Koe uusi yle.fi

Kiinan ja Venäjän päämiehet tapaavat Moskovassa – Lue tästä 4 tärkeää huomiota maiden välisistä suhteista

Venäjän ja Kiinan välejä suitsutetaan nyt paremmiksi kuin koskaan aiemmin. Selvitimme, millaisissa kantimissa suurvaltojen välit todellisuudessa ovat.

Venäjä
Xi Jinping ja Vladimir Putin kättelevät Moskovassa.
Presidentit Xi Jinping ja Vladimir Putin tapasivat Moskovassa maanantaina.Sergei Chirikov / AFP

MOSKOVA Kiinan presidentti Xi Jinping kohtaa virkaveljensä Vladimir Putinin kasvotusten tänä vuonna jo kolmatta kertaa. Presidentti Xi saapui eilen kaksipäiväiselle vierailulle Moskovaan.

Venäjän ja Kiinan johto kutsuvat suhteitaan nyt paremmiksi kuin koskaan aiemmin maiden historiassa. Listasimme venäläisten Kiina-asiantuntijoiden avustuksella neljä kohtaa maiden välisen yhteistyön ymmärtämiseksi.

1. Venäjän talouden nopea täyskäännös Euroopasta itään ei ole toteutunut

Kolmannelle presidenttikaudelleen valmistautuva Putin kehotti jo vuonna 2012 ottamaan kiinni ”kiinalaisen tuulen Venäjän talouden purjeisiin”.

Venäjän täyskäännöksestä itään alettiin kuitenkin puhua vasta pari vuotta myöhemmin. Silloin Krimin valtauksen ja myöhemmin Itä-Ukrainan konfliktin takia Venäjä erotettiin johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmästä ja länsimaat asettivat talouspakotteita sitä vastaan.

Putin julisti vuonna 2014, että Venäjän ja Kiinan välinen kauppa nousisi vuonna 2015 100 miljardiin dollariin. Vuoteen 2020 mennessä summan olisi määrä ylittää 200 miljardia dollaria.

Todellisuudessa öljyn hinnan lasku ja heikko rupla ovat vesittäneet Venäjän suunnitelmat talouden nopeasta käännöksestä Kiinaan ja muualle Aasiaan. Viime vuonna Kiinan ja Venäjän välinen kauppavaihto oli vajaat 70 miljardia dollaria. Tänä vuonna kauppa on kasvanut aiempaa nopeammin, ja se voi vuoden loppuun mennessä ylittää 80 miljardia dollaria.

– Pakotteiden ja kansainvälisen eristyksen vuoksi Venäjän täytyi kääntää katse itään, mutta mitään radikaalia käännöstä ei ole tapahtunut. Eurooppa pysyy tärkeimpänä kauppakumppaninamme, sanoo Moskovan valtiollisen kansainvälisten suhteiden instituutin MGIMO:n idäntutkimuksen laitoksen dosentti Vladimir Korsun.

2. Diplomatia yhdistää Kiinaa ja Venäjää maailman konflikteissa, mutta ei varauksetta

Kiina ja Venäjä ymmärtävät toisiaan kansainvälisissä kriiseissä. Tämä näkyy esimerkiksi maiden tukena toisilleen YK:n turvallisuusneuvoston pysyvinä jäseninä.

– Sekä Venäjän että Kiinan hallintatapa on itsevaltainen ja kummatkin maat korostavat oikeuttaan käyttää valtaansa omaksi katsomalla alueellaan rauhanomaisen maailmanjärjestyksen kustannuksella. Lisäksi kummallakin on suuria epäilyksiä Yhdysvaltoja kohtaan, Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Aleksander Gabujev sanoo.

Vaikka maiden asennoituminen niin Syyrian, Ukrainan, Korean niemimaan kuin Etelä-Kiinan meren jännitteisiin muistuttaa monessa toisiaan, niin tuki toiselle ei ole kuitenkaan varauksetonta.

Kiina ei ole kritisoinut Venäjää Krimin valtaamisesta tai liittynyt Venäjän vastaiseen pakoterintamaan. Toisaalta se esimerkiksi pidättäytyi YK:n turvallisuusneuvostossa äänestämästä Krimin niemimaan kohtalosta ja on virallisesti tukenut Ukrainan alueellista yhtenäisyyttä.

Vastakkaisena esimerkkinä Gabujev pitää Venäjä suhtautumista aluekiistoihin Etelä-Kiinan merellä. Venäjä ei ole halunnut ottaa virallisesti kantaa aluekiistoihin ja on sanonut tukevansa niissä kansainvälistä oikeutta. Toisaalta presidentti Putin on kehunut Kiinan päätöstä olla noudattamatta YK:n alaisen kansainvälisen oikeuden sille antamaa langettavaa tuomiota aluekiistoissa.

3. Venäjä ja Kiina tekevät sotilasyhteistyötä ilman pyrkimistä sotilasliittoon

1950-luvulla Neuvostoliiton ja Kiinan rakentaessa yhdessä sosialismia maiden välille oli solmittu muodollinen sotilasliitto. Vuosikymmen loppuun mennessä suhteet kuitenkin viilenivät nopeasti, kunnes ne ajautuivat täydelliseen välirikkoon maiden välisissä rajataisteluissa Ussuri-joella vuonna 1969.

Sotilasyhteistyö maiden välillä palautui vasta 1990-luvulla kun, Venäjä alkoi toimittaa aseita Kiinalle. Tällä hetkellä Kiina on yksi Venäjän aseteollisuuden suurimmista asiakkaista. Venäjä myy Kiinaan nykyisin myös kaikkein kehittyneimpiä asejärjestelmiään, joiden myymistä ulkomaille se rajoittaa tarkkaan.

2000-luvulla Venäjä ja Kiina ovat aloittaneet säännölliset sotaharjoitukset, joita on pidetty Shanghain yhteistyöjärjestön puitteissa. Vuodesta 2012 lähtien maat ovat pitäneet säännöllisesti myös yhteisiä merisotaharjoituksia.

Viime vuonna maat harjoittelivat Etelä-Kiinan merellä. Tänä kesänä Venäjän ja Kiinan laivastot ovat jo pitäneet harjoituksen Pietarin ja Kaliningradin läheisyydessä. Heinäkuussa harjoitusten on määrä jatkua Itämerellä.

Tiivistyneestä sotilasyhteistyöstä huolimatta kumpikaan venäläisasiantuntija ei usko yhteistyön tähtäävän maiden väliseen sotilasliittoon.

– Aiemmin arveltiin, että Shanghain yhteistyöjärjestöstä haluttaisiin kehittää jonkinlainen Natoa vastaava sotilasliitto, mutta nykyään tällaiset suunnitelmat eivät ole enää ajankohtaisia. Kiina ei halua enää olla vallankumouksellinen uuden maailmanjärjestyksen synnyttämisessä, Vladimir Korsun Moskovan valtiollisesta kansainvälisten suhteiden instituutista sanoo.

4. Kiinan ja Venäjän välit ovat normalisoituneet, mutta paljon on vielä parannettavaa

Parhaillaan Moskovassa vieraileva presidentti Xin Jinping kutsui kiinalais-venäläisten suhteiden olevan nyt paremmat kuin koskaan aiemmin Venäjän hallituksen sanomalehdelle Rossijskaja gazetalle antamassaan laajassa haastattelussa (siirryt toiseen palveluun). Myös Venäjän johdossa ylistetään maiden suhteita Kiinaan.

Moskovan Carnegie-keskuksen Kiinan erikoistuneen tutkijan Aleksandr Gabujevin mukaan maiden väliset suhteet ovat perinteisesti olleet vaikeat. Siksi tällä hetkellä suhteita voidaan pitää hyvinä, vaikka niissä on myös paljon parannettavaa.

Gabujev uskoo yhteistyön voivan syventyä entisestään etenkin talouden saralla, jossa mahdollisuuksia tarjoaa Kiinan lanseeraaman uuden silkkitien rakentaminen. Juuri tällä hetkellä uutta tie-, rautatie- ja meritieverkostoa Kiinasta Eurooppaan luova suurprojekti on kuitenkin vastatuulessa Kiinan heikentyneen taloustilanteen vuoksi.

Toinen kunnianhimoinen hanke on Venäjän johtama Euraasian talousliitto, joka pyrkii neuvottelemaan tullimaksujen alentamisesta Kiinan kanssa. Tässäkään asiassa ei kuitenkaan odoteta nopeita läpimurtoja.

Myöskään MGIMO:n asiantuntija Vladimir Korsun ei jaa käsitystä Kiinan ja Venäjän ylivertaisista väleistä vaan kutsuu niitä kahden maan normalisoituneiksi suhteiksi kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Hän painottaa, että itään kurkottamiseen sijaan Venäjän tulisi pitää huolta suhteistaan kaikkiin ilmansuuntiin.

– Venäjän diplomatian perusteena pitäisi olla vaakunassamme oleva kaksipäinen kotka, joka katsoo samalla niin itään kuin länteen, Korsun huomauttaa.