Miitri, 17, on kerännyt yli tuhat historiallista asetta ja varustetta – isä: "Se on harrastus siinä missä jääkiekkokin"

Miitri Oikarisen sotahistoriallisesta kokoelmasta on järjestetty näyttely ja kesällä hän on asiantuntijana Tuntematon sotilas -näytelmässä.

sotahistoria
Miitri Oikarinen katsoo 37 JVK 36 kanuunan tähtäysaukosta.
– En usko, että kokoelma voi koskaan olla täydellinen, 17-vuotias sotaharrastaja Miitri Oikarinen sanoo.Sakari Partanen / Yle

Miitri Oikarinen myöntää, että moni yllättyy tavatessaan 17-vuotiaan, joka tietää niin paljon sotahistoriasta kuin hän. Itse asiassa lähes kaikki yllättyvät.

– Tietääkseni olen Suomen nuorin tällaisen kokoelman kanssa, hän selittää.

Rauhallisen nuoren miehen kokoelmaan kuuluu toista tuhatta esinettä, joista ensimmäiset on hankittu hänen ollessa vasta kymmenvuotias. Ihka ensimmäinen oli Suomi-konepistooli, joka oli tarttunut hänen isänsä matkaan Rompetorilta.

– Isällä oli se ja yksi kypärä, mutta ei muuta kokoelmaa.

Miitri Oikarinen ilmantorjuntatykin puikoissa.
Tämä kaksiputkinen ilmatorjuntatykki oli Suomen armeijan käytössä jatkosodassa.Sakari Partanen / Yle

Koska Miitri on vielä alaikäinen, isä Ari Nurmijoella on vielä suuri rooli pojan harrastuksessa. Luvat ovat hänen nimissään, hän maksaa hankinnat ja vie pojan vaikka toiselle puolelle Suomea tapaamaan muita keräilijöitä.

– Kaikki vapaa-aika siihen varmaan menee, mutta tämä on harrastus siinä missä jääkiekkokin ja lapsia täytyy tukea, Nurmijoki tokaisee.

Vaikka saman tiedon pystyy hankkimaan kirjoista ja netistä, se ei ole sama.

Miitri Oikarinen

Mutta siinä, missä joku muu isä kustantaa lapselleen jääkiekkovarusteet, Nurmijoki on ostanut pojalleen kaksiputkisen ilmatorjuntatykin. Pojan mielenkiinnon kohde ei silti isää kummastuta. Hän on harrastanut sotahistoriaa itsekin – poika tosin tietää aiheesta nyt jo paljon enemmän kuin isänsä.

Ase, jonka omistaminen herättää erityistä ylpeyttä

Iisalmelainen Miitri Oikarinen aloittaa syksyllä toisen vuoden Kuopion Lyseon lukiossa. Sotakokoelma on muualla, eikä sen sijaintia kerrotakaan ulkopuolisille turvallisuussyistä: onhan mukana noin 150 asetta.

Aseista suurin osa on deaktivoituja, mutta esimerkiksi jalkaväenkivääri M/91 kaivetaan silloin tällöin esille perinneammuntoja varten.

– Vaikka saman tiedon pystyy hankkimaan kirjoista ja netistä, se ei ole sama kuin että pääsee työskentelemään [aseiden] kanssa. Teoria ja käytäntö täydentävät toisiaan.

Pääosa esineistöstä on vuosilta 1914–1945, mutta joukossa on muutamia vanhempiakin.

Japanilainen käsiase.
Japanilainen Nambu-pistooli on yksi Miitrin ylpeydenaiheista.Sakari Partanen / Yle

On joitakin esineitä, joiden omistamisesta Oikarinen on erityisen ylpeä. Yksi sellainen on japanilainen Nambu Type 14B -pistooli. Toisessa maailmansodassa ja Kiinan–Japanin sodassa käytettyä asetta oli todella vaikea löytää Suomesta. Sitten Oikarinen onnistui hankkimaan sen eräältä aseita tuovalta kauppiaalta.

– Lisäksi on eräs sveitsiläinen kivääri, joka kuului entiselle keräilijätuttavalle. Hän ei ole enää keskuudessamme. Sillä on enemmänkin tunne- kuin rahallista arvoa.

"On tiedettävä todella paljon siitä, mitä on ostamassa"

Usein Oikarinen näkee valokuvassa tai elokuvassa aseen tai sotavarusteen, joka herättää hänen mielenkiintonsa. Hän alkaa kerätä tietoa siitä kirjoista tai netistä. Tiedon hän haluaa varmistaa useasta lähteestä – "lukiolaisen tavoin", hän lisää.

Kun Oikarinen aloitti harrastuksensa, kokoelman kartuttaminen oli helppoa. Kirpputoreilla oli lähes varmasti jossakin pöydässä jotakin kiinnostavaa. Sittemmin vaatimustaso on noussut – ja myös lainsäädäntö on vaikeuttanut aseiden hankintaa.

Miitri Oikarinen ja  37 JVK 36 -kanuuna.
37 JVK 36 -kanuuna oli viikonloppuna esillä Sonkajärvellä.Sakari Partanen / Yle

Oikarisella on eri puolilla maata ja osin ulkomaillakin kontakteja, joiden kanssa hän vaihtaa tai ostaa ja myy sotatarvikkeita. Hän korostaa, että alalla on tiedettävä todella paljon siitä, mitä on ostamassa. Sotatarvikkeista on liikkeellä paljon epätarkkaa tietoa.

– Joskus joku osa puuttuu, leima ei miellytä tai tuote ei ole numerotarkka [eli sen eri osissa on eri sarjanumerot].

Kaikki vapaa-aika siihen varmaan menee, mutta tämä on harrastus siinä missä jääkiekkokin ja lapsia täytyy tukea.

Ari Nurmijoki

Asiantuntijana Tuntematon sotilas -näytelmässä

Kesälomansa aikana Oikarinen on mukana vapaaehtoisena asiantuntijana Iisalmessa Koljonvirta Teatterin Tuntemattomassa sotilaassa, jonka on ohjannut Ismo Apell ja dramatisoinut Antti Heikkinen.

– Lähinnä olen auttanut aseiden käsittelyssä ja varusteiden käytössä: vaikkapa siinä, miten upseerin vyö tulee asetella. Tehtävä on minulle hyvin mieleinen eikä haittaa, että palkkaa ei makseta, nuori sotatietäjä sanoo.

Suomi-konepistooli.
Oikarisen keräilyharrastus alkoi Suomi-konepistoolista.Sakari Partanen / Yle

Oikarinen kertoo olevansa sodista niin kiinnostunut, koska niillä on ollut suuri yhteiskunnallinen vaikutus. Hän haluaisi kiinnostuksen näkyvän myös tulevassa ammatissa, olipa se sitten historianopettaja, sotahistorian asiantuntija tai ammattisotilas.

– Keräilijänä minulla on määränpäänä kerätä mahdollisimman paljon kaikenlaista. En usko, että kokoelma voi koskaan olla täydellinen.

Päivitys 6.7. kello 6:46: Vaihdettu ilmatorjuntatykin yhteydessä termi "kaksipiippuinen" "kaksiputkiseksi".