RAUTJÄRVI Aivan itärajan tuntumaan Rautjärven Simpeleelle on valmistumassa erikoinen metsäpuupuisto. Hiitolanjoen Tuntumassa Etelä-Karjalassa asustavat Seppo ja Pertti Terävä ovat istuttaneet reilun hehtaarin alalle 47 erilaista suomalaista puulajia, jotka omalta osaltaan juhlistavat Suomen satavuotissyntymäpäiviä.
– Se on tärkein asia, että tämä on 100-vuotiaalle Suomelle, kertoo Pertti Terävä.
Metsäpuupuisto on noin hehtaarin kokoinen alue. Sinne ei kuitenkaan ihan noin vaan mennä, sillä alue on kokonaisuudessa rajavyöhykkeellä. Puupuistoon pääsemiseksi tarvitaankin rajavartioston myöntämä rajavyöhykelupa.
47 erilaista puulajia saavat siis kasvaa rajavyöhykkeellä kaikessa rauhassa.
– Tästä tulee sellainen gurmee-alue oraville ja linnuille, sanoo Pertti Terävä.
Kirjovaahtera, kultasurukuusi
Taimien istutus ja hoito ovat Pertti Terävän vastuulla. Hän tuntuukin tunnistavan jokaisen taimen jo kaukaa.
– Tässä on purppurasurukuusi. Keväällä sen kerkät ovat tummanpunaisia ja muuttuvat ajan myötä tummanvihreiksi. Vieressä on mantsuriansaarni. Komeat on lehdet, ja hyvin on talvehtinut, kuvailee Pertti.
Tatarinvaahtera on ykkösvyöhykkeen puu, mutta tuntuu menestyvän hyvin täällä kolmoskasvuvyöhykkeen alueella.
– Tuo on kirjovaahtera, ja tämä on kultasurukuusi. Se on hankittu tänä keväänä.
Pertti Terävä kertoo, että hän on tuonut jokaiselle kasville omat mullat.
– 80 säkkiä olen kantanut multaa tänne.
Valtavasti aikaa ja omaa rahaa
Terävät ovat tehneet koko puiston kokonaan omalla ajallaan ja kustannuksellaan. Taimien hankintaan on kulunut tuhansia euroja rahaa. Kallein taimi oli makedonianmänty, jonka hinta oli 149,30 euroa.
Ensimmäinen taimi metsäpuupuistoon istutettiin vuonna 2006, mutta suurin osa työstä on tehty viime vuoden aikana. Aiemmin paikalla oli nuori kuusikko. Se on kaadettu puiston tieltä pois.
– Minä tein taimille puutolpat ja metallikyltit. Yhdessä Pertin kanssa siivottiin metsä, kertoo Seppo Terävä.
Vielä tällä hetkellä suurin osa taimista on pieniä, osa vain 30 senttimetrin korkuisia.
– Kaikkiaan puita on yli sata. Saarnivaahteraakin pitää olla kaksi, että ne tuuleentuvat, kertoo Pertti.
Taimet on hankittu suomalaisista puutarhoista. Joitakin on tuotu jopa toiselta puolelta Suomea.
Maisema-arvot ratkaisevat
Puupuiston reunalla virtaa muutaman metrin levyisenä Hiitolanjoki. Simpelejärvestä Laatokkaan laskeva joki olisi hyvä lohijoki, mutta se on Suomen puolella padottu kolmen voimalaitoksen voimin.
Puupuiston kohdalta ensimmäiseen voimalaitokseen on matkaa noin kilometri. Hyvällä onnella tässä voi vielä laatokanlohen nähdä.
– Olen minä lohen tuossa nähnyt, kertoo Pertti Terävä.
Komeat korennot lentävät joen rannalla.
– Maisema-arvot ratkaisivat, että tämä tuli tänne rajavyöhykkeelle. Puita ei ole tarkoitus hakata, vaan tämä säilyy tässä ikuisesti.
Pertin ja Sepon haave on, että 50 vuoden kuluttua ihmiset voisivat ihailla puupuistoa täydessä komeudessaan. Veljesten siskon pojantytär Enni Hyrkäs pääsi nyt ensimmäistä kertaa puupuistoon.
– Enni on suvun nuorin ja saa kertoa tästä tapahtumasta, kun Suomi täyttää 150 vuotta.
10-vuotias Enni lupaa laittaa kaikki tarkasti muistiin.
– Sitten 50 vuoden kuluttua kaikki muistavat, kun Suomi oli 100-vuotias, sanoo Enni.
Puupuiston lajit
1. metsälehmus
2. isolehtilehmus
3. metsätammi
4. punatammi
5. tryffelitammi
6. vuorijalava
7. kynäjalava
8. siperianpihta
9. tuija
10. punapyökki
11. euroopanpyökki
12. mustajalopahkinä
13. turkinpähkinä
14. kanadanlehtikuusi
15. siperianlehtikuusi
16. douglaskuusi
17. makedonianmänty
18. sembramänty
19. lehtosaarni
20. punasaarni
21. mantsuriansaarni
22. kastanja
23. taalainkoivu
24. pilvikirsikka
25. vaahtera
26. niveravaahtera
27. punalehtinenvaahtera
28. metsävaahtera
29. hurmevaahtera
30. tatarinvaahtera
31. hopeavaahtera
32. kirjovaahtera
33. saarnivaahtera
34. käärmekuusi
35. surukuusi
36. metsämänty
37. koivu
38. pihlaja
39. punakoivu
40. koreanpihta
41. purppuraomenapuu
42. virginianpihta
43. amerikantaikapahkina
44. mansikkakuusi
45. kultasurukuusi
46. purppurasurukuusi
47. tulevaisuuden kuusi 2017, suomi 100 vuotta -puu