uusi.

Konetekniikka on jäänyt ICT:n jalkoihin

Asiantuntijat surevat, että konetekniikka on jäänyt ICT:n jalkoihin, vaikka teräteollisuuden osaaminen on Pohjois-Suomessa maailman huippua.

– On hyvä, että ICT menee eteenpäin, mutta pitäisi panostaa myös muihin teknisiin tieteisiin. Pelkällä ICT:llä ei tee mekaanisessa ympäristössä oikeastaan mitään, mutta jos saataisiin ICT-kaverit ja mekaniikkaosaajat keskustelemaan keskenään, niin sieltä syntyisi lisäarvoa, Jokinen sanoo.

Kestävyysmyönteisyyden kautta voi tehdä hyvää toisille ihmisille, yhteiskunnalle ja koko maailmalle.

Riitta Keiski

Global Boiler Works on itse hankkinut testaamiseen ulkomailta Tekesin tuella ultraäänitekniikkaa, kun sitä ei Suomessa ole ollut tarjolla. Yritys on tarjonnut laitteistonsa myös yliopiston ja sen kautta muidenkin yritysten käyttöön.

– Yliopistolta ei voi karsia enää mitään, vaan päinvastoin pitäisi saada lisäpanostuksia konetekniikkaan ja teknilliseen mekaniikkaan. Yliopistojen perusopetukseen ja perustutkimukseen pitäisi panostaa huomattavasti enemmän, sanoo Jokinen.

Teräksessä riittää työstettävää

Oululainen meriteollisuusosaaminen liittyy suurelta osin teräkseen ja sen ominaisuuksien hyödyntämiseen.

Teräs ei ole loppuun kehitettyä, vaan työtä riittää. Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa on jo pitkään tehty myös muuhun meritekniikkaan liittyvää tutkimusta.

– Puhutaan myös laivojen päästöjen hallinnasta, polttoainekysymyksistä, moottorivoimasta, öljyn torjunnasta ja meriteollisuuden arktisista haasteista, tiivistää Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani, professori Riitta Keiski.

Eikös se Sipilä ole diplomi-insinööri? Kyllä hänen pitäisi tietää mitä haluaisimme.

Marko Jokinen

Hän nimeää oululaisen meriteollisuusosaamisen yhteistyökumppaneiksi satamat, meriteollisuuden materiaalituottajat ja Wärtsilän tapaiset isot meriteollisuusyritykset sekä lisäksi ympäristö- ja mittaustekniikka-alan pk-sektorin.

– Kyse on hyvin monen tieteenalan yhteistyöstä ja yhteistyöstä yritysten kanssa. Tämä ala tarjoaa nuorille ihmisille nyt paljon enemmän mahdollisuuksia tehdä hyvää kuin aikaisemmin. Kestävyysmyönteisyyden kautta voi tehdä hyvää toisille ihmisille, yhteiskunnalle ja koko maailmalle.

Valtion tukea kaivataan

Jokinen kaipaisi hallitukselta ponnekkaampia toimia vientituloja luovien pk-yritysten toiminnan tukemiseen.

– Puheissa meidän kaltaisiin yrityksiin halutaan aina panostaa, mutta kyllähän tukitoimet ovat hyvin byrokraattisia ja toimintaa kahlitsevia. Eikös se Sipilä ole diplomi-insinööri? Kyllä hänen pitäisi tietää mitä haluamme. Kuvittelisi, että tarpeet ovat tiedossa, pohtii Jokinen.

Kömikin on pettynyt päättäjien tiedon tasoon. Erityisesti häntä harmittavat valtion rajut säästötoimenpiteet teknologiateollisuuden innovaatiotoimintaan.

– Kun ajattelee, kuinka iso merkitys metalliteollisuudella on Suomen ulkomaan kauppaan, se ei päättäjätasolla näy. Panostus pitäisi olla huomattavasti suurempaa, jotta me voimme olla tekniikan huipulla. Suomi ei nouse sillä, että me kopioimme sen, mitä Kiinassa tai muualla maailmassa tehdään.