Kadulle pystytetystä taidenäyttelystä tuli kesän kuumin puheenaihe Iisalmessa – taiteilija: "Tahallaanhan minä ärsytän ihmisiä"

Veistoksista täyttynyt keskustan kuja jakaa mielipiteitä. Toiselle se on piristystä, toisen mielestä joku on ripustanut pyykkinsä Raatihuoneen seinälle.

taide
Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.
Kaarina Kaikkonen kuratoi Iisalmeen Suloisessa Suomessamme -näyttelyn, joka on jakanut väen mielipiteet. Sakari Partanen / Yle

Iisalmi– Voi kauhia, päivittelee Iisalmessa Koivukujaa pitkin kävelevä nainen. Hänen edessään on yksi Suloisessa Suomessamme -näyttelyn veistoksista.

Iisalmelaissyntyisen, erilaisiin installaatioihin keskittyneen kuvataiteilija Kaarina Kaikkosen kuratoima näyttely vaikuttaa olevan kesän kuumin puheenaihe Iisalmessa.

Keskustelua käydään etenkin sosiaalisessa mediassa. Kaikki eivät ymmärrä, miksi keskustassa sijaitsevalle Koivukujalle on tuotu 16 eri taiteilijan näyttely. Jonkun mielestä yhden ääni-installaation äänet ovat häiriöksi, joku ei ymmärrä sitä, että vaatteita on ripustettu Raatihuoneen seinään, kolmannen mielestä koko näyttely on joutava.

Taiteilija Kaisu Koivisto ja taideteos Saastenkerääjä Iisalmen koivukujalla.
Kaisu Koiviston Saasteenkerääjä on tehty lehmänsarvista. Ympäri maailman jo vuodesta 1998 kiertänyt teos on kerännyt eri paikoista itseensä esimerkiksi ilmansaasteita. Teoksen viimeinen pysähdyspaikka on paikka, johon Koivisto jättää teoksen maatumaan. Sakari Partanen / Yle

– Minusta tämä on erittäin hyvä idea. Tuodaan taide tänne ihmisten keskelle eikä se ole pelkästään tuolla kammioissa ja suljetuissa paikoissa, toteaa puolestaan Pentti Väisänen.

Kaarina Kaikkonen on tyytyväinen monestakin syystä. Ensinnäkin hän on saavuttanut jo alkumetreillä hakemansa: keskustelu ja kyseenalaistaminen ovat alkaneet.

– Halusin herättää keskustelua, provosoida ihmisiä, että eihän tuollainen ole taidetta ollenkaan. Halusin, että ihmiset saavat purkaa mielipiteitä ja kohista vähän, että miksi tuollaista laitetaan, koska tuohan on ihan hullua, Kaikkonen kertoo.

Kaikkonen myöntää, että ristiriidan tavoittelu taiteen keinoin on tietoista.

– Tahallaanhan minä ärsytän ihmisiä teoksilla. Tiedän, että aina joku suuttuu ja voi olla närkästynyt, että ei noin saa tehdä.

Ärsytyksen aiheuttamisen tavoitteena on lopulta saada ihmisten ajattelu avartumaan.

Pilaako taide rakennuksen?

Suuri yleisö muistanee Kaarina Kaikkosen parhaiten Helsingin Tuomikirkon portaille tehdystä Tie-teoksesta.

17 vuoden takainen teos herätti paljon keskustelua. Yli 3 000 pikkutakista koostunut teos sai osakseen kirjavia tulkintoja. Kaikkosen esimerkiksi tulkittiin teoksellaan polkevan naisten oikeuksia.

– Joku nainen soitti minulle, että enkö minä ymmärrä, että Suomessa on tasa-arvo ja täsmälleen puolet pitää olla naisten vaatteita ja puolet miesten, koska me olemme tasa-arvoisessa maassa, Kaikkonen muistelee.

Raatihuoneen valtaus.
Installaatioistaan tunnetun Kaarina Kaikkosen Raatihuoneen nurkaus valtaus -teos herätti huomion kaukaa. Sakari Partanen / Yle

Iisalmeenkin Kaikkonen on tehnyt vaatteista koostuvan teoksen. Raatihuoneen nurkan valtaus – teoksessa iisalmelaiset valtaavat symbolisesti rakennuksen. Teos sai heti ensimetreillä palautetta.

– Joku oli huolissaan, että miten mahtaa käydä Raatihuoneen rakennuksen, että pilaanko jotenkin rakennuksen. Ei nämä tietenkään mitenkään rakennusta pilaa, Kaikkonen kertoo.

Taiteilija tekee sen mitä sinä et uskalla

Näyttely on Kaikkosen ensimmäinen synnynkaupunkiinsa organisoima. Hän myöntää jännittäneensä. Toisaalta hän ajattelee, että näyttely on vähän kuin lahja Iisalmelle, sillä mukana on Suomen arvostetuimpia kuvanveistäjiä eri puolelta maata. Näkökulmansa elämään satavuotiaassa Suomessa antaa yhteensä 16 taiteilijaa.

Ehkä näyttelyn erikoisimmista, ainakin äänekkäimmästä, teoksesta vastaa taiteilija Jukka Vikberg.

Vikbergin Verraton melske -ääniveistoinstallaatio on saanut inspiraationsa Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä ja tarinasta siitä, kun veljekset juoksivat Sonnimäen kivelle härkiä pakoon. Liiketunnistimella toimivat puuhun kiinnitetyt päät aloittavat huudon liikkeestä.

Taiteilija Jukka Vikberg.
Jukka Vikbergin Verraton melske –ääniveistoinstallaatio saa osakseen ihmisten huomion Koivukujalla. Seitsemän päätä reagoi kadulla tapahtuvaan liikkeeseen ja aloittaa huudon liikkeestä.Sakari Partanen / Yle

– Tämä on allegoria taiteilijan ja ihmisen elämästä. Me huudamme ja lähellä olevatkaan eivät välttämättä kuule ollenkaan. Aleksis Kivi on ihan selvästi tässä kertonut yhden ihmiselämän peruselementeistä, Vikberg pohtii.

Näyttelyn ainoasta ääniteoksesta vastaava Vikberg saa teoksella huomiota osakseen. Kritiikki on taiteilijalle tuttu kumppani ja Vikbergin mielestä taiteilijan osana on tehdä asiat eri lailla kuin muut ihmiset ja muut taiteilijat tekevät.

– Tavallaan ihmiset, jotka eivät ole taiteilijoita, voisivat ajatella, että taiteilija on yhteiskunnassa sellainen henkireikä, joka tekee ne idioottimaiset asiat. Sellaiset, joita minäkin ehkä haluaisin tehdä, mutta en tee tai en uskalla tehdä.

Pois gallerioista, ulos tavallisten ihmisten luo

Suloisessa Suomessamme -näyttely on kuraattorinsa tyylille uskollisesti julkisesti kaikkien nähtävillä, ulkona. Kaikkosen lähtökohta taiteen esille laittamiseen onkin juuri se, että hän haluaa tavoittaa museoita ja gallerioita kaihtavat ihmiset.

– Itse olin nuorena sellainen, että minua ujostutti mennä taidemuseoon ja galleriaan. Tuntui, että pitäisi olla hirmu hieno ja sivistynyt ja pukeutunut hienosti ennen kuin uskaltaa edes ovea avata sinne.

Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen
Pekka Kauhanen ja Päivätär ja vaahtopää -teoksensa. Kuopiossa Kauhanen tunnetaan Oksapoika-teoksestaan ja Kajaanissa Kekkos-monumentista. Sakari Partanen / Yle

Kun taiteensa tuo kaduille ja julkisiin tiloihin, pitää osata olla valmis ottamaan monenlaista palautetta vastaan ja ennen kaikkea kuulemaan sen ikuisuuskysymyksen. Pitääkö taidetta ymmärtää, jotta siitä voi nauttia?

– Sen olen oppinut huomaamaan omaa taidetta tehdessä, että en usko ollenkaan sitä ajatusta, että joku ei ymmärrä taidetta. Jokainen ymmärtää ja jokainen ymmärtää omalla tavallansa. Taide tavallaan puhuu jokaiselle ihmiselle jotain, jos ihminen se haluaa kuunnella sitä, Kaikkonen

Suloisessa Suomessamme -näyttely on esillä heinäkuun ajan Iisalmessa ja on osa Iisalmen kaupuingin Suomi 100 -juhlavuotta. Erityisesti Kaarina Kaikkonen toivoo, että näyttelyn myötä hänen nuoruudessaan paljon käytössä ollut Koivukuja herää eloon.

– Iisalmi on niin kaunis kaupunki ja tämä Koivukuja on aivan ainutlaatuinen. Halusin saada ihmiset kävelemään tätä kujaa, arvostamaan omaan kaupunkiaan ja olemaan ylpeä siitä, että meillä on näin ihana Koivukuja.