Presidenttiehdokas Pekka Haavisto hakisi Suomelle turvatakuut Ruotsista ja Norjasta

EU:n yhteisestä puolustuksesta ei ole syntymässä Naton korvaajaa, eikä Suomen Nato-jäsenyys tällä hetkellä ole mahdollinen, Haavisto sanoo.

Pekka Haavisto
Pekka Haavisto
Annu Passoja / Yle

RovaniemiLapissa vieraileva vihreiden presidenttiehdokas ei kauaa mieti, kun häneltä kysyy minkä asian hän haluaisi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa muuttaa. Haavisto sanoo, että yhteistyötä Ruotsin ja myös Norjan kanssa pitäisi entisestään tiivistää.

– Huoltovarmuus on kriisitilanteessa ihan avainkysymys, se millä tavalla saadaan elintarvikkeet ja energia riittämään. Ruotsi on se lähinaapuri, josta logistiikka toimii. Myös sotilaallisesti on hyvin tärkeää, että voidaan tehdä väistöliikkeitä, esimerkiksi siirtää meidän hävittäjäkalustoa muille kentille. Silloinkin tulee Ruotsi kyseeseen, Haavisto selvittää.

Huoltovarmuuteen Haaviston mukaan liittyy sekin, että hän on julkisesti ottanut kantaa ruotsalaisen Jas Gripenin puolesta Hornetien seuraajiksi.

– Missä hävittäjät huolletaan ja mistä varaosat hankitaan, lennetäänkö Italiaan vai riittääkö Ruotsi, tätä kannattaa verrata.

Haavisto pitää yhteistyön tiivistämistä järkevänä koulutuksessa ja kalustohankinnoissa, mutta pitää tavoitteena myös molemminpuolista apua sotatilanteessa. Viime syksynä tehdyssä selvityksessä tosin todettiin, että Ruotsi näkee puolustusyhteistyön Suomen kanssa osin uhkana omalle turvallisuudelleen.

– Uskon, että Ruotsissakin ajattelu on muuttumassa ja esteet yhteistyöltä poistumassa, Haavisto uumoilee.

"Eurooppalaisiin turvatakuisiin vielä pitkä matka"

Presidentti Sauli Niinistö on puhunut jo vuosien ajan EU:n puolustusyhteistyön puolesta. Haavisto sanoo, että EU tarjoaa Suomelle mahdollisuuden kehittää kustannustehokkaasti esimerkiksi lennokkien käyttöä tai kyberturvallisuutta.

– Tästä on tietysti vielä pitkä matka eurooppalaisiin turvatakuisiin. EU:n yhteinen puolustus ei näillä näkymin korvaa Natoa, koska suurin osa EU-maista on Naton jäseniä ja ne luottavat Naton viidenteen artiklaan hädän tullen, Haavisto toteaa.

Muutama vuosi sitten Haavisto lausui olevansa "enemmän Naton kannalla kuin sitä vastaan", mutta tällä hetkellä hän ei täysjäsenyyttä harkitsisi.

– Tänä päivänä mikä tahansa Naton laajentumiseen liittyvä asia horjuttaa kansainvälistä tilannetta ja mahdollisesti provosoi sitä entisestään.

Rauhankumppanuudesta kannattaa kuitenkin ottaa kaikki hyöty irti.

– Nato on meille ystävällismielisten maiden puolustusliitto, siinä mielessä yhteistyö on luontevaa. Samaan aikaan Suomen pitää seurata Venäjän kehitystä ja ottaa se realistisesti huomioon. Meille ei ole mitään syytä esiintyä provosoivasti, Haavisto muotoilee.

Haavisto ei kieltäisi sotilasvirkoja kaksoiskansalaisilta

Lakihanke Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisten sulkemiseksi pois sotilasviroista ei saa Haaviston tukea. Venäjän lainsäädäntö velvoittaa kaksoiskansalaisetkin auttamaan maan turvallisuusviranomaisia, mutta tätä Haavisto ei pidä riittävänä perusteena estää heidän pääsynsä sotilasvirkoihin Suomessa. Yksilölliset turvallisuusselvitykset riittävät Haavistolle.

– Avainkysymys on se, onko ihminen joutunut tai voiko hän joutua painostuksen kohteeksi, silloin tietysti uhka on olemassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että painostuksen kohteeksi voivat joutua muutkin kuin kaksoiskansalaiset.

Muoniossa ja Rovaniemellä vieraillut Haavisto totesi, että Lapin maayhteys Ruotsiin tekee alueesta erityisen tärkeän kriisitilanteessa.

– Kun ajattelen Suomen huoltovarmuutta, pohjoiset alueet ovat äärimmäisen tärkeitä kuljetusyhteyksien osalta. Tärkeitä ovat myös kaikki alueet, joihin väestöä voidaan siirtää turvaan, tässä mielessä Suomen laaja pinta-ala on etu.

Lappiin mahtuvat sekä turistit että kaivokset

Vaalikampanjaansa käyvä Haavisto osoitti Lapin vierailulla ymmärrystä sekä ennätysluvuista nauttivaa matkailualaa että kaivosyrityksiä kohtaan. Hän uskoo teknologian kehittyneen riittävän pitkälle, jotta kaivostoimintaa voidaan harjoittaa kestävästi.

– Minusta kaivostoiminta on mahdollista järjestää ympäristön kannalta hyvällä tavalla, mutta mittakaavan pitää olla oikea ja ympäristöviranomaisilla pitää olla tiukka kontrolli.

Haavisto myös pakottaisi kaivosyritykset varautumaan kaivoksen jälkeiseen aikaan erityisellä kaivosrahastolla.

– Kaivosyrityksiltä kerättäisiin maksuja ja veroja, jotka käytettäisiin uusien elinkeinojen luomiseen silloin kun kaivostoiminnan aika on ohi. Rahastolla taattaisiin sekin, että kotimaahan jäisi riittävä hyöty kaivostoiminnasta. Sinänsä minulla ei ole mitään ulkomaisia yrityksiä vastaan. Usein heillä on sellaista osaamista, jota kotimaassa ei ole.