1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Veljesten intohimosta tuli yksi Suomen hankalimmin saavutettavista luontokohteista – alueelle pääsee vain viranomaisen luvalla

Veljekset Seppo ja Pertti Terävä toivovat, että ihmisillä olisi ihmeteltävää vielä 50 vuoden kuluttuakin.

luonto
Pertti Terävä
Pertti Terävä on veljensä kanssa tehnyt puupuiston aivan itärajan tuntumaan. Kari Kosonen/Yle

RautjärviAivan itärajan tuntumaan Rautjärven Simpeleelle on valmistumassa erikoinen metsäpuupuisto. Hiitolanjoen Tuntumassa Etelä-Karjalassa asustavat Seppo ja Pertti Terävä ovat istuttaneet reilun hehtaarin alalle 47 erilaista suomalaista puulajia, jotka omalta osaltaan juhlistavat Suomen satavuotissyntymäpäiviä.

– Se on tärkein asia, että tämä on 100-vuotiaalle Suomelle, kertoo Pertti Terävä.

Metsäpuupuisto on noin hehtaarin kokoinen alue. Sinne ei kuitenkaan ihan noin vaan mennä, sillä alue on kokonaisuudessa rajavyöhykkeellä. Puupuistoon pääsemiseksi tarvitaankin rajavartioston myöntämä rajavyöhykelupa.

47 erilaista puulajia saavat siis kasvaa rajavyöhykkeellä kaikessa rauhassa.

– Tästä tulee sellainen gurmee-alue oraville ja linnuille, sanoo Pertti Terävä.

Amerikan taikapähkinän taimi
Tässä kasvaa amerikantaikapähkinäPetri Kivimäki/Yle

Kirjovaahtera, kultasurukuusi

Taimien istutus ja hoito ovat Pertti Terävän vastuulla. Hän tuntuukin tunnistavan jokaisen taimen jo kaukaa.

– Tässä on purppurasurukuusi. Keväällä sen kerkät ovat tummanpunaisia ja muuttuvat ajan myötä tummanvihreiksi. Vieressä on mantsuriansaarni. Komeat on lehdet, ja hyvin on talvehtinut, kuvailee Pertti.

Tatarinvaahtera on ykkösvyöhykkeen puu, mutta tuntuu menestyvän hyvin täällä kolmoskasvuvyöhykkeen alueella.

– Tuo on kirjovaahtera, ja tämä on kultasurukuusi. Se on hankittu tänä keväänä.

Pertti Terävä kertoo, että hän on tuonut jokaiselle kasville omat mullat.

– 80 säkkiä olen kantanut multaa tänne.

Valtavasti aikaa ja omaa rahaa

Terävät ovat tehneet koko puiston kokonaan omalla ajallaan ja kustannuksellaan. Taimien hankintaan on kulunut tuhansia euroja rahaa. Kallein taimi oli makedonianmänty, jonka hinta oli 149,30 euroa.

Ensimmäinen taimi metsäpuupuistoon istutettiin vuonna 2006, mutta suurin osa työstä on tehty viime vuoden aikana. Aiemmin paikalla oli nuori kuusikko. Se on kaadettu puiston tieltä pois.

– Minä tein taimille puutolpat ja metallikyltit. Yhdessä Pertin kanssa siivottiin metsä, kertoo Seppo Terävä.

Vielä tällä hetkellä suurin osa taimista on pieniä, osa vain 30 senttimetrin korkuisia.

– Kaikkiaan puita on yli sata. Saarnivaahteraakin pitää olla kaksi, että ne tuuleentuvat, kertoo Pertti.

Taimet on hankittu suomalaisista puutarhoista. Joitakin on tuotu jopa toiselta puolelta Suomea.

Puupuisto taimella
Monet puut ovat vielä pienellä taimella puupuistossa. Venäjän rajalle on tästä matkaa 100 metriä. Petri Kivimäki/Yle

Maisema-arvot ratkaisevat

Puupuiston reunalla virtaa muutaman metrin levyisenä Hiitolanjoki. Simpelejärvestä Laatokkaan laskeva joki olisi hyvä lohijoki, mutta se on Suomen puolella padottu kolmen voimalaitoksen voimin.

Puupuiston kohdalta ensimmäiseen voimalaitokseen on matkaa noin kilometri. Hyvällä onnella tässä voi vielä laatokanlohen nähdä.

– Olen minä lohen tuossa nähnyt, kertoo Pertti Terävä.

Komeat korennot lentävät joen rannalla.

– Maisema-arvot ratkaisivat, että tämä tuli tänne rajavyöhykkeelle. Puita ei ole tarkoitus hakata, vaan tämä säilyy tässä ikuisesti.

Pertin ja Sepon haave on, että 50 vuoden kuluttua ihmiset voisivat ihailla puupuistoa täydessä komeudessaan. Veljesten siskon pojantytär Enni Hyrkäs pääsi nyt ensimmäistä kertaa puupuistoon.

– Enni on suvun nuorin ja saa kertoa tästä tapahtumasta, kun Suomi täyttää 150 vuotta.

10-vuotias Enni lupaa laittaa kaikki tarkasti muistiin.

– Sitten 50 vuoden kuluttua kaikki muistavat, kun Suomi oli 100-vuotias, sanoo Enni.

kynäjalava
Kynäjalava aloittaa kasvuaan puupuistossaPetri Kivimäki/Yle

Puupuiston lajit

1. metsälehmus

2. isolehtilehmus

3. metsätammi

4. punatammi

5. tryffelitammi

6. vuorijalava

7. kynäjalava

8. siperianpihta

9. tuija

10. punapyökki

11. euroopanpyökki

12. mustajalopahkinä

13. turkinpähkinä

14. kanadanlehtikuusi

15. siperianlehtikuusi

16. douglaskuusi

17. makedonianmänty

18. sembramänty

19. lehtosaarni

20. punasaarni

21. mantsuriansaarni

22. kastanja

23. taalainkoivu

24. pilvikirsikka

25. vaahtera

26. niveravaahtera

27. punalehtinenvaahtera

28. metsävaahtera

29. hurmevaahtera

30. tatarinvaahtera

31. hopeavaahtera

32. kirjovaahtera

33. saarnivaahtera

34. käärmekuusi

35. surukuusi

36. metsämänty

37. koivu

38. pihlaja

39. punakoivu

40. koreanpihta

41. purppuraomenapuu

42. virginianpihta

43. amerikantaikapahkina

44. mansikkakuusi

45. kultasurukuusi

46. purppurasurukuusi

47. tulevaisuuden kuusi 2017, suomi 100 vuotta -puu

Lue seuraavaksi